EU:n ennallistamisasetus on hyväksytty tänään maanantaina EU:n ympäristöneuvostossa. Neuvostossa asetuksen puolelle asettui 20 jäsenmaata, Suomi äänesti asetusta vastaan viiden muun maan kanssa (muun muassa Ruotsi, Hollanti ja Puola).
EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn asetuksen helmikuussa. Nyt kun Euroopan neuvostokin on sen hyväksynyt, jäsenmaissa aloitetaan kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatiminen. Näiden laatimiseen on aikaa kaksi vuotta.
Suomi on asetukseen edelleen tyytymätön. Asetuksen on muun muassa arvioitu aiheuttavan Suomelle muita jäsenmaita suhteellisesti suuremmat kustannukset.
“Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tiedotteessa.
Hänen mukaansa tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti sai neuvoston kokouksessa kuitenkin laajasti kannatusta.
”Nyt lähdemme etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinoihimme”, Mykkänen sanoo.
Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Asetuksen mukaan EU:n jäsenmaiden on vuoteen 2030 mennessä tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista. Huonokuntoisista luontotyypeistä on ennallistettava vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sidosryhmät haluavat mukaan valmisteluun
Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että teollisuus osallistetaan tiiviisti asetuksen toimeenpanoon ja ennallistamissuunnitelman laadintaan.
”Hyvinvoivat metsät ovat metsäteollisuuden toiminnan perusta. Teemme paljon käytännön työtä metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi, joten meillä on paljon annettavaa asetuksen toimeenpanoon”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi tiedotteessa.
Hänen mukaansa ennallistamista on tarkasteltava myös metsien kasvun ja puun saatavuuden näkökulmasta. Suomen on esimerkiksi hyödynnettävä asetuksen mahdollistamat joustot, kuten ennallistamisen kohdentaminen Natura 2000 -alueille.
Myös ympäristöjärjestö WWF on valmis osallistumaan ennallistamissuunnitelman valmisteluun.
”Työ ei pääty tähän: seuraavaksi jäsenvaltioiden on pantava asetus täytäntöön ja tehtävä suunnitelmat toimista seuraavien kahden vuoden aikana. Tässä tulemme kirittämään ja auttamaan valtionhallintoa”, järjestön metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo.
- Lisää aiheesta: Miten ennallistamisasetus vaikuttaa?
Lisätty ministeri Kai Mykkäsen, Metsäteollisuus ry:n ja WWF:n kommentit klo 13.25.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suojelujärjestöt ennallistakoot omat omistamansa metsät mielensä mukaan. Yhteisömetsät hallinntojensa päätöksin ja yksityiset metsänomistajat osaavat itse toimia yhteistyössä parhaiksi näkemiensä tahojen kanssa.