”Euroopan unionin komissio julkaisee todennäköisesti heinäkuussa uutta, metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä”, Suomen EU-edustuston metsäasioiden erityisasiantuntija Tapio Kytölä ennakoi.

Komissiolla on taipumus aktivoitua nimenomaan heinäkuussa ja lakialoitteet pyritään saamaan pois pöydältä ennen elokuun lomakuukautta.

Yksi niistä on maaperälaki, jossa pyritään siihen, että maaperä olisi ”tervettä” vuoteen 2050 mennessä. Laki kattaa kaiken maaperän, mukaan lukien maatalous- ja metsämaan.

”Todennäköisesti maaperän tilaa pitää seurata eri mittarein ja tarvittaessa ryhtyä toimiin sen parantamiseksi.”

Myös EU:n lainsäädäntöä metsänviljelyaineistosta on tarkoitus päivittää, ja komission pyrkimys on julkaista se samassa paketissa maaperälain kanssa 5. heinäkuuta.

Tulossa on myös komission lakiesitys metsien tilan seurannasta eli monitoroinnista. Esityksen tarkka päivämäärä ei ole tiedossa.

”Suomessa metsien tilan seuranta on jo huipputasolla, joten nähtäväksi jää kuinka paljon uusi säädäntö edellyttää muutoksia.”

Kytölä pitää olennaisena, että tieto tuotetaan ja analysoidaan jatkossakin jäsenvaltioissa ja pääosin valtakunnan metsien inventointeihin perustuen.

Voimaantuloon muutama vuosi

Lakiesitykset voivat olla joko direktiivejä eli kansallisesti sovellettavia säädösohjeita, tai suoraan jäsenmaita velvoittavia asetuksia.

Komission esitykset etenevät Brysselin kesälomakauden jälkeen EU:n neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn eli neuvotteluihin, joissa lopulta haetaan jäsenvaltioiden ja europarlamentin yhteinen kanta.

”Voimaantulon aikataulu riippuu siitä, kuinka mutkikasta säädäntöä on tulossa.”

Nykyinen europarlamentti tekee viimeisiä päätöksiään ensi vuoden maaliskuussa. Kytölän tuntuman mukaan päätösten tuleminen nykyisen europarlamentin aikana on mahdollista, mutta epävarmaa.

”Kun otetaan huomioon uusien säädösten siirtymäaika, niin toimeenpanossa puhutaan noin kolmesta vuodesta.”

Ennallistamisasetuksessa europarlamentin siirtovuoro

Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, niin käytännössä metsätalouteen kuitenkin vaikutetaan etenkin ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan kautta.

Esimerkiksi ennallistamisasetuksen metsiä koskeviin indikaattoreihin Suomi pystyi neuvottelemaan joustoa, mutta eilisessä EU:n ympäristöneuvoston äänestyksessä äänesti vastaan korkeiden kustannusten vuoksi.

Jos europarlamentti puolestaan pystyy sopimaan kantansa heinäkuun täysistunnossa, niin asetus etenee parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluihin syksyn alussa. Mahdollista kuitenkin on, että parlamentti hylkää asetuksen.

Nykyisen komission aikana metsiin vaikuttavaa EU-lainsäädäntöä on ylipäätään tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

”Seuraavasta komissiosta emme tiedä, mutta toivottavasti se näkee metsätalouden positiiviset mahdollisuudet esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa fossiilisia materiaaleja korvaamalla.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.