Kansallispuistot ja muutkin Metsähallituksen luontokohteet ovat olleet retkeilijöiden suosiossa koronaviruksen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten aikana. Yksi syy suosioon oli myös eteläisen Suomen lumeton tai vähäluminen talvi.
”Arviomme mukaan keskimäärin noin puolet eteläisen Suomen käyntimäärien kasvusta suojelualueilla maalis-huhtikuussa johtuu koronaviruksen aiheuttamista muiden palvelujen rajoittamistoimista, puolet kelistä”, sanoo erikoissuunnittelija Liisa Kajala.
”Luonnossa liikkumisen kasvu on näkynyt kansallispuistojen ja retkeilyalueiden käyntimäärissä jo pitkään, ja luonnon tärkeys ihmisten hyvinvoinnille on korostunut entisestään koronapandemian aikaan.”
Suurinta käyntimäärien kasvu oli maaliskuussa ennen Uudenmaan rajojen sulkemista, jolloin monet suuntasivat viestinnän kannustamina kauemmas ruuhkautuvista pääkaupunkiseudun kansallispuistoista kuten Torronsuolle ja Liesjärvelle Kanta-Hämeessä ja Valkmusaan Kymenlaaksossa.
Rajojen sulkeutumisen jälkeenkään retkeilijät eivät suunnanneet vain muutamaan Uudenmaan kohteeseen, kuten Nuuksioon, joten ruuhkista viestintä näyttää tavoittaneen ihmiset.
Sen sijaan Pohjois-Suomessa huhtikuun käyntimäärät pienenivät matkailukeskusten lähellä sijaitsevissa puistoissa vähimmilläänkin 18 prosenttia Syötteen kansallispuistossa ja enimmillään lähes 90 prosenttia Kolin, Urho Kekkosen ja Pallas–Yllästunturin kansallispuistoissa edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.