Erä- ja luontokulttuurimuseon sijaintipaikasta kilpailee viisi loppusuoran hakijaa; Imatra, Oulu, Pyhtää, Riihimäki ja Rovaniemi.

Hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko kertoo saaneensa palautetta, että kuntalaisten tasolla monet kulttuurihankkeet on koettu vieraina, mutta luontoaihe koskettaa kaikkia taustaan katsomatta.

”Alustavasti 60 kaupunkia tai kuntaa oli kiinnostunut ja 25 jätti hakemuksen.”

Sijaintipäätös pyritään saamaan alkusyksyyn mennessä ja museo voisi avata ovensa vuonna 2025.

Erämuseoon yhdistyvät Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo sekä Suomen Kalastusmuseoyhdistys, joka nykyisin on lähinnä varastoitu esinekokoelma. Toimialaa laajennetaan kattamaan laaja virkistyskäyttö, kuten retkeily, luontokuvaus, lintuharrastus ja keräilytuotteet.

Suoraan suurten museoiden joukkoon

Sijaintipaikkakunnan odotetaan kustantavan noin puolet 20-30 miljoonan euron museorakennuksesta ja vuotuisista parin miljoonan euron ylläpitokuluista.

Kukko painottaa, että seutukunta saa satsauksen takaisin verotuloina ja ylipäätään alueen mielikuvan kohentumisena. Hän arvioi museon aluetalousvaikutuksen olevan 5-15 miljoonaa euroa.

Siihen pääsemiseksi kävijämäärien on oltava korkealla.

”Tähtäin on nousta suoraan suurten museoiden joukkoon, yli sataan tuhanteen vuotuiseen kävijään.”

Kukko luettelee edellytyksiä, että alueella tulee olla valmiiksi paitsi matkailijapotentiaalia, myös riittävä väestöpohja, jotta museon kaupalliset palvelut kuten ravintola voivat toimia hiljaisenakin aikana.

”Saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä on tärkeää. Yksityisautoiluun perustuvia matkailukohteita ei oikein voi enää rakentaa.”

Loppupelissä lompakon paksuus painaa eli seutukunnan rahallinen panostus on vahva kilpailutekijä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.