Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut nyt vuoden päivät. Sinä aikana moni asia on muuttunut, myös metsäsektorilla.

Jo vuosi sitten ennakoitiin muutoksia puumarkkinoille. Puun tuonti Venäjältä kiellettiin, minkä odotettiin lisään puun kysyntää kotimaasta. Etenkin koivusta arveltiin tulevan pulaa. Viime vuonna puukauppa yksityismetsistä kuitenkin väheni.

Kotimaassa kisa puumarkkinoilla on kuitenkin kiristynyt. Metsäyhtiöt ovat pestanneet uusia puunostajia ja hankinta-alueita laajennettu. Osin laajennukset käynnistettiin jo ennen sotaa.

Lisää aiheesta: Metsä Groupin Kajaanin hankintapiiri on aloittanut toimintansa

Lisää aiheesta: Stora Enso panostaa puunhankintaan, luvassa rekrytointeja ja kaksi uutta toimipistettä

Korvaavaa puuta on pyritty ostamaan myös muualta, ennen muuta Ruotsista ja Baltian maista. Tässä on ollut kuitenkin haasteita.

Lisää aiheesta: Puun tuonti sukelsi

Lisää aiheesta: Inflaatio typisti puunhintojen kasvun, reaalikantohinnoissa vain prosentin nousu

Venäjän tuonnin päättyminen on näkynyt myös puun hinnoissa. Kysynnän kasvaessa hinnat nousivat, mutta kiihtynyt inflaatio vei ison osan noususta.

Hintojen nousu näkyi myös tuonnissa. Esimerkiksi Latviasta ostetun puun, lähinnä kuitupuun, keskihinta kohosi loppuvuodesta noin 95 euroon kuutiolta.

Lisää aiheesta: Tuontipuusta maksettu lähes 90 euroa kuutiolta

Lisää aiheesta: 136 euroa koivukuitukuutiosta – UPM:n metsäjohtaja kommentoi virolaisen koivun huippuhintaa

Polttoaineet kallistuivat

Puun hintojen ohella polttoaineiden hinnat nousivat reippaasti. Tämä näkyi sekä energiapuun kysynnän kasvuna, johon vaikutti myös hakkeen tuonnin päättyminen Venäjältä, että konekustannusten nousuna.

Vaikka poltettavaa puuta Suomesta löytyykin, on energiapuuta tuotu myös esimerkiksi Ruotsista, mikä on ärsyttänyt ainakin MTK:ta.

Lisää aiheesta: ”En epäile, etteikö korvaavaa haketta löydy kotimaasta”

Lisää aiheesta: Metsänomistajien firma tuo energiapuuta Ruotsista

Polttoainekustannusten nousu on tuntunut korjuuyritysten kukkarossa. Koneyrittäjien mukaan puunkorjuun urakoinnin kustannukset olivat 15 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten tammikuussa.

Toisaalta kuljetuskalusto on ollut täydessä käytössä, joten vaihtoehtoisille kuljetusmuodoille tuli kysyntää. Niinpä esimerkiksi uittomäärä lisääntyi viime vuonna.

Lisää aiheesta: Kustannusten nousu jatkui metsäkonealalla, eniten vaikuttaa polttoaineen kallistuminen

Lisää aiheesta: Uittomäärä nousi reippaasti, taustalla sota ja päästötavoitteet

Yritykset jättivät Venäjän

Sota on myös muuttanut metsäteollisuusyritysten toimintaa. Yhtiöt ovat luopuneet vuoden mittaan Venäjän toiminnoistaan tai ajaneet niitä säästöliekillä.

Lisää aiheesta: Stora Enso vetäytyy Venäjältä, ei suurta vaikutusta tulokseen

Lisää aiheesta: Sahayhtiö Koskisen jätti Venäjän

Sodan seurauksena Venäjän, Valko-Venäjän ja myös Ukrainan sahatavara jäi pois Euroopan markkinoilta. Se jätti 8–9 miljoonan kuution tilan markkinoille. Sahatavaran kysyntä kääntyi loppuvuonna kuitenkin laskuun, tähän vaikuttivat sodan ohella muun muassa maailman taloustilanne ja korkojen nousu.

Lisää aiheesta: Sahatavaran kysyntä heikentynyt, Keitele valmistautuu tuotannon rajoituksiin

Lisää aiheesta: Sahojen näkymät syksynsumeat

Sota näkyi myös suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Metsäkonevalmistajat ovat olleet vahvasti Venäjän markkinoilla, ja heille vuosi oli haastava. Esimerkiksi Ponsselle Venäjä oli suurin vientimarkkina. Yhtiö luopui Venäjän tytäryhtiöstään, mikä nakersi kannattavuutta ja näkyi tuloksessa. Myös konevalmistaja Logset keskeytti Venäjän vientinsä.

Sahateknologiaa valmistava Raute ajoi alas Venäjän liiketoimintaansa, joka muodosti vielä vuoden alussa merkittävän osan tilauskannasta. Niinpä yhtiössä käytiin muutosneuvottelut henkilöstön vähentämiseksi. Muutosneuvotteluja on käyty hiljattain myös Keslalla.

Lisää aiheesta: Sota söi Ponssen tulosta, silti ”kohtuullisen hyvä suoritus”

Länsimaisten metsäkonevalmistajien lähdön on arveltu tuottavan vaikeuksia myös Venäjälle. Länsikoneiden osuus Luoteis-Venäjän puunkorjuukalustosta on arviolta 80–90 prosenttia. Kaikki yhtiöt ilmoittivat sodan alettua lopettavansa huolto- ja varaosapalvelut Venäjällä.

Koneita pystytään pitämään kunnossa jonkin aikaa, mutta pikkuhiljaa ne pysähtyvät. Samalla vähenevät hakkuut Venäjällä.

Lisää aiheesta: Venäjän puunkorjuu romuttuu ilman varaosia

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.