EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toteutus on nytkähtänyt liikkeelle. Työtä valmistelemaan on nimetty useita työryhmiä, jotka valmistelevat seuraavat kaksi vuotta suunnitelmaa, joilla ennallistamistavoitteisiin Suomessa pyritään vastaamaan.

Suunnitelma työstetään viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Suunnitelmat tehdään tiiviissä aikataulussa virkatyönä, mutta myös sidosryhmiä kuullaan valmistelun aikana.

Teemaryhmät on jaettu ennallistamisasetuksen artikloiden aihealueiden mukaan. Ryhmät ovat: maa- ja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet,  meriluonnon tilan parantaminen, kaupunkiympäristöt, maatalousympäristöt ja pölyttäjäkannat ja metsäluonto. Ryhmien työ alkaa joulukuun alussa ja päättyy elokuussa 2026.

Metsäluonto-teemaryhmän työtä johtaa metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä. Ryhmässä on mukana edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Metsäkeskuksesta, Metsähallituksesta, Riistakeskuksesta, ely-keskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Koko valmistelun projektiryhmää johtaa ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä ja ohjausryhmää kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä.

”Kaiken perusta ovat riittävät korvaukset”

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa laajan ja osallistavan valmistelun tärkeyttä.

”On tärkeää valmistella ennallistamissuunnitelma kansalaisia monipuolisesti kuunnellen, jotta yhä laajempi joukko kokee ennallistamistoimet omakseen ja tarjoaa alueitaan esimerkiksi ennallistamishankkeisiin mukaan. Kaiken perusta ovat tietenkin riittävät kannusteet ja korvaus tehdyistä toimenpiteistä”, Essayah toteaa tiedotteessa.

Ennallistamistoimia tehdään Suomessa jo nyt esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelmassa, Metso-ohjelmassa ja vaelluskalojen elvyttämisohjelma Nousussa. Toimien mittakaavaa ja resursseja tulee kuitenkin kasvattaa huomattavasti nykyisestä, ympäristöministeriöstä todetaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.