Kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen etenee. Suunnitelman valmistelun ohjausryhmä on sopinut reunaehdoista, joiden puitteissa työtä tehdään.
Reunaehtojen mukaan suunnitelman ytimenä ovat luontoarvot ja kilpailukyky. Vapaaehtoiset keinot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa: tarkoitus on hyödyntää luonnon tilan parantamisen kokemuksia ja nykyisiä ohjauskeinoja, muun muassa Metso- ja Helmi-ohjelmia.
Pääsääntöisesti pyritään monivaikutteisiin toimiin, joilla tavoitellaan samanaikaisesti useamman tavoitteen toteutumista. Lisäksi tunnistetaan synergiat ilmastotoimien kanssa. Toimeenpanon alkuvaiheessa priorisoidaan suojelualueilla ja valtionmailla tehtäviä toimia.
Suunnitelma laaditaan asetuksen mukaisesti, valmistelu tehdään avoimesti ja yhdessä eri ministeriöiden kesken. Luontotyyppien suotuisaa viitealaa määriteltäessä vertailuarvoksi valitaan lähtökohtaisesti luontotyyppien pinta-alat vuonna 1995.
Luontotyyppien suotuisat viitealat ja ennallistamisen tarve arvioidaan asiantuntijantyönä ja perustuen käytettävissä olevaan tutkimus-, seuranta ja inventointitietoon. Lisäksi laajapinta-alaisten tai merkittävimpien metsäisten direktiiviluontotyyppien määritelmien tulkintaa selkeytetään.
Oikeudenmukaista ja kustannustehokasta
Reunaehdoissa edellytetään, että suunnitellut ennallistamistoimet ovat oikeudenmukaisia ja niiden kansantaloudelliset, aluetaloudelliset ja maaseutuvaikutukselliset vaikutukset arvioidaan.
Ennallistamistyötä tehdään myös kustannustehokkaasti: tavoitteiden toteuttamiseksi valitaan kustannustehokkaimmat keinot. Uusia rahoituskeinoja mahdollistetaan, suunnitelman toimeenpano edellyttää myös yksityisen rahoituksen hakemista. Lisäksi varmistetaan, että suunnitelman toteutus julkisella rahoituksella sopeutetaan valtion budjetin mukaiseksi.
Ylipäätään suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen kilpailukyky.
”Ennallistamistoimien suunnittelussa otetaan huomioon myös luonnonvarojen kestävä käyttö, ruuantuotanto ja elinkeinorakenteen kehittämisen tarpeet. Esimerkiksi alueita tulee voida hyödyntää talouskäytössä ja samalla parantaa luonnon tilaa”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen tiedotteessa.
”Ennallistamisasetuksen toimeenpanotyö on lähtenyt hyvin käyntiin, ja luonnon tilan parantamiselle on Suomessa vahva tuki. On erittäin tärkeää, että eri sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset saadaan laajasti mukaan valmisteluun”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman pitäisi valmistua elokuuhun 2026 mennessä, jolloin se esitetään EU-komissiolle. Suunnitelmalla toteutetaan EU:n ennallistamisasetusta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään