Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti torstaina ennallistamisasetuksesta. Ympäristövaliokunta äänesti EPP-ryhmän ehdottamasta asetuksen hylkäämisestä ja äänet menivät tasan 44-44. Tulos tarkoittaa sitä, että hylkäysesitys ei mennyt läpi.
Ympäristövaliokunta äänestää seuraavaksi kompromissiesityksistä. Niiden pohjalta asetus etenee Euroopan parlamentin täysistuntoon heinäkuussa. Torstain kokouksessa ei ehditty käsitellä kaikkia asetukseen liittyviä esityksiä ja käsittely ympäristövaliokunnassa jatkuu 27. kesäkuuta.
Lopullinen päätös asetuksesta syntyy jäsenmaiden neuvoston, komission ja parlamentin neuvotteluissa. Ennallistamisasetuksessa asetetaan tavoitteita esimerkiksi lahopuun lisäämiselle ja hiilivarastojen turvaamiselle metsissä. Lisäksi siinä asetetaan sitovia tavoitteita erilaisten elinympäristöjen tilan parantamiseksi esimerkiksi ennallistamalla soita.
Suomalaisista europarlamentaarikoista Nils Torvads (r.) ennakoi aiemmin tällä viikolla, että asetuksen käsittelystä täysistunnossa tulee kaaos, mikäli ympäristövaliokunta hylkää nykyisen esityksen.
”Myös komission alkuperäinen esitys nousisi silloin uudestaan esiin. Äänestän siis puolesta sillä ehdolla, että maatalousvaliokunnan kompromissiesityksiä otetaan mukaan”, Torvalds sanoi tiistaina. Torvalds on ympäristövaliokunnan jäsen ja edustaa parlamentissa Renew-ryhmää.
EPP pyrkii kaatamaan asetuksen
EPP-ryhmän on aiemmin uutisoitu pyrkivän kaatamaan ennallistamisasetus parlamentissa. EPP-ryhmää edustava Sirpa Pietikäinen (kok.) on ympäristövaliokunnan varajäsen.
Pietikäinen kertoi tiistaina kannattavansa asetusta, mutta EPP-ryhmä ei todennäköisesti päästä häntä äänestämään valiokunnassa. Pietikäisen mukaan asetuksella olisi jo kuitenkin kiire, ja jos se ei heinäkuussa mene läpi parlamentissa, nykyinen komissio ei enää ehdi antaa uutta esitystä ennallistamisasetuksesta.
”Toimenpiteiden pitäisi näkyä jo vuonna 2030. Me olemme silloin pahasti myöhässä”, Pietikäinen sanoi.
”Tämä asetus on linjassa aiempien sitoumusten kanssa ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.”
Moni Suomen parlamenttiedustaja arvioi, että kiista ennallistamisasetuksesta ennakoi jo ensi kesäkuussa pidettäviä eurovaaleja. Erityisesti EPP on onnistunut näyttäytymään asetuksen kaatajana.
”Kompromissiesityksessä on varsin hyvin huomioitu eri ryhmien ihan perustellutkin huolet asetuksen sisällöstä”, totesi Ville Niinistö (vihr.). Niinistön mukaan myös komissio tukee asetuksen lievennyksiä, jotta asetus ylipäätään saadaan hyväksyttyä.
”Tosiasiallisesti kyse on kehikosta, johon ollaan jo kansallisessa biodiversitettistrategiassa ja YK:n luontosopimuksessa sitouduttu”, Niinistö totesi. ”Olisi kummallista vastustaa asetusta, joka on jo meidän kansallisessa lainsäädännössämme.”
Timmermans sai huutia
Myös maatalousvaliokunnassa asetuksen varjoesittelijänä toiminut Elsi Katainen (kesk.) oli sitä mieltä, että kyse ei ole asetuksen sisällöstä vaan siitä, että suuri osa parlamentin edustajista on turhautuneita siihen, että jäsenvaltioiden huolia ei ole otettu riittävästi huomioon koko kuluvalla vaalikaudella.
Katainen kritisoi kovin sanoin ilmasto-ohjelmasta vastaavaa komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansia.
Myös Niinistö moitti Timmermansin pöyhkeää tyyliä.
Komission lakiesityksen kaatuminen parlamentissa on harvinaista, mutta mahdollista. EU:n lakiesitykset jumiutuvat useammin jäsenmaiden neuvostoon kuin parlamenttiin.
”Jos esitys ei kaadu täysistunnossa heinäkuussa, meillä on jo valmiina hyviä kompromisseja, joiden pohjalta keskustelua voidaan jatkaa”, Katainen sanoi viitaten maatalousvaliokunnan aiemmin laatimiin esityksiin.
Myös Niinistön mielestä nyt käsittelyssä oleva kompromissiesitys olisi mahdollista hyväksyä täysistunnossa.
”Suomessa on toivottu, että valta siitä, miten tämä toteutetaan jää Suomeen ja käytännössä tässä esityksessä näin on”, Niinistö perusteli.
Niinistön mukaan vihreiden ryhmä (Greens/EFA) vaatii, että luontoarvoja vahvistetaan asetuksen kautta erityisesti talouskäytössä olevilla alueilla ja että maanomistajat saisivat siitä korvausta.
”Jotkut esitykset ovat niin epäselvä, että kukaan ei tiedä, minkälaisten haasteiden edessä maanomistaja on”, Torvalds kuitenkin moitti asetusluonnosta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
