Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään julkistamien kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan metsämaan hiilinielu on muuttunut vuonna 2023 päästöksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Myös koko maankäyttösektori (LULUCF) oli edelleen päästölähde.

Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt vuodesta 2010 lähtien, ja maankäyttösektori muuttui nettopäästöksi vuonna 2018. Maankäyttösektorin muutosta nettonielusta päästöksi selittävät lisääntyneet hakkuut, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun hiipuminen.

Uusimman inventaarion mukaan maankäyttösektori oli 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde vuonna 2023.

Inventaariossa on käytetty uusimpia, vuosina 2019–2023 mitattuja tietoja Suomen metsävaroista. Koska laskennassa käytetty lähtöaineisto on metsävaratiedon osalta osin tarkentunut edelliseen inventaarioon verrattuna, on myös aiempien vuosien tulokset laskettu uudelleen.

Uudelleenlaskennat muuttavat aiempien vuosien tuloksia. Esimerkiksi maankäyttösektorin päästöarvio vuonna 2022 oli edellisessä inventaariossa 4,4 miljoonaa tonnia ja nyt uusimmassa inventaariossa 12 miljoonaa tonnia.

Luken mukaan metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, koska puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt ja hakkuut ovat kasvaneet. Puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu nyt hakkuisiin ja luonnonpoistumaan, kun 2010-luvun alussa vain reilut 70 prosenttia.

Samaan aikaan maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.