Metsäteollisuuden kilpailukyky määrittelee käytännössä sen, miten kivihiilen ja turpeen korvautuminen puupolttoaineilla toteutetaan, kirjoittavat Energiateollisuus ja Metsäteollisuus yhteisessä tiedotteessaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan puupolttoaineita tarvitaan vielä pitkään ja puupolttoaineiden merkitys tulee korostumaan kivihiilen ja turpeen käytöstä luovuttaessa.
”Mikäli metsäteollisuus menestyy kansainvälisessä kilpailussa, tuotannon ja metsätalouden sivutuotteena saadaan myös energiakäyttöä varten markkinoille merkittävästi jalostukseen kelpaamatonta biomassaa. Jos kilpailukykyä heikennetään, riski jalostuskelpoisen ainespuun ohjautumiselle energiantuotantoon kasvaa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n energiajohtaja Jyrki Peisa.
Puupolttoaineet ovat etujärjestöjen mukaan edelleen tärkeässä roolissa myös 2030-luvulla, vaikka polttoon perustumattomat energiaratkaisut kehittyvät nopeasti. Siksi energiapuun saatavuutta tulee edistää muun muassa nykyisen ja seuraavan metsätalouden kannustejärjestelmän sekä terminaalivarastojen kautta.
”Energiayhtiöt haluavat tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja siksi energiapuun saatavuudesta pitää huolehtia”, toteaa Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.
Luonnonvarakeskuksen metsähakkeen riittävyyttä tarkastelleen selvityksen mukaan teoriassa metsähake riittäisi teoriassa turpeen energiakäytön korvaamiseen.
”Käytännössä tämä voi olla hyvin haastavaa. Ratkaiseva kysymys on, miten energiapuuta saadaan markkinoille”, Energiateollisuuden ja Metsäteollisuuden tiedotteessa todetaan.
Etujärjestöjen mukaan Suomen tulee myös toimia niin, ettei EU-lainsäädäntö tai Venäjän metsäpolitiikka estä tuontibiomassan saatavuutta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.