Useat tahot arvostelevat energiapuun kestävyyskriteerien uudistamista. Erityisen ongelmallisena pidetään esimerkiksi sitä, että säädös avataan uudestaan ennen kuin sitä on edes sovellettu.

”Uusiutuvan energian direktiivin sisältämistä puubiomassan kestävyyskriteereistä päästiin pitkän väännön jälkeen sopuun viime komissiokauden lopulla. Voimassa olevan direktiivin toimeenpano on vasta alkamassa, eikä kokemusta kriteerien toimivuudesta siten ole. Onkin outoa, että komissio ehdottaa myös näiden kriteerien merkittävää kiristämistä jo tässä vaiheessa. Suomessa puuta ei kasvateta bioenergiaksi – energiaa saadaan metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirroista ja hakkuutähteistä”, toteaa Metsäteollisuus ry tiedotteessaan.

MTK:n mukaan kestävyyskriteerien tiukennukset kohdistuvat metsänomistajiin.

”Uusien alueiden rajaaminen energiapuunhankinnan ulkopuolelle ns. no-go -alueiksi, heikentävät paikallisien lämpölaitosten mahdollisuuksia ostaa puuta. Kestävyyskriteerien tiukennukset heikentävät myös maanomistajien omaisuuden hyödyntämismahdollisuuksia ja arvoa, kun metsiä mahdollisesti ajautuu metsätalouden ja puumarkkinoiden ulkopuolelle”, MTK kommentoi.

Komission ehdotuksessa energiapuuta ei tulisi jatkossa hankkia luonnontilaisista metsistä, kosteikoilta ja soilta.

”Komission esitys sortuu valitettavasti mikromanageeraukseen tavalla, joka vakavasti vaikeuttaisi kestävyyskriteerien osoittamista”, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.

”Epäselvät termit ja toiveet yhdistettynä PK-yritysten kustannuksia nostavaan alarajan alentamiseen sekä kenties haitallisimpana takautuva sääntely jo olemassa olevien laitosten osalta on valitettavan epäonnistunut yritys edistää ympäristötavoitteita. Samalla se pahimmillaan heikentäisi metsäperäisen bioenergian nykyistä käyttötasoa”, Bioenergia ry:n tiedotteessa todetaan.

Kommentti viittaa komission ehdotukseen ulottaa kestävyyskriteerit koskemaan aiempaa pienempiä 5 megawatin laitoksia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.