Pistiäisten, Suomen suurimman hyönteislahkon, uhanalaistuminen jatkuu. Viime keväänä julkaistussa uhanalaisuusarviossa 16 prosenttia pistiäislajeista arvioitiin uhanalaisiksi.

Kehitys vaihteli lajiryhmittäin. Suomen ympäristökeskuksen mukaan uhanalaisten sahapistiäislajien määrä nousi edellisestä arvioinnista viidellä 47:ään, myös silmällä pidettävien lajien määrä kasvoi.

Pääosa uhanalaisiksi luokitelluista sahapistiäisistä elää lehto- ja kangasmetsissä, kedoilla tai kosteilla niityillä. Tärkeimpiä syitä uhanalaistumiseen ovat avoimien niittyjen umpeenkasvu, metsänkäsittely ja lehtojen kuusettuminen.

Myrkkypistiäislajeista uhanalaisia on 97, eli saman verran kuin edellisessä arvioinnissa. Suomesta hävinneiksi arvioitiin kuitenkin neljä lajia enemmän. Uhanalaisten myrkkypistiäisten taantumisen taustalla ovat elinympäristöjen – niittyjen, ketojen ja paahdeympäristöjen – umpeenkasvu sekä kuolleen puun vähentyminen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.