Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin torstaina kansalaisaloitetta avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla. Asia innosti kansanedustajia ja puhetta niin aloitteen puolesta kuin sitä vastaan – enimmäkseen kieltoa vastaan – riitti iltaan saakka. Kaikkiaan asiaa puitiin nelisen tuntia.

Keskustelua hallitsivat vihreiden, keskustan ja kokoomuksen edustajat. Vihreät kannattivat aloitetta.

”Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana”, arvioi vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius.

”Jatkuvan kasvatuksen menetelmästä on Suomessakin hyviä kokemuksia. Näissä metsissä maaperän hiilivarasto säilyy pidempään ja puutavarasta suurempi osuus on pitkäkestoisiin tuotteisiin soveltuvaa tukkipuuta, jolloin sitoutunut hiili säilyy tai varastoituu pidemmäksi aikaa. Tämä tietää myös parempaa tuloa metsänomistajalle”, vihreiden Jenni Pitko totesi.

Keskusta ja kokoomus kiittelivät aloitetta – antaahan se eduskunnalle mahdollisuuden keskustella tärkeästä asiasta – mutta eivät sitä silti kannattaneet.

”Minä ja puolueeni keskusta kannatamme metsänomistajan vapautta valita oma hakkuumenetelmänsä. Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava. Nykyinen lainsäädäntö toimii siis tässä hyvin”, keskustan Hanna Huttunen sanoi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti esiin myös kiellon taloudelliset vaikutukset.

”Tuo avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Tukin tarjonta vähenisi tuon miljoona euroa, joka on todella suuri määrä, ja se painottuu vielä suurimmalta osalta tuonne pohjoisen alueelle”, Leppä kertoi.

Alueelliset vaikutukset askarruttivat

Kiellon vaikutusten kohdistuminen Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa valtion maita paljon on, herätti myös huomiota.

”Mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta”, kokoomuksen Heikki Autto.

Alueelliset vaikutukset askarruttivat myös demareita.

”Päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia. Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen”, demarien Piritta Rantanen lausui.

Vasemmistoliiton kanta asiaan ei keskustelun perusteella täysin selvinnyt. Vasemmistoliiton Mai Kivelä kertoi puolueensa kannattavan jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä, tosin vain siihen sopivissa valtion metsissä.

Perussuomalaiset vastustivat aloitetta, myöskään kristillisdemokraateilta ei löytynyt sille ymmärrystä.

”En ymmärrä, että minkä tähden meidän pitäisi kieltää avohakkuut kokonaisuudessaan. Jos ajatellaan suomalaista metsätaloutta, niin sen vahvuus on nimenomaan siinä, että meillä nämä kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä. Jos me päästämme meidän metsämme lahoamaan pystyyn, niin nehän muuttuvat silloin päästölähteiksi”, kristillisten Sari Essayah totesi.

”Täyskiellon sijaan pitäisi siirtyä suunnitteluun kasvun maksimoimiseksi. Kukaan ei halua metsäänsä tuhota, ei myöskään valtio halua tuhota kallista metsäomaisuuttaan”, perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoi.

Seuraavaksi aloite siirtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.