Pari vuotta rajusti noussut puun hintojen taso pitää, Ruotsin puumarkkinoita koskevassa Danske Bankin Skog och Ekonomi -ennusteessa (1/24) todetaan. Syy tähän on yksinkertainen, puun kysyntä on jatkuvasti tarjontaa suurempaa.

Pankin mukaan vain merkittävä ulkoinen häiriö, kuten laajalle ulottuva myrskytuho tai entisestään pahenevat kirjainpainatuhot, voisivat tuoda puuta siinä määrin markkinoille, että hintataso kääntyisi laskuun.

Syitä puuntarjonnan niukkuuteen on Danske Bankin mukaan useita. Monet metsänomistajat ovat viime vuosina hakkauttaneet metsiään runsaasti, joten heillä ei ole lähivuosina myytävää tai myyntipaineita. Toisaalta hintojen noustessa voittavin strategia on monen puunmyyjän mielestä odottaa yhä parempia hintoja ja lykätä puukauppoja.

Lisäksi jyrkästi kohonneet kuitupuun hinnat ovat lisänneet harvennuksia. Niiltä kertyy vähemmän puuta ja erityisesti tukkia kuin aukoilta.

Ruotsissa puun saatavuutta niukentaa osaltaan myös lisääntynyt puutavaran vienti muun muassa Saksaan, Suomeen ja Baltian maihin.

Viimeistä syytä lukuun ottamatta kaikki perusteet pätevät myös Suomessa.

Danske Bankin mukaan metsä- ja sahayhtiössä korkeaa puun hintatasoa on vähitellen alettu sietää uutena normaalina, ei epätavallisena suhdannepoikkeamana. Nyt tilanteeseen joudutaan sopeutumaan puun jalostusarvoa korottaen.

Sahojen puukustannus on alkuvuoden aikana noussut korkeammaksi kuin kertaakaan 25 vuoteen. Danske Bank ei pidä vallitsevaa tilannetta pitkällä aikavälillä kestävänä liiketoiminnalle.

Niukkuus nostaa sahatavaran hintaa

Skog och Ekonomi -raportin mukaan sahatavaran hinta Euroopassa on kääntynyt vuoden alkupuoliskolla nousuun.

Alkuvuodesta sahatavaran hintaa on onnistuttu korottamaan 5–10 prosenttia. Sahurit ennakoivat korostusten jatkuvan toisella vuosineljänneksellä alkuvuotta hiukan voimakkaampina.

Syynä hintojen kohoamiseen ei ole sahatavaran kysynnän vahvistuminen vaan tarjonnan niukkuus, joka johtuu tukkipulan aiheuttamista tuotannon rajoituksista eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Ruotsissa useimpien sahojen kerrotaan seisoneen viime syksynä puupulan vuoksi.

Kaikkiaan Euroopan sahatavarantuotanto pieneni viime vuonna 15 miljoonalla kuutiometrillä ennätysvuodesta 2021. Alenema on suurempi kuin Suomen sahatavaran tuotanto. Myös Pohjois-Amerikassa tuotanto on laskenut parin viime vuoden aikana.

Sahatavaran välittäjät ovat toimillaan pedanneet hintojen nousua. Alenevia sisäänostohintoja odotellessaan ne ovat pienentäneet omia varavarastojaan. Nyt varastoja joudutaan täydentämään niukoilta markkinoilta, mikä entisestään lisää hintapaineita.

Selluennätyksiä laskusuhdanteessa

Myös sellun hintakäyrät ovat erkaantuneet suhdannekuvaajista. Helmikuussa havusellusta maksettiin Euroopassa 1 347 euroa tonnilta. Danske Bankin mukaan hinta on historiallisen korkea suhteutettuna muuten huonoon suhdannekuvaan. Vuoden 2020 syksyllä sellun vastaava tonnihinta niiasi 820 euroon.

Tosin hintatilastoissa ei oteta huomioon asiakkaille myönnettäviä alennuksia, jotka ovat suurentuneet viime aikoina.

Myös sellun hintojen nousu on seurausta tarjonnan maailmanlaajuisesta leikkautumisesta.

Pitkäkuituisen havumassan tuotanto väheni viime vuonna yli 600 000 tonnia huolimatta Metsä Fibren Kemin tehtaan käynnistymisestä. Vähenemä vastaa keskisuuren sellutehtaan vuosituotantoa. Voimakkaimmin tuotanto väheni Pohjois-Amerikassa.

Havusellun hinnannousua on siivittänyt myös kiinalaisten sellunostajien viime vuoden kesällä aloittama selluvarastojen kasvattaminen. Vielä viime vuoden alkupuoliskolla Kiinassa purettiin varastoja, mikä osaltaan alensi kysyntää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.