Byrokratia ei romahduttanut taimikoiden hoitoa

Metsäkeskuksessa odotetaan toteutusilmoituksia tehdyistä töistä.

Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) toteutuksen monet käänteet eivät ole vähentäneet hakemusten määrää tai taimikoiden hoitoa, kertoi metsäjohtaja Anna Rakemaa Suomen metsäkeskuksesta. Hän puhui Lapin metsätalouspäivillä perjantaina.

Uusia kemerahankkeita hyväksyttiin viime vuonna 65,3 miljoonan euron arvosta. Tuesta 87 prosenttia käytettiin nuoren metsän hoitoon. Luku sisältää myös taimikon varhaishoidon.

Varhaishoidon osuus oli viime vuonna kaikkein isoin Etelä-Karjalassa, missä se kattoi noin kolmanneksen koko nuorten metsien hoitoon käytetystä tuesta. Vähiten varhaishoitoon käytettiin rahaa Lapissa. Siellä nuoren metsän harvennus ja pienpuun korjuu veivät tuesta 87 prosenttia ja varhaishoitoon liikeni vain 13 prosenttia. Rakemaa ihmetteli painotusta, sillä alueellisen metsäohjelman mukaan myös Lapissa taimikoiden varhaishoitoa on runsaasti rästissä.

Hakemusten laatimiseen hän toivoi tarkkuutta, sillä tukea haetaan usein liian järeisiin metsiin.

”Metsänomistajat tekevät itse paljon taimikoiden varhaishoitoa, varsinkin Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Hakemusten laatu on metsänomistajilla parempi kuin ammattilaisilla”, kertoi Rakemaa.

Juuri nyt uusia nuoren metsänhoidon hakemuksia ei oteta vastaan. Haku aukeaa viimeistään toukokuun alussa. Sen sijaan tehtyjen töiden toteutusilmoituksia Metsäkeskuksilla olisi mahdollista käsitellä enemmän kuin niitä toistaiseksi on jätetty.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito