”Suomella on tuhannen taalan pelipaikka rakentaa sellupohjaisen tekstiilituotannon arvoketju”, Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert korosti Metsämiesten Säätiön 75-vuotistilaisuudessa viime viikolla.

Suomeen rakennettiin 2010-luvulla vahvaa tekstiilikuituteknologian osaamista ja nämä innovaatiot ovat nyt demo- ja pilotointivaiheessa, kuten Äänekoskella Metsä Spring ja Jyväskylässä Spinnova. Lisäksi Aalto-yliopistolla on Ioncell-teknologian pilotointilaitos.

Näiden prosessien skaalaaminen teolliseen mittaan vie aikaa, mutta Buchert uskoo, että uusien biotuotteiden kaupalliset läpimurrot eivät ole kaukana.

”Nyt tarvitaan vahvaa teollisuuspolitiikkaa, jotta innovaatioista siirrytään tehdasmittaiseen tuotantoon ja jotta investoinnit saadaan kotiutettua Suomeen.”

Sellun jatkojalostus tekstiilikuiduksi moninkertaistaa sellun arvon. Sellun tonnihinta on noin 800 euro, kun puupohjaisella selluloosakuidulla se on 3 000 euroa.

”Tekstiilikuitu on kuitenkin vasta jalostusketjun ensiaskel, tämän jälkeen kuitu kehrätään langaksi ja kudotaan kankaaksi ja edelleen vaatteiksi.”

Suomessa on vahvaa osaamista ketjun alkupäässä eli sellunkeitossa ja sen jalostamisessa kuiduksi, mutta tekstiiliarvoketjun loppupään teollisia toimijoita ei käytännössä ole.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.