Biopolttoaineita koskeva laki on uudistumassa. Uudessa laissa, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, kestävyyden osoittaminen laajenee myös biomassapolttoaineisiin, esimerkiksi metsähakkeeseen. Lailla toimeenpannaan EU:n RED II -direktiiviä.

Uuden lain mukaan sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden kestävyys tulee osoittaa niillä laitoksilla, joissa kokonaislämpöteho on kiinteitä biomassoja käytettäessä vähintään 20 megawattia.

Metsäbiomassan kestävyys arvioidaan ensisijaisesti biomassan hankintamaan lainsäädäntöä ja toimeenpanojärjestelmiä tarkastelemalla. Energiaviraston mukaan Suomen katsotaan täyttävän metsäbiomassalle asetetut kestävyyskriteerit. Niinpä kotimaisten puupolttoaineiden käytössä ei pitäisi tulla suurempia pulmia, kunhan lakeja ja sertifiointeja noudatetaan.

Venäjältä tuonti vaatii selvityksiä

Suomessa käytetään kuitenkin myös esimerkiksi Venäjältä tuotua haketta. Venäjän ja muidenkin maiden lainsäädäntöä ja toimeenpanojärjestelmiä on jo etukäteen arvioitu kestävyyskriteerien osalta. Arvioitavia kriteereitä ovat muun muassa hakkuiden laillisuus, uudistamisvelvoite ja monimuotoisuuden vaaliminen.

Asiasta tekeillä oleva selvitys jättää metsäbiomassan kestävyyden avoimeksi Venäjän osalta.

”Selvityksessä todetaan, että Venäjällä on asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Epäselvää kuitenkin on, miten hyvin sitä toimeenpannaan. Esimerkiksi miten hyvin metsien uudistamisvelvoite varmistetaan”, ylitarkastaja Olli Mäki Energiavirastosta kertoo.

Koska Venäjän tilanne on epäselvä, joudutaan kestävyyden tarkastelussa luultavasti menemään hankinta-aluetasolle, Mäki kertoo. Silloin polttoaineen tuojat joutuvat osoittamaan, että lain vaatimukset täyttyvät. Tietojen tulee olla eräkohtaisia eli perustua metsikkökuvion tai korjuulohkon tasolla raportoituun tietoon.

Jos kestävyyttä ei voida osoittaa, polttoaine katsotaan fossiiliseksi, jolloin energialaitos tarvitsee päästöoikeuksia sen polttoon.

”Sillä on siten taloudellisia seurauksia”, Mäki kertoo.

Suomeen tuotiin Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna haketta liki 4 miljoonaa kuutiota, josta 1,6 miljoonaa kuutiota käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa.

• Luonnos kestävyyskriteeriohjeesta

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.