Metsien toiminnalle elintärkeiden sienien monimuotoisuus ei säily avohakkuissa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Kauko Salon väitöskirjan mukaan avohakkuu vaikuttaa yleensä haitallisesti sienilajistoon. Haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää, jos avohakkuun yhteydessä jätetään eläviä havu- ja lehtipuita säästöpuiksi. Elävät säästöpuut auttavat niitä sienilajeja, jotka muodostavat puiden kanssa symbioottisen sienijuuren eli mykorritsan.
Myös kulotuksella voidaan säilyttää sieniyhteisöjen monimuotoisuutta.
”Jos metsänhoidossa ja hakkuissa jäljiteltäisiin nykyistä paremmin metsäpaloja, saavutettaisiin merkittäviä etuja”, Salo toteaa.
Metsäpalot synnyttävät paloalueille omaleimaisen sieniyhteisön. Palojen vaikutus sieniin on väitöskirjan mukaan selvä ja pääsääntöisesti myönteinen.
Sienet ovat toiminnallisesti tärkeitä metsien ekosysteemissä. Osa niistä muodostaa symbioosin metsän puiden juurien kanssa ja parantaa puiden kasvua. Osa taas on lahottajia, jotka kierrättävät kuolleiden puiden tai karikkeen orgaanisen aineen takaisin metsän ekosysteemin kasvien ja eläinten käyttöön. Suuri osa on myös tärkeitä kauppa- ja ruokasieniä.
Väitöskirja tarkastetaan torstaina Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla. Päivä on samalla Kauko Salon viimeinen työpäivä – hän on tehnyt yli 40-vuotisen uran metsämarjojen ja sienten tutkijana sekä opettajana.
- Lisää aiheesta: Sittenkin sienisyksy
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ihme juttu, kun avohakkuualueiden puut kasvavat paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsissä. Eikö sienten väheneminen haittaakaan?
Luonto tai siis ne sienet ovat niin viisaita, etteivät turhia panosta ennen kuin on riittävästi puita, joiden kanssa voi harjoittaa ”bisnestä”.