Keväällä oli suuret aikeet. Piti suunnitella leimikkoa, tehdä luonnonmukaista hoitosuunnitelmaa, tutustua eläimiin joita metsässäni asustelee ja raivata viime kesänä kesken jäänyt taimikon raivaus. Ja mitä minä tein?

Pelastusopiston selvityksen mukaan maastopalojen yleisin syttymissyy oli ihmisen toiminta.

UPM on myynyt metsätiloja Kainuusta kymmenisen vuotta. Tällä hetkellä myynnissä ei ole enää ainuttakaan.

Järjestön mukaan metsuripula on pahenemassa lähivuosina.

Suurin osa tuista on käytetty nuoren metsän hoitoon, Metsäkeskuksen seurannasta selviää.

Tänä vuonna bruttokantorahatulot ylittävät vuoden 2007 huipputuloksen, PTT ennakoi.

Taimikon varhaishoidon Kemera-tukien käytön määrä on tällä hetkellä vuotta vain 40 % kahden edellisen vuoden määristä ja se on metsän kehityksen kannalta ehkä tärkein työlaji. Onko pitkäjänteisen metsänhoidon kulttuuri menossa unholaan ja metsänhoidossakin siirrytään kvartaalitalouteen?

Tähän asti kaikki oli mennyt kuin siellä kuuluisassa Strömsössä. Seuraavaksi isä kutsui koolle palaverin, jossa minä, isä ja joku isän tilaama asiantuntija kävisimme läpi sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutuksen ja sopisimme kauppakirjaan tulevista asioista. Ja minua alkoi hirvittää. Onko tämä nyt ihan oikeasti toteutumassa?

Hallitus esittää, että taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen kemeratuista päättäminen automatisoitaisiin.

Perttu Laaksolla on kokemusta metsien monikäytöstä. Viime kesänä tilalla järjestettiin taidenäyttely, jota kävi ihastelemassa parisataa vierasta.