Iiro Pankakoski osti metsätilan isältään ja omistaa nyt Välimereltä asti palan Pohjois-Karjalaa.

Metsää voi omistaa monin eri tavoin. Omistusmuotojen eri piirteitä vertailemalla voit arvioida, mikä sopii tarpeisiisi parhaiten.

Tuulipuistojen sähkönsiirtolinjoille jäävistä maistakin maksetaan paikoin asiallista vuosivuokraa.

Kauhajokisen Unto Tasangon sydäntä lähellä on metsien rauhoittaminen. Todellinen silmäterä on puolen hehtaarin satavuotista männikköä kasvava palsta.

Metsänomistajien metsäsuhteet ovat moninaisia, mutta arvolataus vahva. Seuraavassa neljä metsänomistajaa ja tutkija kertovat tarkemmin.

Jos jokaisella kylällä olisi edes yksi Olli Siekkisen kaltainen tuleva isäntä, niin ei olisi huolta maaseudun huomisesta.

Seuraavalle polvelle metsät on annettava paremmassa kunnossa, Hilkka ja Ilpo Heikkinen sanovat.

Yhden määritelmän mukaan viisautta on kyky tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat ”yhteisesti hyvän” lopputuloksen. Tällainen lopputulos olisi oivallinen myös metsän sukupolvenvaihdoksessa.

Pekkalan kartano on nojannut hämäläismetsiin jo vuosisatojen ajan. Rakentamisessa puu on aina hyvässä käytössä, sanoo kartanon isäntä Marcus Hackman.

Pitkä välimatka ei haittaa Inarissa asuvaa Mervi Haavistoa hänen pohtiessaan, miten suvun Lammilla sijaitsevia metsiä voisi hoitaa.