Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät, mutta niiden määritelmät ovat vasta työn alla. Avoimia kysymyksiä on paljon.

Metsänomistaja jää käytännössä ilman korvauksia, jos metsän käyttö estyy FSC-metsäsertifioinnin mukaisen korkean suojeluarvon alueen takia.

Puun tarpeen kasvu on ilmeinen ja metsien käyttörajoitteet mahdollisia, mutta niiden yhteensovittaminen on lähes toivotonta.

Kauhajokisen Unto Tasangon sydäntä lähellä on metsien rauhoittaminen. Todellinen silmäterä on puolen hehtaarin satavuotista männikköä kasvava palsta.

Ekologit ja metsäpuolen luonto-osaajat ovat yhtä mieltä luontokadon torjunnan perusteista, mutta eivät tarvittavista keinoista – saati siitä, mitä on jo saatu aikaiseksi.

Pekkalan kartano on nojannut hämäläismetsiin jo vuosisatojen ajan. Rakentamisessa puu on aina hyvässä käytössä, sanoo kartanon isäntä Marcus Hackman.

Lahopuun määrä talousmetsissämme pitäisi tuplata nykyisestä, metsäalan asiantuntijat arvioivat. Se ei kovin paljoa maksaisi.

Jos Metso-suojelu ei onnistu, ratkaisu voi löytyä Helmi-ohjelmasta, luontoarvokaupasta tai metsää voi myydä säätiölle suojeltavaksi.

Suomi maksaa raskaimman jälkeen, jos EU:n komission ennallistamisasetus toteutuu esitetyssä muodossa. Ruotsi torjui asetuksen, mutta Suomen kanta on riitaisa.