Energiapuun kasvatus sopii varsinkin entisille turvetuotantoalueille, kertoo Luken tutkija Lasse Aro.

Ensimmäiset pluspuut valittiin Punkaharjulla 75 vuotta sitten. Se oli suomalaisen metsänjalostuksen lähtölaukaus.

Luontainen metsittyminen, kaavamerkinnät tai maatalouden tuet ovat yleisimmät syyt hylätylle metsitystukihakemukselle.

Pohja sille, millaisia Suomen metsät ovat puolen vuosisadan päästä, luodaan tämän päivän uudistamisaloilla. Metsäyhtiöillä on keskeinen rooli kehityksen suunnannäyttäjinä.

Ainakin joskus voi muokkaamattomaankin maahan istuttaa. Toimittaja ja tutkija vertasivat omaperäisiä istutuksiaan.

Energiakustannusten nousun ennakoidaan heijastuvan metsätainten hintoihin.

Taimien valinnassa kannattaa huomioida siemenen alkuperä ja taimen koko. Myös paakku ja taimen kunto on syytä syynätä tarkoin.

Kemeratuen loppu ja jatkuva kasvatus näkyvät pohjoisen metsissä.