30 vuotta tutkimusta eteläsuomalaisissa kuusikoissa on osoittanut jatkuvan kasvatuksen monia luuloja toimivammaksi metsänkäsittelymenetelmäksi. Yksi reunaehto on kuitenkin ennallaan.

Saara Koskinen on metsänhoitoyhdistyskentän ensimmäinen päätoiminen luonnonhoidon erityisasiantuntija. Kiirettä on piisannut.

Kasvu- ja tuotostiedot eivät yksin riitä metsänkasvatustapojen vertailuun. Tutkimusta tarvitaan myös korjuukustannuksista.

Jatkuvan kasvatuksen lisäämisellä voidaan ottaa pitkiä askelia uhkien torjumiseksi, kasvatusmenelmää 30 vuotta tutkinut Sauli Valkonen kirjoittaa.

Turvemaille Luontopaneeli esittää jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ainoaksi sallituksi käsittelymuodoksi. Myös Natura-alueiden reunametsät joutunevat syyniin.

Anna Heickell omistaa metsää suvun yhteismetsän kautta. Metsässä hän samoilee, marjastaa ja tekee metsänhoitotöitä.

Kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikoissa. Eroa on tyvitukin ytimessä.

Professori Tahvonen: Metsikön alkutilanteella on oleellinen merkitys sille, mikä on taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä.