Kun kymmenen vuotta sitten voimaan tullutta metsälakia säädettiin, vain puolet metsien vuotuisesta kasvusta hakattiin. Sen jälkeen moni asia metsissä on muuttunut.

Päätelmä avohakkuiden syy-yhteydestä hömötiaiskantojen taantumiseen perustuu ennustemallin väärinkäyttöön, professori Jari Vauhkonen arvioi.

Vedenpinnan säätely onnistuu myös jaksollisessa metsänkasvatuksessa ilman syviä ojia.

Lajien uhanalaisuuden arviointimenetelmä on subjektiivinen verrattuna esimerkiksi valtakunnan metsien inventointiin. Uhanalaisuusarviota ei teoriassakaan olisi mahdollista toistaa, toteaa Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä blogikirjoituksessaan.

Monimuotoisuus ei pääsääntöisesti tule metsänomistajalle kalliiksi. Maanomistajan ratkaisuilla on luonnonhoidossa kuitenkin iso merkitys.

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus onnistuu parhaiten, jos se on mielessä jo taimikonhoito- ja ensiharvennusvaiheessa.

Päätehakkuita voidaan yläharvennuksien avulla lykätä jopa vuosikymmeniä.

Harsintajulkilausuma lopetti jatkuvan kasvatuksen yli puoleksi vuosisadaksi. Se saa historialta silti vapauttavan tuomion. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä.

Viljavat maat ja kalaisat vedet toivat Savolaisen suvun Sumiaisiin jo 1600-luvulla. Samoista eväistä ammentavat elantoa myös nykyiset sukupolvet.