”Kerron Metsästä yhteiskuntaan -kirjassa, kuinka monipuolista ja mielenkiintoista metsäntutkimus on ollut ja mitä se on merkinnyt yhteiskuntamme kehittämisessä. Toisaalta kirjoitan myös siitä, mikä tutkimuksessa on mennyt pieleen”, sanoo teoksen kirjoittaja VTT, MMM Jaana Laine.
Tämä teos on yksi tulkinta Metsäntutkimuslaitoksen historiasta.
”Metla oli perinteikäs organisaatio, jossa vuosikymmenten mittaan vaikutti monta elämää suurempaa persoonallisuutta. Akateemisen joukon johtaminen ja ohjaaminen ei useinkaan ollut niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä. Tutkijat ovat usein ällistyttävän epäkäytännöllisiä suhteessa organisaatioihin ja nihkeitä kaikkea sellaista kohtaan, mikä vivahtaakin johtamiseen”, sanoo historiahanketta Lukessa vetänyt Erkki Kauhanen.
100 vuotta metsäntutkimusta – Metsästä yhteiskuntaan
Metsäntutkimus ristipaineissa
Metsäntutkimuslaitos tuotti käytännön metsätalouden ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tarvitsemaa tutkimustietoa lähes vuosisadan ajan. Tutkimuslaitoksen ensimmäisinä vuosikymmeninä valtakunnan metsien inventointi ja puunkäyttötutkimus loivat perustaa metsäalan ja -teollisuuden kehittämiselle sekä valtiotalouden suuntaamiselle. Toisen maailmansodan jälkeen tutkimuksen painopiste siirtyi metsänhoidon menetelmien ja puuntuottamisen kehittämiseen. Viimeistään 1980-luvulla siirryttiin kohti moniarvoisempaa tutkimusta, jonka tavoitteena oli tukea laaja-alaisesti metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hyödyntämistä.
Historiikin teksti kuljettaa lukijaa yksittäisten tutkijoiden kokemuksista aina valtionjohdon metsäpoliittisiin linjauksiin. Teos antaa hyvän kokonaiskuvan maamme metsäalan kehittymisestä ja monella tapaa jopa koko itsenäisen kansakunnan kehittymisestä.
Laine kuvaa kirjan tekoprosessia
Jaana Laine kuvaa kirjan tekoprosessia ja sen etenemistä Metsälehdessä tammikuussa 2017: Materiaalia on olemassa valtavasti. Tähän mennessä Laine on käynyt läpi muun muassa Metlan tutkimusjulkaisuja, vuosikertomuksia, arkistoaineistoa, muistioita, kokouspöytäkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Edessä on vielä Metlan runsaudensarven, kymmeniätuhansia kuvia sisältävän kuva-arkiston läpikäyminen ja kuvien valinta.
Historiateoksen kirjoittamista pohdittiin Metlassa monta vuotta. Projekti sai vauhtia keväällä 2014 kun nähtiin, että Metlan elinkaari päättyy ja Luonnonvarakeskus aloittaa seuraavana vuonna
”Tämä on unelmatyö, jossa yhdistyy kaksi mielenkiinnon kohdettani, eli metsätieteet ja yhteiskunnan historiallinen kehitys”, Laine kertoo.
Puuntuotannosta metsien terveysvaikutuksiin
Laine on jakanut yltäkylläisen materiaalin seitsemään eri aikakausia käsittelevään jaksoon. Jokaisessa jaksossa kerrotaan ensin, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja metsätaloudessa tapahtui kyseisellä vuosikymmenellä: oliko esimerkiksi meneillään lama vai nousukausi, päättikö hallitus valtiontalouden tuottavuusohjelmasta ja milloin koivua opittiin käyttämään sellunkeitossa. Tämän jälkeen ruoditaan, mikä metsäntutkimuksessa oli ajankohtaista ja mitä Metlassa tapahtui tuolloin.
”Tavallaan kirjassa kulkee kaksi erillistä tarinaa rinnakkain: kolikon toisella puolella on Metlassa tehty tutkimus ja toisella hallinto, joka loi tutkimukselle puitteet.”
Metsäntutkimuksesta Laine valikoi mukaan aikakauden tärkeimmät teemat. Esimerkiksi 1920- ja -30-luvuilta kerrotaan ensimmäisestä valtakunnan metsien inventoinnista ja puunkäyttötutkimuksesta. 1960-luvulta teokseen pääsevät soiden ojitus ja Mera-kausi ja 1970-luvulta ensimmäiset ympäristökonfliktit. 2000-luvulla puhuttavat ainakin metsien monikäyttö ja terveysvaikutukset sekä biotalous.
”Metsäntutkimus on laajentunut valtavasti puun tuotantoon keskittymisestä siihen, miten metsä merkitsee taloudellisen hyödyn lisäksi myös henkistä ja fyysistä hyvinvointia.”
Metlan tarinaa värittävät myös organisaatiossa työskennelleet persoonat, joista erityisen vaikutuksen Laineeseen on tehnyt 1960-luvulla taloon tullut metsäekonomian professori Lauri Heikinheimo.
”Hän oli aikaansa edellä monin tavoin. Hän huolehti henkilöstöstään, kansainvälisti tutkimusta ja teki uusia tieteellisiä avauksia”, Laine kuvaa.
Läheltä ei näe tarkasti
Laine pitää kaikkia Metlan vuosikymmeniä eri tavoin mielenkiintoisina, mutta tutkijan sydäntä lähinnä ovat 1920- ja -30-luvut.
”Tein väitöskirjan tuon aikakauden puukaupan sääntöjen muodostumisesta. Nuo vuosikymmenet olivat eräänlaista luottamuksen ja Suomen rakentamisen aikaa. Toisaalta se oli myös hyvin repivä jakso: takana sisällissota, edessä 1930-luvun lama, maatilojen pakkohuutokaupat, köyhyys ja poliittiset levottomuudet, mutta myös taloudellisesti hyvä kausi ennen toista maailmansotaa.”
Laineen mukaan kirjoittaminen vaikeutuu sitä mukaa, mitä lähemmäs omaa aikakautta tullaan.
”Jos katsoo kauas, näkee, mikä on oleellista. Mutta jos elää siinä ajassa – kaiken sekamelskan ja sumun keskellä – on vaikeampi huomata, mikä on tärkeää.”
Tutustu ja tilaa Metsästä yhteiskuntaan -kirja Metsäkustannuksen Metsäkirjakaupasta!
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.