Abioottinen Eloton. Abioottisia tekijöitä ovat esimerkiksi kosteus, lämpötila, myrsky ja ravinnepuutokset.
Ajoura Puutavaran kuljetusta varten maastoon avattu kulkuväylä.
Alaharvennus Harvennusmenetelmä, jossa metsästä poistetaan luontaisessa kilpailussa hävinneitä pienempiä puita ja jätetään kasvamaan ne puut, joilla on parhaat edellytykset kehittyä taloudellisesti arvokkaiksi puiksi.
Alikasvos Metsään useimmiten luonnostaan syntynyt selvästi pääpuustoa nuorempi ja lyhyempi puusto. Useimmiten alikasvos on kuusta tai lehtipuuvesakkoa.
Apteeraus Puun rungon katkaisukohtien määrittäminen ottaen huomioon laatu- ja mittavaatimukset, niin että runko saadaan jaettua haluttuihin puutavaralajeihin.
Arvokasvu Arvokasvu ilmaisee puuston hakkuuarvon vuotuisen lisäyksen.
Avohakkuu Metsän uudistamishakkuu, jossa ennen kylvöä tai istutusta poistetaan alueen puusto. Avohakkuussa voidaan alueelle kuitenkin jättää yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä maiseman ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi.
Avosuo Luontaisesti puuton tai erittäin vähäpuustoinen suo. Avosoita ovat nevat, aapasuot ja letot.
Biodiversiteetti Luonnon biologinen monimuotoisuus; luonnon kaikenlainen vaihtelu: erilaisten elinympäristöjen (biotooppien) määrä, lajien lukumäärä ja lajinsisäinen perinnöllinen vaihtelu.
Bioenergia Uusiutuvasta biomassasta, elävistä kasveista ja kasvien osista, tuotettua energiaa.
Bioottinen Elävä, elävien organismien aikaansaama.
Boniteetti Kasvupaikan kyky tuottaa puuta. Määritetään joko aluskasvillisuuden mukaan tai puuston iän ja valtapituuden perusteella.
Ekologia Oppi luonnontaloudesta. Metsien ekologia sisältää sekä elollisen että elottoman luonnon luontaiset tapahtumat metsässä.
Ekosysteemi Tietyllä, ympäristöstään eroavalla paikalla kasvavien kasvien, eläimistön ja elottoman luonnon toiminnallinen kokonaisuus.
Elpymiskyky Hitaasti kasvaneen puuston kyky lisätä kasvuaan kasvuolojen parantumisen jälkeen.
Ensiharvennus Metsikössä tehtävä ensimmäinen hakkuu, joka tuottaa myyntikelpoista puutavaraa.
Eri-ikäisrakenteinen Metsikkö, jossa kasvaa jatkuvasti puita kaikista puiden ikä- ja kokoluokista.
FSC-sertifiointi (Forest Stewardship Council – Hyvän metsänhoidon neuvosto) Metsäsertifiointijärjestelmä, ks. metsäsertifiointi.
Hake Hakkurissa valmistettu puupalasten seos, jota käytetään mm. sellun, kuitu- ja lastulevyn valmistukseen sekä polttoaineena. Raaka-aineen mukaan puhutaan esim. rankahakkeesta, kokopuuhakkeesta ja hakkuutähdehakkeesta.
Hakkuu Puutavaran tekoa, johon pystyssä olevan puun kaadon lisäksi sisältyy oksien karsinta, rungon katkonta ja puutavaran kasaus.
Hakkuukertymä Hakkuissa talteen otetun puun kokonaismäärä.
Hakkuukone Puunkorjuukone, joka kaataa, karsii, katkoo ja mittaa puut.
Hakkuusopimus Puun myyjä luovuttaa sopimuksella ostajalle oikeuden hakata puita metsästään (pystykauppa).
Hakkuusuunnite Metsävarojen määrään, rakenteeseen ja laatuun perustuva laskelma vuosittain hakattavissa olevasta puumäärästä.
Hakkuutähde Hakkuussa metsään jäävät puut ja rungon osat, joita ei korjata talteen. Hakkuutähteeseen kuuluvat kannot, oksat, latvahukkapuu ja vialliset rungon osat.
Hallintaoikeus Oikeus hallita omaisuutta ja velvollisuus hoitaa sitä.
Hankintakauppa Puukauppatapa, jossa myyjä sitoutuu toimittamaan ostajalle tilaltaan sovitun määrän sovitun laatuista puutavaraa. Myyjä huolehtii hakkuusta ja metsäkuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen.
Hankintahinta Hankintakaupoissa maksettava puutavaralajeittainen yksikköhinta, kun puu on hakattu ja kuljetettu tien varteen.
Harsinta Hakkuutapa, jossa poistetaan metsän arvokkaimmat ja suurimmat puut ja kasvamaan jätetään vähempiarvoinen puusto. Talousmetsissä metsälain vastainen hakkuutapa.
Harvennushakkuu (kasvatushakkuu) Hakkuu, jonka tavoitteena on edistää metsään jäävän puuston kasvua ja ottaa talteen ainespuuta. Kasvatushakkuulla voidaan tarkoittaa myös siemenpuuston poistoa taimikosta.
Harvennusmalli Malli, joka osoittaa, milloin puustoa on riittävästi harvennushakkuuseen ja paljonko puustoa tulee jättää. Mallissa muuttujia ovat puulaji, kasvupaikkatyyppi ja maantieteellinen alue, puuston pituus ja pohjapinta-ala.
Humus Kasvien ja pieneliöiden jätteistä syntynyt maan pintakerros.
Hypsometri Pystypuun pituuden arviointiin käytettävä mittalaite.
Irtokuutiometri (heittokuutio) Polttopuukaupassa käytettävä tilavuustunnus heittämällä kasatulle puulle.
Jatkuva kasvatus Metsän hoitaminen toistuvin kasvatushakkuin jatkuvasti peitteisenä, ks. eri-ikäisrakenteinen, poimintahakkuu
Jälsi Aktiivisesti jakautuva solukerros, joka tuottaa sisäpuolelleen puusoluja ja ulkopuolelleen nilasoluja.
Järeys Yleisnimitys puun koolle, puun tai puuston läpimitta.
Kaistalehakkuu Metsän uudistamismenetelmä, jossa metsä hakataan aukeaksi kaistaleittain. Pystyyn jäävä reunametsä siementää paljaaksi hakatun alueen.
Kangas Metsää kasvava maa, jossa mineraalimaata peittää humus.
Kantohinta Pystykaupoissa maksettava puun yksikköhinta, jonka ostaja maksaa myyjälle, kun ostaja huolehtii hakkuusta ja metsäkuljetuksesta.
Karike Puista, pensaista ja pintakasvillisuudesta maahan varisevat kasvin osat mm. lehdet, neulaset ja kuolleet oksat.
Kasvatushakkuu ks. harvennushakkuu.
Kasvupaikkatyyppi Metsämaan viljavuuden ja puuntuotantokyvyn kuvaaja. Metsämaat jaetaan maaperän viljavuuden ja puuntuottokyvyn perusteella eri kasvupaikkatyyppeihin. Kangasmaiden kasvupaikkatyypit ovat lehto, lehtomainen kangas, tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas ja karukkokangas.
Katkontaikkuna Pöllien katkontatarkkuuden rajat, joiden sisällä katkottujen pöllien pituudet saavat vaihdella. Esimerkiksi ± 3 cm:n ikkuna tukin tavoitepituuden ollessa 548 cm tarkoittaa sitä, että tukin pituuden on oltava 545 ja 551 cm välillä.
Kaulaaminen Kasvavan puun koko rungon kehän kuorinta noin kymmenen sentin leveydeltä, jotta juuriston ja latvuksen väliset nestevirtaukset saadaan loppumaan. Puu kuivatetaan pystyyn vesomisen estämiseksi.
Kehitysluokka Metsien luokittelu kehitysvaiheen mukaan. Kehitysluokan avulla saadaan eri kasvupaikoilla ja eri puulajeja kasvavat metsät keskenään vertailukelpoisiksi.
Kelo Kuollut, pystyynkuivunut, usein harmaarunkoinen havupuu.
Keskipituus Metsikön puuston keskimääräinen pituus, joka ilmoitetaan metreinä.
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) Laki, jossa säädetään yhteiskunnan myöntämästä rahoituksesta laissa määritettyihin metsänhoitotöihin. Tuen suuruus vaihtelee työlajeittain kolmella eri rahoitusvyöhykkeellä.
Kesäpuu Kasvukauden loppupuolella syntyvä puuaine. Erottuu varsinkin havupuilla tummempana renkaana vuosilustossa.
Kevätpuu Kasvukauden alkupuolella syntyvä puuaine. Nopeasti kasvanut kevätpuu erottuu havupuilla vaaleampana renkaana vuosilustossa.
Kiertoaika Aika, joka kuluu ennen kuin samalla kasvupaikalla seuraava puusukupolvi on vastaavassa kehitysvaiheessa. Esimerkiksi aika uudistushakkuusta uudistushakkuuseen.
Kiintokuutiometri Kuorellinen kiintokuutiometri on puutavaralajien mittayksikkö. Kuutiometri umpipuuta.
Kokonaispoistuma Puiden kuolemisen tai hakkuiden myötä metsän elävästä puustosta määrättynä ajanjaksona poistunut runkopuun määrä.
Kokopuumenetelmä Puunkorjuumenetelmä, jossa puu korjataan karsimattomana ja katkomattomana (vrt. tavaralajimenetelmä).
Korjuu Puutavaran hakkuu ja metsästä tienvarsivarastolle tapahtuva kuljetus.
Koro Vauriokohta puun rungossa. Puuaines on usein näkyvissä vaillinaisen kyljestymisen vuoksi. Vaurion seurauksena nila on kuollut.
Korpi Yleensä kuusta ja/tai koivua kasvava suo.
Kotitarvehakkuu Hakkuu, jossa puita kaadetaan vain omaan käyttöön, esimerkiksi polttopuuksi tai rakennuspuuksi. Kaadettuja puita ei myydä eikä niitä oteta oman liiketoiminnan tai maatalouden käyttöön.
Koulinta Taimien siirtäminen kylvöpenkistä uuteen kasvupaikkaan, jotta taimet kehittyisivät harvemmassa kasvatusasennossa elinvoimaisiksi.
Kuitupuu Puutavaralaji, joka valmistetaan pieniläpimittaisesta puusta tai rungon latvaosasta. Kuitupuuta käytetään yleensä sellun ja paperin raaka-aineena.
Kulotus Metsämaan käsittely, jossa poltetaan hakkuutähteet, pintakasvillisuus ja osa humuskerroksesta. Kulotuksella helpotetaan metsän uudistamista ja parannetaan uuden puuston kasvuedellytyksiä.
Kunnostusojitus Ojitetuilla alueella tehtävä täydennysojitus tai vanhojen ojien perkaus.
Kuntta Kasvijätteiden muodostama huopamainen kerros maan pinnalla. Kunttakerros heikentää maaperän lämpö- ja ravinneoloja. Kuntta on huono kasvualusta puiden taimille.
Kuolinpesä Se henkilöpiiri, jolla on oikeus osallistua jäämistön yhteishallintoon. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso tietyin rajoituksin.
Kuvio Metsäsuunnittelun termi, joka tarkoittaa yhtenäistä metsän osaa.
Käteiskauppa Puukauppamuoto, jossa metsänomistaja hakkaa puutavaran tekemättä etukäteissopimusta. Kauppa tehdään hakkuun jälkeen. Kauppamuotoa nimitetään myös valmiseräkaupaksi.
Käypä arvo Rahamääräinen summa, joka todennäköisimmin saataisiin, jos omaisuus myytäisiin.
Latvuskerros Metsän puut jaetaan kokonsa mukaan neljään latvuskerrokseen, jotka ovat päävaltapuut, lisävaltapuut, välipuut ja alikasvos. Metsikön suurimmat puut ovat päävaltapuita ja
pienimmät puut alikasvoksia.
Leimaus Kaadettavien tai pystyyn jätettävien puiden valinta hakkuuta varten.
Leimikko Korjuuta varten rajattu tai eri tavoin merkitty alue tai puusto. Puunmyyntisuunnitelma.
Lenkous Suurin sallittu poikkeama tukin pituusakseliin nähden koko pölkyn matkalla.
Lohkominen Kiinteistötoimitus, jossa tilasta erotettu alue eli määräala muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi tai siirretään toiseen kiinteistöön. Siihen sisältyy rajojen avaaminen ja merkitseminen maastoon ja kiinteistörekisteritietojen muutokset.
Luontainen uudistaminen Metsän uudistamista eli uuden puusukupolven aikaan saamista luonnon siemennystä ja siitä syntyvää taimiainesta hyväksi käyttäen.
Luovutusmittaus Puutavaran määrän ja laadun toteaminen kauppahinnan ja määrän toteamista varten. Mittaustapahtumassa puutavaran omistus siirtyy myyjältä ostajalle.
Lusto ks. vuosirengas.
Lämpösumma (°Cvrk = vuorokausiastetta, myös d.d. = degree days) Yli +5 °C olevien vuorokausikeskilämpötilojen summa. Esim. vuorokauden keskilämpötila +6 °C kasvattaa lämpösummaa yhden yksikön verran. Puiden elintoimintojen, lehtien puhkeamisen ja kukinnan alkamisen ajankohdat ovat riippuvaisia lämpösummasta.
Maanmuokkaus Metsän uudistamiseen tähtäävää maanpinnan käsittelyä, joka yleensä tehdään koneellisesti. Yleisesti käytettyjä maanmuokkausmenetelmiä ovat laikutus, äestys, mätästys ja ojitusmätästys.
Markkinahakkuu Markkinapuun hakkuu; teollisuuteen ja vientiin hankitun kotimaisen aines- ja polttopuun hakkuu.
Mekaaninen massa Mekaanisen energian avulla puusta kuidutettu massa; esim. hioke ja hierre.
Mekaaninen metsäteollisuus Saha-, vaneri-, lastulevy-, kuitulevy-, rakennuspuutuote- sekä puusepänteollisuus ja puutaloteollisuus. Mekaanisesta metsäteollisuudesta käytetään yhä enemmän nimitystä puutuoteteollisuus.
Metsikkö Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa.
Metsittäminen Puuttoman alueen esim. pellon muuttaminen metsäksi viljelemällä.
Metsälö Yksi tai useampi metsäpalstasta, joka kuuluu samalle omistajalle.
Metsänkäyttöilmoitus Myyntihakkuusta ja metsälain tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä metsäkeskukselle tehtävä ilmoitus. Se on tehtävä vähintään 10 päivää ennen toimenpiteen aloittamista.
Metsänuudistaminen Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on saada uusi metsä poistetun uudistuskypsän metsän tilalle. Toimenpiteet voivat tähdätä joko luontaiseen uudistamiseen tai metsänviljelyyn. Uudistamistoimenpiteisiin voivat kuulua uudistusalueen raivaus ja maanmuokkaus sekä kylvö tai istutus.
Metsänviljely Uuden puusukupolven perustaminen istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä.
Metsäsuunnitelma Kuvaus yksittäisen tilan metsistä ja tietylle ajanjaksolle (esim. 10 vuotta) laadittu metsälön hoito- ja käyttösuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä metsänomistajan kanssa.
Metsänjalostus Metsäpuiden rodullisten ominaisuuksien parantamiseen tähtäävä jalostustoiminta.
Metsäsertifikaatti Riippumattoman osapuolen myöntämä todistus siitä, että metsiä on hoidettu ja käytetty kestävyyden periaatteen mukaan.
Metsäsertifiointi Menettely, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkistaa, vastaako metsien hoito ja käyttö edeltä käsin asetettuja kestävän metsätalouden ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia standardeja.
Metsätalousmaa Metsätalouden käytössä oleva maa, joka jaetaan puuntuottokykynsä mukaan metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan.
Metsätyyppi Metsämaiden luokittelu maan viljavuuden ja kasvillisuusvyöhykkeen mukaan. Maastossa metsätyyppien määrittelyssä käytetään pintakasvillisuutta. Kullakin metsäkasvillisuusvyöhykkeellä on oma metsätyyppisarjansa.
Mineralisaatio Ravinteiden vapautuminen hajoavasta orgaanisesta aineesta.
Mittaustodistus Myyjän ja ostajan yhteisesti hyväksymä puukaupan loppuselvitys sekä puumäärän että hakkuujäljen osalta. Ennen mittaustodistuksen allekirjoittamista on esitettävä kaikki mahdolliset korvausvaatimusten perusteet.
Monikäyttö Saman metsäalueen käyttäminen moneen eri tarkoitukseen, esim. puuntuotantoon, marjastukseen, metsästykseen ja virkistykseen.
Moreeni Jääkauden aikaansaama, lajitekoostumukseltaan vaihteleva, metsämaillamme yleinen maalaji.
Muuttuma Ojitettu suo, jonka pintakasvillisuus on selvästi muuttunut. Puuston kasvu on elpynyt.
Myyntiverotus Verotusmenetelmä, jossa puun myyntituloista kannetaan veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan.
Määräala Rajoiltaan määritelty osa kiinteistöstä.
Määräosa Rajoiltaan määrittelemätön, osuuslukujen mukainen osuus kiinteistöstä.
Nila Puun kuoren sisäosan elävä solukko, jossa yhteyttämistuotteet kulkeutuvat latvuksesta puun muihin osiin.
Ojikko Ojitettu suo, jonka pintakasvillisuus ja puusto eivät vielä ole havaittavasti muuttuneet pohjavesipinnan alenemisen johdosta.
Opaskasvi Kasvilaji, joka esiintyy runsaana tietyllä, mutta ei sitä karummalla metsätyypillä. Käytetään apuna metsätyyppien määrityksessä.
Paakkutaimi Taimi, jonka juuristo on turvepaakun sisällä ja taimi istutetaan kasvualusta mukanaan. Paakkutaimityyppejä on useita.
Paljasjuurinen taimi Taimi, jonka juuristo on istutettaessa paljaana.
Palsta Leimikosta työntekijää, konetta tai työryhmää varten rajattu alue.
PEFC-sertifiointi (Programme for the Endorsement of the Forest Certification schemes) yleiseurooppalainen metsäsertifiointijärjestelmä, ks. metsäsertifiointi.
Perkaus Muiden kuin kasvupaikalle haluttujen puulajien poisto taimikosta osittain tai kokonaan.
Perukirja Luettelo vainajan oikeudenomistajista sekä varoista ja velvoitteista. Perukirja toimii myös perintöveroilmoituksena.
Peruspuusto Puut, jotka on tarkoitus kasvattaa kiertoajan loppuun asti.
Pienaukkohakkuu Metsän vähittäistä uudistamista hakkaamalla toistuvasti luontaisesti taimettuvia pieniä aukkoja.
Pinokuutiometri Polttopuukaupassa käytettävä tilavuustunnus. Tilavuus, kun puut on pinottu.
Pinta-alaverotus Metsäverojärjestelmä, jossa metsää verotetaan vuosittain sen laskennallisen puuntuottokyvyn ja verokuutiometrin arvon perusteella. Metsätulo lisätään muihin ansiotuloihin.
Pioneeripuulaji Puulaji, joka levittäytyy ensimmäiseksi paljaalle maalle, yleensä lehtipuita.
Pohjapinta-ala Metsän puumäärän selvittämiseksi mitataan relaskoopilla pohjapinta-ala. Se on puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala neliömetreissä hehtaaria kohden (m2/ha).
Poimintahakkuu Eri-ikäismetsän poimintahakkuussa poistetaan isoja puita ja tehdään kasvutilaa pienemmille puille ja alikasvoksille.
Puutavara Yhteisnimitys pyöreälle, halkaistulle tai haketetulle puulle, joka on hakattu ja kuljetettu pois metsästä. Puutavaralajeja ovat mm. kuitupuu, sahapuu ja pylväät.
Puutavaralaji Puunjalostuksen tarpeisiin määritelty rungon osa. Puutavaralajeja ovat esimerkiksi mäntykuitu, mäntytukki, kuusikuitu, koivutukki, lehtikuitu ja vanerikoivu.
Pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden kaataa ja kuljettaa pois sovitut puut tai nykyisin sovitun alueen puut. Pystypuuston hakkuuoikeus.
Pystykarsinta Kuolleiden tai elävien oksien karsinta kasvavista puista. Pystykarsinnan tavoitteena on parantaa metsien tuottoa lisäämällä päätehakkuussa saatavan oksattoman sahapuun määrää.
Päätehakkuu (uudistushakkuu) Hakkuutapa, jossa poistetaan vanha puusukupolvi uuden puusukupolven luontaista tai viljellen uudistamista varten. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu.
Pökkelö Pystyyn kuivanut, rungon sisältä lahonnut puu, joka useimmiten on koivu tai haapa.
Raakapuu Jalostamaton teollisuuden raaka-ainepuu.
Raivaus Metsänuudistamisen tai metsänkasvatuksen toimenpiteitä ja tulevan taimikon kehitystä haittaavan myytäväksi kelpaamattoman pienpuuston kaatamista. Hakkuualue voidaan raivata ennen hakkuun aloittamista tai hakkuun jälkeen ennen maanmuokkausta ja viljelyä.
Ranka Kaadetun puun runko, joka on karsittu, mutta ei katkottu.
Relaskooppi Mittalaite, jolla lasketaan puuston pohjapinta-ala. Yleensä 1,0 m varren päässä oleva yksinkertainen muovilevy, jossa on 2,0 cm hahlo.
Rinnankorkeus Korkeus 1,3 m maan pinnasta tai juurenniskalta. Käytetään erilaisissa puuston arvioinneissa, esim. rinnankorkeusikää ja -läpimittaa arvioitaessa.
Rintaperillinen Suoraan alenevassa polvessa oleva perittävän lapsi tai lapsen jälkeläinen.
Riukumetsä Kookas taimikko, josta ei vielä saada myyntikelpoista kuitupuuta.
Rouste Tiiviillä maalajeilla esiintyvä ilmiö, jossa pintamaa jäätyessään rikkoontuu ja kohoilee nostaen samalla taimia.
Runkoluku Puiden runkojen lukumäärä hehtaaria kohti.
Runko- tai rungonosahinnoittelu Maksettava hinta määräytyy rungon keskimääräisen hinnan perusteella, ei rungosta tehtävien puutavaralajien mukaan.
Räme Mäntyä ja/tai hieskoivua luontaisesti kasvava, verraten niukkaravinteinen suo.
Sekametsä Metsä, jossa kasvaa kahta tai useampaa puulajia.
Sekapuu Pääpuulajin lisäksi metsikössä kasvava puulaji.
Sellu Kemiallisesti valmistettu puumassa, josta jatkojalostetaan paperia.
Sertifiointi ks. metsäsertifiointi
Seuraustuho Tuho, joka iskeytyy puuhun, kun jokin toinen tuhonaiheuttaja on ensin heikentänyt puuta.
Siemenpuuhakkuu Luontaisen uudistamisen menetelmä, jota käytetään lähinnä männyn luontaisessa uudistamisessa. Siemenpuita jätetään 50–100 kpl hehtaarille. Menetelmä sopii parhaiten kuiville ja kuivahkoille kankaille. Myös koivua uudistetaan joskus siemenpuuhakkuulla.
Siemenviljelys Metsikkö, joka on perustettu siementen tuottamista varten.
Sukkessio Metsikön luontainen, vähittäinen kehittyminen kohti kliimaksia.
Suojuspuuhakkuu Kuusen luontaiseen uudistamisen menetelmä, jossa jätetään suojuspuita 100–400 kpl hehtaarille suojaamaan syntynyttä taimiainesta heinältä tai estämään heinän rehevöitymistä.
Sukupolvenvaihdos Omaisuuden tai yritystoiminnan omistajan vaihdos alenevassa polvessa.
Suo Kasvupaikka, jolla suokasvit ovat vallitsevia ja maaperässä on turvekerros.
Susipuu Paksuoksainen, leveälatvuksinen ympäristöään kookkaampi puu, joka haittaa muiden puiden kasvua.
Sydänpuu Rungon sisäosissa olevaa kuollutta ja pintapuuta kuivempaa puuainetta. Varsinkin männyllä erottuu hyvin tumman värin ansiosta.
Säästöpuu Tavallisesti päätehakkuun yhteydessä hakkuualueelle jätettävä yksittäinen puu tai puuryhmä, jolla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta.
Tasaikäisrakenteinen Metsä, jossa on eri kasvuvaiheissa olevia alueita, joita käsitellään metsänhoidossa eri tavoin.
Taskutus Kemiallinen puukohtainen vesakontorjuntamenetelmä, jossa puun kuoreen tehdään koloja, joihin ruiskutetaan vesakontorjunta-ainetta.
Tavaralajimenetelmä Pohjoismaissa yleisin puunkorjuumenetelmä, jossa yleensä runko valmistetaan palstalla käyttäjille sopiviksi puutavaralajeiksi.
Turvekangas Suo, joka on muuttunut ojituksen jälkeen kuivuessaan kangasta muistuttavaksi.
Terveyslannoitus Maaperän ravinnetasapainon parantamiseksi tehtävä lannoitus.
Tila-arvio Metsätilan laskennallisen raha-arvon määrittäminen metsänmittaus- ja arviointimenetelmiä hyväksikäyttäen.
Tukkipuu Puutavaralaji, joka valmistetaan hakkuussa rungon järeästä osasta. Yleensä tukeista tehdään sahatavaraa.
Täydennysistutus Taimikon aukkojen täydentäminen uusilla taimilla.
Uudistushakkuu ks. päätehakkuu
Vajaatuottoinen metsikkö Metsikön puusto on huonotuottoisessa kunnossa. Tällaisia metsiköitä ovat vajaapuustoiset, väärää puulajia olevat, yli-ikäiset tai pahasti vialliset metsät.
Vakiintunut taimikko Noin puolen metrin mittainen taimikko, joka on selvinnyt alkuvaikeuksista ja on kehityskelpoinen.
Valeistutus Toimenpide, jossa taimet istutetaan väliaikaisesti kosteaan ja varjoisaan paikkaan odottamaan varsinaista istutusta.
Valtapituus Sadan paksuimman puun keskipituus hehtaarilla.
Verhopuusto Taimikon suojaksi jätetty kookkaampi puusto. Erityisesti kuusen taimikon hallasuojaksi voidaan jättää lehtipuista verhopuusto.
Veroaste Verotuksen voimakkuus, esimerkiksi pääomatuloverotuksen veroaste on 30 tai 34 %.
Veropohja Se euromäärä, josta verotus toimitetaan. Esimerkiksi lahjaverotuksessa veropohjana on lahjoitetun omaisuuden käypä arvo.
Vesakko Lehtipuupensaikko, joka haittaa kasvatettavien taimien kasvua.
Vuosirengas (lusto) Puun jälsi kasvaa paksuutta vuosirenkaan eli vuosiluston verran vuodessa.
Yhteismetsä Useiden omistajien tiloihin kuuluva yhteinen metsäalue, jota hallitaan yhteismetsälain mukaisesti ja jonka tuotto jaetaan omistusosuuksien suhteessa.
Ylispuu Edellisestä puusukupolvesta taimikon päälle jääneet puut.
Ylispuuhakkuu Metsänkasvatuksen toimenpide, jossa kasvatettavan puuston seasta poistetaan kasvua haittaavat, eri puusukupolven puut. Ylispuuhakkuita ovat esimerkiksi siemenpuiden poisto taimikon päältä tai isoksi kasvaneiden verhopuiden poisto nuoren kuusikon päältä.
Yläharvennus Harvennusmenetelmä, jossa poistetaan vallitsevan latvuskerroksen puita.
© Metsäkustannus