Onko tuolla jotain harvennettavaa, kun kuvan ylispuut näyttää klapintekoon sopivilta rangoilta? Jos tuo kuvasta saatu vaikutelma pitää paikkaansa, raivaisin kohteeseen harvan ylispuuston (suuruusluokkaa vajaa 1000) ja siihen sopivan alikasvoskuusikon. Moto työmaalle ehkä 10-15 vuoden kuluttua.
tuosta palstan harvennuksesta tuskin kenellekään jää mitään kuskilla hankalaa ja hidasta kun ei ole näkyvyyttä ja niitä motteja ei kerry tarpeeksi käytettyyn aikaan nähden olisi pitänyt ennakkko raivata
Kuvasta tuli mieleen, että onko kyseessä ylispuuhakkuuna hakattava kuvio talvileimikko ? joka on hakattava talvella. Koska lumi ja pimeys haittaa näkyvyyttä, ja jäävä taimikko karsiutuu valtavan helposti, ollessaan jäässä !
Valitettavasti tuossakin hukataan modernin koneen kallista aikaa . Lopputuloskin on harvoin ihan kaikkien odotusten mukainen. Korjuuajankohtaan osuva kova pakkanen nolla tuloksen hyvin helposti. …ja onko tuo taimikko laho ,selviää vasta vuosikymmenien kuluttua .
Niinpä, onhan tämä suorittavan kauhistus mutta sinne hänkin vain olisi sukeltanut joukkoon sankkaan vaikka muuta esittää. Kun työmääräys on edessä niin työstäjähän tekee ja sillä siisti.
Kuvan kohde jää taatusti nykyolosuhteissa tekemättä ellei kyseessä ole suurehko kauppa ja sen kylkiäisinä pari aaria ypp:toa. Pelkkää tuommoista jos on edessä,lähtö seuraavaan kohteeseen tapahtuu välittömästi sekä yrittäjän ,että korjuuesimiehen siunauksella.
Eihän kukaan ole sanonut, että kuvankaltaiset rääseikön työstäminen metsäkoneella olisi mahdotonta. Mutta onko se kannattavaa kenellekään osapuolelle. Paitsi työläinen saa palkan työtuntiensa mukaan.
Metsänomistajalle ei rangoista isoa tiliä jää. Taimikon kuntokin on huono. Tuohon olisi tehtävä vielä raivaus parhaimpien kuusten eduksi. Kuusi juroo tuossa vielä pitkään mutta jäähän tuossa (raivaus – ja ) hakkuutähteistä ravinteita niille tuleviksi ajoiksi. Tuottoja on turha vartoa kylläkään kovin pian.
Raivauksessa säästäminen on väärässä kohdassa säästämistä.
Olisi kiva nähdä tästä kohteesta se **jälkeen*- kuva, että miltä se nyt näyttää ylispuiden poiston jälkeen. Paljonko taimikko vaurioitui jne.
Voihan tuo kuusitaimikko olla kehityskelpoinenkin, jos ei ole juurikääpää enemmälti. Ylispuuhakkuu tehdään silloin uuden puusukupolven hyväksi. Koivukuitua ei kannata kasvattaa kovin pitkään kuitenkaan. Yhden kuvan perusteella ei vielä voi sanoa varmaksi juuta eikä jaata kuusikon kunnosta.
Sen verran aiheeseen, etä en omista metsää mutta ammattini on metsuri, nimenomaan raivaussahatyöt. (ja istutus) Joten monenlaista on tullut 14 vuoden aikana vastaan (+kolme vuotta alkujaan opiskelijana + 1 vuosi erikoistumista välissä).
Työ on aina motivoivaa. Tuottavan ja siistin taimikon/metsikön eteen tinkimätöntä työtä. Ei ne hankalat kohteetkaan saa lannistumaan. Siksihän metsuria tarvitaan; saattamaan taimikot kasvukuntoon ja ennakko sun muihin raivauksiin. Helpoa se ei ole ja välillä fyysisesti puhki mutta hyvin tehty kiittää myöhemmin.
Lopetin blogini, harmillista, ei ole kuvamateriaalia. Muutama vuosi sitten kuvasin siihen mm. turvemaan männikön alle kasvaneen kuusitiheikön ennen raivausta, välissä ja lopussa. Päälisin puolin ja kaukaa katsottuna männikön aluskuusikosta olisi voinut saada uuden metsän alun mutta raivatessa alueen, havaitsin lähes jokaisen kuusen olevan laho, väärä, latvansa vaihtaneen, kitukasvuinen, monihaarainen. Työohje–totaaliraivaus. Joku riistapöheikkö sai jäädä, missä terveimpää kuusta, isoja pahkakoivuja ja joku nurkkaus, sekä vähempiarvoista lehtipuuta (pihjala mm.). Päätehakkuu ja uudistus männylle. Soma männyntaimikko siellä onkin nykyjään.
Nuoren metsän kunnostusta oli aikoinaan hetken verran, kun oli taimikonhoitorästejä purettavana. Energiapuuasiakin taisi pari vuotta pitää pintansa, kunnes palattiin vanhaan; eli pienemmät kuin ainespuun mittaiset maahan ja istutustaimikot kuntoon. Nykysuunta on varhaisperkauksiin painottaminen sekä kahden eri sertifikaatin noudattaminen. Eli lehtipuuta jätetään hieman enemmän monimuotoisuus huomioiden mutta taimikot silti kasvukykyisinä pitäen.
Ennakkoraivaukset laadukkaasti tehtynä ja uudisalat totaaliraivauksena säästöpuuryhmät toki jättäen ja luontaiset sertifikaattien mukaiset vyöhykkeet ym. Paras hiilinielu on tehokkaassa kasvussa oleva hoidettu metsikkö, joka myös antaa tuoton ajallaan eri osapuolille. Lahoa ei kannata ehdoin tahdoin kasvattaa.
En tiedä mitä rankoja Miisu tarkoittaa tuossa ylispuun poistossa mutta minä ainakin käsitän ylispuut lähinnä tukkikoon puiksi joista tulee se sama tukkitavara ja kuitu kuin avohakkultakin. Minäkin olisin tuossa kohteessa ensin tehnyt näkemäraivauksen mutta sen jälkeen kone tietenkin hoitaa hakkuun ja jälkeenjäänyt puusto ja sen elinvoimaisuus tarkastetaan. Jos kasvatuskelpoista jää riittämiin on turha siitä muuksi vääntää. Suorittava ei voine ylispuuhakkuuta muuksi muuttaa vaikka kuinka mieli tekisi. Kun se on kauppa sillä nimikkeellä tehty on kait ainut mahdollisuus koneurakoijan se tehdä. Ja tehdäänhän niitä jatkuvasti. Ei minulla ainakaan sitä sinällään hanttiin lyöty ostajankaan toimesta. Sovimme yhteisymmärryksessä että katsomme mitä metsään jäi ja ratkaisu jatkon suhteen sen mukaan. Voihan olla että joku paikka menee niin päreiksi että on parempi uudistaa ja silloin niin tehdään.
Aloittaja kertoi, että kaikki * pöllikokoinen pois*. Eli kuitupölli tahi ranka. Olisin voinut käyttää aikaisemmin sanaa *runko*. Että: Ei noista kuvan kaltaisista rungoista kovin suurta tiliä saa kukaan osapuolista.
Aloittaja ei kerro, tuliko tukkia, joka kertoo jotain sekin laadusta. Pölli tai ranka kertoo siis, että se on jotain muuta kuin tukkia, vähemmän arvokasta pienempää puuainesta.
Ranka sanaa on käyttänyt joku muukin ketjussa. Ei puhuta tukista, kun sitä ei tuossa kuvassa näy eikä aloittajakaan ole enempää valaissut. En ole kenenkään kuullut puhuvan tukkipöllistä! Pölli on vanha puutavaralaji, jota ei nykyään tehdä mutta on jäänyt sanana elämään kuvastaen pienempää/ lyhyempää ainespuuta.
Ylispuu on vaan nimitys sen kokoluokan puusta, joka on allakasvavaa taimikkoa / nuorta metsää huomattavasti isompaa. Ei ylispuu-sanana tarkoita tukkipuuta. Ylispuu voi tietysti olla tukkiakin mitä korjataan mutta ko. kuvassa tukkirunkoja ei näy.
En nyt kuvan perusteella sanoisi etteikö tukkiakin tuolta työmaalta saata tulla mutta senhän parhaiten tietää kuvan laittaja. Nuo nimitysasiat ovat juuri tuollaisia, kyllä täällä yhtälailla tukista voidaan puhua pöllinä. Esim täällä usein juuri sellaisena kutsutaan esim. sorvipölli. Sehän on käytännössä erittäin lyhyt tukkipituus. Olisiko kuitenkin lähes varmaa että vanhaa päätehakkuuikäistä metsää tuossa kuvankin kohteella puidaan. En minä ainakaan käsitä että kuitumetsää alettaisiin hakata noin hennon alikasvoksen päältä.
Ei näkymän mukaan ole kysymys päätehakkkuuikäisestä metsästä . Näkymä vastaa varsin hyvin lähettämäni kuvaa riukumetsän korjuun tuloksista ennen sen kuvion kahteen kertaan tehtyä ennakkoraivausta. Siellä oli pistetty aluskasvuskuusikko siististi nutulleen . Toimenpide oli ihan aiheellinen. Raivauskannoissa oli runsaasti merkkejä lahosta.
Pöllikokoinen tarkoittaa sellaista puuta, jossa läpimitta riittää vähintään kuiduksi. Oli siinä paikoitellen joitain tukin läpimitankin täyttäviä seassa, mutta laatu niin huono, että kuiduksi taisi mennä kaikki. Taisi keskitilavuus olla kuitenkin vähintään 150l. Näkyy paljon isännät käyttävän ypp:tä keinona välttää uudistamiskulut kun harvemmin niissä minkäänlaista mainittavaa taimikkoa edes on alla. Tuossa oli muutama tonni avohakkuuta tosiaan kyljessä ja taisi tuostakin toistasataa runkoa tuntiin tipahdella kalikkaa niin jäi siitä ainakin itselleni ja työnantajalle jotain käteen.
Silmämääräisesti tarkasteltuna ylispuusto on kuitupuukokoista koivua ja kuusentaimikko alla. Olisi mielenkiintoista tietää metsikön syntyhistoria (onko viljelykuusikko vai luontaisesti tullut), kasvupaikkatyyppi yms. Jos on kuusenkasvumaa ja kuuset kohtuu nuoria, niin mistä ne sen lahon oisivat saaneet?!
Koneellisessa hakkuussa taimia aina särkyy. Hakkuun jälkeen raivaus ja vaikka runkoluku jäisi tuhanteenkin, siitä kyllä metsä varttuu. Taimikon perustaminen on niin kallista, että siltä välttyäkseni olen itse valmis maksamaan koneyrittäjälle lisähintaa matalamman kantohinnan muodossa ja valmis myös mahdollisiin pikkuisen pienempiin hakkuutuloihin myöhemmin.
Ennen vanhaanhan (60 vuotta sitten) kuuset istutettiin yleensä koivikoiden ja lepikoiden alle, avojuuritaimilla, muokkaamattomaan maahan. Taimikon vartuttua otettiin ylispuusto nurin (oli se sitten polttopuulepikkoa tai vanerikoivikkoa). Nyt näitä kuusikoita avohakataan ja syntyhistoria näkyy tiheinä vuosilustoina ytimen ympärillä. Lahoa voi olla, mutta sen syy on useimmiten kesällä tehdyt harvennushakkuut ilman kantokäsittelyä, kun juurikääpätautiriskiä ei tunnettu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puukauppa
Se on vaan asenteesta kiinni.?
Osaavalla tekijällä kyllä onnistuu, valitettavasti ei kaikilla.
Tuota asennetta toivoisi enemmänkin moton kuljettajilta.
Harvennusjäljessä voi tulla sanomista, vaikka puuta onkin roiskittu ihan hyvin.
Nuo jäljelle jäävät kuuset, Tuhoon tuomittu tyvilaho etenee hyvin…Eli jäljelle jää kuitumetsä.
Onko tuolla jotain harvennettavaa, kun kuvan ylispuut näyttää klapintekoon sopivilta rangoilta? Jos tuo kuvasta saatu vaikutelma pitää paikkaansa, raivaisin kohteeseen harvan ylispuuston (suuruusluokkaa vajaa 1000) ja siihen sopivan alikasvoskuusikon. Moto työmaalle ehkä 10-15 vuoden kuluttua.
tuosta palstan harvennuksesta tuskin kenellekään jää mitään kuskilla hankalaa ja hidasta kun ei ole näkyvyyttä ja niitä motteja ei kerry tarpeeksi käytettyyn aikaan nähden olisi pitänyt ennakkko raivata
Kuvasta tuli mieleen, että onko kyseessä ylispuuhakkuuna hakattava kuvio talvileimikko ? joka on hakattava talvella. Koska lumi ja pimeys haittaa näkyvyyttä, ja jäävä taimikko karsiutuu valtavan helposti, ollessaan jäässä !
Kuvio talvitien varrella ja taimikon päältä kaikki pöllikokoinen pois.
Valitettavasti tuossakin hukataan modernin koneen kallista aikaa . Lopputuloskin on harvoin ihan kaikkien odotusten mukainen. Korjuuajankohtaan osuva kova pakkanen nolla tuloksen hyvin helposti. …ja onko tuo taimikko laho ,selviää vasta vuosikymmenien kuluttua .
Kaikki lahoaa aikanaan, toiset ennemmin ja toiset myöhemmin.
Niinpä, onhan tämä suorittavan kauhistus mutta sinne hänkin vain olisi sukeltanut joukkoon sankkaan vaikka muuta esittää. Kun työmääräys on edessä niin työstäjähän tekee ja sillä siisti.
Kuvan kohde jää taatusti nykyolosuhteissa tekemättä ellei kyseessä ole suurehko kauppa ja sen kylkiäisinä pari aaria ypp:toa. Pelkkää tuommoista jos on edessä,lähtö seuraavaan kohteeseen tapahtuu välittömästi sekä yrittäjän ,että korjuuesimiehen siunauksella.
Eihän kukaan ole sanonut, että kuvankaltaiset rääseikön työstäminen metsäkoneella olisi mahdotonta. Mutta onko se kannattavaa kenellekään osapuolelle. Paitsi työläinen saa palkan työtuntiensa mukaan.
Metsänomistajalle ei rangoista isoa tiliä jää. Taimikon kuntokin on huono. Tuohon olisi tehtävä vielä raivaus parhaimpien kuusten eduksi. Kuusi juroo tuossa vielä pitkään mutta jäähän tuossa (raivaus – ja ) hakkuutähteistä ravinteita niille tuleviksi ajoiksi. Tuottoja on turha vartoa kylläkään kovin pian.
Raivauksessa säästäminen on väärässä kohdassa säästämistä.
Olisi kiva nähdä tästä kohteesta se **jälkeen*- kuva, että miltä se nyt näyttää ylispuiden poiston jälkeen. Paljonko taimikko vaurioitui jne.
Voihan tuo kuusitaimikko olla kehityskelpoinenkin, jos ei ole juurikääpää enemmälti. Ylispuuhakkuu tehdään silloin uuden puusukupolven hyväksi. Koivukuitua ei kannata kasvattaa kovin pitkään kuitenkaan. Yhden kuvan perusteella ei vielä voi sanoa varmaksi juuta eikä jaata kuusikon kunnosta.
Niin, ja raivaussahalla se lahovikaisuuskin selviää. Tuosta kuvasta päätellen kuuset on harvaoksaisia ja rungot vääriä.
Sen verran aiheeseen, etä en omista metsää mutta ammattini on metsuri, nimenomaan raivaussahatyöt. (ja istutus) Joten monenlaista on tullut 14 vuoden aikana vastaan (+kolme vuotta alkujaan opiskelijana + 1 vuosi erikoistumista välissä).
Työ on aina motivoivaa. Tuottavan ja siistin taimikon/metsikön eteen tinkimätöntä työtä. Ei ne hankalat kohteetkaan saa lannistumaan. Siksihän metsuria tarvitaan; saattamaan taimikot kasvukuntoon ja ennakko sun muihin raivauksiin. Helpoa se ei ole ja välillä fyysisesti puhki mutta hyvin tehty kiittää myöhemmin.
Lopetin blogini, harmillista, ei ole kuvamateriaalia. Muutama vuosi sitten kuvasin siihen mm. turvemaan männikön alle kasvaneen kuusitiheikön ennen raivausta, välissä ja lopussa. Päälisin puolin ja kaukaa katsottuna männikön aluskuusikosta olisi voinut saada uuden metsän alun mutta raivatessa alueen, havaitsin lähes jokaisen kuusen olevan laho, väärä, latvansa vaihtaneen, kitukasvuinen, monihaarainen. Työohje–totaaliraivaus. Joku riistapöheikkö sai jäädä, missä terveimpää kuusta, isoja pahkakoivuja ja joku nurkkaus, sekä vähempiarvoista lehtipuuta (pihjala mm.). Päätehakkuu ja uudistus männylle. Soma männyntaimikko siellä onkin nykyjään.
Nuoren metsän kunnostusta oli aikoinaan hetken verran, kun oli taimikonhoitorästejä purettavana. Energiapuuasiakin taisi pari vuotta pitää pintansa, kunnes palattiin vanhaan; eli pienemmät kuin ainespuun mittaiset maahan ja istutustaimikot kuntoon. Nykysuunta on varhaisperkauksiin painottaminen sekä kahden eri sertifikaatin noudattaminen. Eli lehtipuuta jätetään hieman enemmän monimuotoisuus huomioiden mutta taimikot silti kasvukykyisinä pitäen.
Ennakkoraivaukset laadukkaasti tehtynä ja uudisalat totaaliraivauksena säästöpuuryhmät toki jättäen ja luontaiset sertifikaattien mukaiset vyöhykkeet ym. Paras hiilinielu on tehokkaassa kasvussa oleva hoidettu metsikkö, joka myös antaa tuoton ajallaan eri osapuolille. Lahoa ei kannata ehdoin tahdoin kasvattaa.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsanhoito-ilmastopolitiikka-menee-metsaan/#comment-48854
MOT. Oikea-aikaisuus. Metsän terveys. Hiilensidontakyky. Talous.
En tiedä mitä rankoja Miisu tarkoittaa tuossa ylispuun poistossa mutta minä ainakin käsitän ylispuut lähinnä tukkikoon puiksi joista tulee se sama tukkitavara ja kuitu kuin avohakkultakin. Minäkin olisin tuossa kohteessa ensin tehnyt näkemäraivauksen mutta sen jälkeen kone tietenkin hoitaa hakkuun ja jälkeenjäänyt puusto ja sen elinvoimaisuus tarkastetaan. Jos kasvatuskelpoista jää riittämiin on turha siitä muuksi vääntää. Suorittava ei voine ylispuuhakkuuta muuksi muuttaa vaikka kuinka mieli tekisi. Kun se on kauppa sillä nimikkeellä tehty on kait ainut mahdollisuus koneurakoijan se tehdä. Ja tehdäänhän niitä jatkuvasti. Ei minulla ainakaan sitä sinällään hanttiin lyöty ostajankaan toimesta. Sovimme yhteisymmärryksessä että katsomme mitä metsään jäi ja ratkaisu jatkon suhteen sen mukaan. Voihan olla että joku paikka menee niin päreiksi että on parempi uudistaa ja silloin niin tehdään.
Aloittaja kertoi, että kaikki * pöllikokoinen pois*. Eli kuitupölli tahi ranka. Olisin voinut käyttää aikaisemmin sanaa *runko*. Että: Ei noista kuvan kaltaisista rungoista kovin suurta tiliä saa kukaan osapuolista.
Aloittaja ei kerro, tuliko tukkia, joka kertoo jotain sekin laadusta. Pölli tai ranka kertoo siis, että se on jotain muuta kuin tukkia, vähemmän arvokasta pienempää puuainesta.
Ranka sanaa on käyttänyt joku muukin ketjussa. Ei puhuta tukista, kun sitä ei tuossa kuvassa näy eikä aloittajakaan ole enempää valaissut. En ole kenenkään kuullut puhuvan tukkipöllistä! Pölli on vanha puutavaralaji, jota ei nykyään tehdä mutta on jäänyt sanana elämään kuvastaen pienempää/ lyhyempää ainespuuta.
Ylispuu on vaan nimitys sen kokoluokan puusta, joka on allakasvavaa taimikkoa / nuorta metsää huomattavasti isompaa. Ei ylispuu-sanana tarkoita tukkipuuta. Ylispuu voi tietysti olla tukkiakin mitä korjataan mutta ko. kuvassa tukkirunkoja ei näy.
En nyt kuvan perusteella sanoisi etteikö tukkiakin tuolta työmaalta saata tulla mutta senhän parhaiten tietää kuvan laittaja. Nuo nimitysasiat ovat juuri tuollaisia, kyllä täällä yhtälailla tukista voidaan puhua pöllinä. Esim täällä usein juuri sellaisena kutsutaan esim. sorvipölli. Sehän on käytännössä erittäin lyhyt tukkipituus. Olisiko kuitenkin lähes varmaa että vanhaa päätehakkuuikäistä metsää tuossa kuvankin kohteella puidaan. En minä ainakaan käsitä että kuitumetsää alettaisiin hakata noin hennon alikasvoksen päältä.
Ei näkymän mukaan ole kysymys päätehakkkuuikäisestä metsästä . Näkymä vastaa varsin hyvin lähettämäni kuvaa riukumetsän korjuun tuloksista ennen sen kuvion kahteen kertaan tehtyä ennakkoraivausta. Siellä oli pistetty aluskasvuskuusikko siististi nutulleen . Toimenpide oli ihan aiheellinen. Raivauskannoissa oli runsaasti merkkejä lahosta.
Aukkoharventaja voisi vähän tarkentaa mitä se pöllikokoinen oikeasti tarkoittaa?
Pöllikokoinen tarkoittaa sellaista puuta, jossa läpimitta riittää vähintään kuiduksi. Oli siinä paikoitellen joitain tukin läpimitankin täyttäviä seassa, mutta laatu niin huono, että kuiduksi taisi mennä kaikki. Taisi keskitilavuus olla kuitenkin vähintään 150l. Näkyy paljon isännät käyttävän ypp:tä keinona välttää uudistamiskulut kun harvemmin niissä minkäänlaista mainittavaa taimikkoa edes on alla. Tuossa oli muutama tonni avohakkuuta tosiaan kyljessä ja taisi tuostakin toistasataa runkoa tuntiin tipahdella kalikkaa niin jäi siitä ainakin itselleni ja työnantajalle jotain käteen.
Tuollaisesta pimeästä kuvasta osaa sanoa mitään. Kyseessä voisi olla vaikka lehtipuun valtaama kuusen istutustaimikko. Tai mitä tahansa.
Silmämääräisesti tarkasteltuna ylispuusto on kuitupuukokoista koivua ja kuusentaimikko alla. Olisi mielenkiintoista tietää metsikön syntyhistoria (onko viljelykuusikko vai luontaisesti tullut), kasvupaikkatyyppi yms. Jos on kuusenkasvumaa ja kuuset kohtuu nuoria, niin mistä ne sen lahon oisivat saaneet?!
Koneellisessa hakkuussa taimia aina särkyy. Hakkuun jälkeen raivaus ja vaikka runkoluku jäisi tuhanteenkin, siitä kyllä metsä varttuu. Taimikon perustaminen on niin kallista, että siltä välttyäkseni olen itse valmis maksamaan koneyrittäjälle lisähintaa matalamman kantohinnan muodossa ja valmis myös mahdollisiin pikkuisen pienempiin hakkuutuloihin myöhemmin.
Ennen vanhaanhan (60 vuotta sitten) kuuset istutettiin yleensä koivikoiden ja lepikoiden alle, avojuuritaimilla, muokkaamattomaan maahan. Taimikon vartuttua otettiin ylispuusto nurin (oli se sitten polttopuulepikkoa tai vanerikoivikkoa). Nyt näitä kuusikoita avohakataan ja syntyhistoria näkyy tiheinä vuosilustoina ytimen ympärillä. Lahoa voi olla, mutta sen syy on useimmiten kesällä tehdyt harvennushakkuut ilman kantokäsittelyä, kun juurikääpätautiriskiä ei tunnettu.