Olisikohan hakkauttanut vielä, jos olisi kairattu ensin noita kasvuja? Tuohan näyttäisi että oli ihan huippukasvussa. Itseasiassa aika usein tämä nopeampi päätehakkuuaikataulu vaatii kyllä todellisen kasvun ja sitäkautta arvokasvun selvittämisen. Männyllä vie 5 vuotta että harvennuksesta toipuu ja jos siitä kasvattaa vain tuon 5 vuotta eteenpäin niin hieman keskenhän tuo jää, mutta paha yhdestä pöllistä mitään sanoa.
Kyseessä on moreenimaapohjalla oleva vt-männikkö Keski-Suomessa. Lannoitus kesällä 2007 Metsän NP:llä. Latvus oli aika harvan oloinen ennen lannoitusta ja kasvukairakin sen kertoi, että juuri mitään ei tapahdu. Hakkasin tämän vajaan hehtaarin kuvion aukoksi viereisen kuusikion yhteydessä. Tukkiprosenti 82%, motteja vain reilu 200. Oli harvennettu ennen minun aikaa harvaan noin 400kpl/ha asentoon.
Olen kanssa lannoittanut pytykarsittua vt männikköä keskisuomessa. Näillä lannoitteiden hinnoilla en ole kuitenkaan valmis jatkamaan lannoituksia, jospa tuo halpa öljy näkyisi kohta lannoitteiden hinnoissa.
Olet Pete ainakin keskinkertaisen sadon kerännyt Vt- männiköstä.Terve ja hyvälaatuinen kuvio on ollut kyseessä kun tukkirorentti on noin korkea, oliko pikkutukit ja parrut mukana ?
Oliko neulasanalyysin kautta haettu lannoitteeksi NP ? , monesti vastaavalla Vt- kankaalla typpilannoitteet saa aikaan sen räjähtävän loppuvaiheen kasvun, jos muut syyt ei pakota hakkaamaan niin lannoituksen vaikutus häviää n, 10 – 15:ta vuodessa.
Nämäkin asiat on sen verran tapauskohtaisia, ettei näkemättä voi aivan tarkkoja kokonaisarvioita antaa, mutta tarkentuuhan siinä omakin näkemys, seuraavaa kangasta ajatellen.
Pikkutukkia tai parria ei katkottu lainkaan. Männyllä latvaläpimitta normi 15cm ja sillä mentiin. Oma kokemus/mielipide on, että kun päätehakataan vähintään kahden tukin puustoa, nin pikkutukista ei ole mitään iloa ainakaan metsänomistajalle. Pikemminkin päinvastoin, tukkia voi mennä pikkutukiksi…?
Neulasnalyysiä ei en teetä normaaleista kasvatuslannoituksista. Metsän NP:llä mentiin kun viereinen kuusikkokin lannoitettiin sillä. Hinnanero salpietariin on mielestäni niin pieni, että ei viitsi alkaa säätämään. NP:ssä tuli myös booria vaikka eihän tuollainen VT-pohja sitä tavallisesti tarvitse. Viereisillä kuvioilla kuusissa boorinpuutosta kuitenkin jossain määrin oli.
Lustoista päätellen paksuuskasvu on kolminkertaistunut lannoituksen voimalla. Ja silti puun laatu ei ole heikentynyt. Pikemminkin päinvastoin. Kuitupuuta on siirtynyt tukkipuuksi reippaasti. Ilman lannoitusta tukkiprosentti olisi jäänyt alle 70? Eli siis laatu on parantunut roimasti kun tukkia on kertynyt reippaasti enemmän.
Varmaan hyvää kasvua olisi jatkunut vielä 2-3 vuotta, mutta kun tämä oli toisen leimikon kyljessä, niin oli helppo tehdä päätös päätehakkuusta.
Jos tuo on tyvileikko, niin kannattaa muistaa, että monesti lannoitus saa aikaan tyven vahvistumista suhteessa runkoa enemmän.
Kun latvukseen tulee lisää painoa, puu vahvistaa tyveä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sehän on kasvanu viimevuosina.
Onko puolenkymmentä vuotta sitten harvennettu tai lannoitettu,kun kasvulustot tuplaantuneet?.vai siemenpuuna ollut lopun aikaa.
Olisikohan hakkauttanut vielä, jos olisi kairattu ensin noita kasvuja? Tuohan näyttäisi että oli ihan huippukasvussa. Itseasiassa aika usein tämä nopeampi päätehakkuuaikataulu vaatii kyllä todellisen kasvun ja sitäkautta arvokasvun selvittämisen. Männyllä vie 5 vuotta että harvennuksesta toipuu ja jos siitä kasvattaa vain tuon 5 vuotta eteenpäin niin hieman keskenhän tuo jää, mutta paha yhdestä pöllistä mitään sanoa.
Kyseessä on moreenimaapohjalla oleva vt-männikkö Keski-Suomessa. Lannoitus kesällä 2007 Metsän NP:llä. Latvus oli aika harvan oloinen ennen lannoitusta ja kasvukairakin sen kertoi, että juuri mitään ei tapahdu. Hakkasin tämän vajaan hehtaarin kuvion aukoksi viereisen kuusikion yhteydessä. Tukkiprosenti 82%, motteja vain reilu 200. Oli harvennettu ennen minun aikaa harvaan noin 400kpl/ha asentoon.
Olen kanssa lannoittanut pytykarsittua vt männikköä keskisuomessa. Näillä lannoitteiden hinnoilla en ole kuitenkaan valmis jatkamaan lannoituksia, jospa tuo halpa öljy näkyisi kohta lannoitteiden hinnoissa.
Olet Pete ainakin keskinkertaisen sadon kerännyt Vt- männiköstä.Terve ja hyvälaatuinen kuvio on ollut kyseessä kun tukkirorentti on noin korkea, oliko pikkutukit ja parrut mukana ?
Oliko neulasanalyysin kautta haettu lannoitteeksi NP ? , monesti vastaavalla Vt- kankaalla typpilannoitteet saa aikaan sen räjähtävän loppuvaiheen kasvun, jos muut syyt ei pakota hakkaamaan niin lannoituksen vaikutus häviää n, 10 – 15:ta vuodessa.
Nämäkin asiat on sen verran tapauskohtaisia, ettei näkemättä voi aivan tarkkoja kokonaisarvioita antaa, mutta tarkentuuhan siinä omakin näkemys, seuraavaa kangasta ajatellen.
Pikkutukkia tai parria ei katkottu lainkaan. Männyllä latvaläpimitta normi 15cm ja sillä mentiin. Oma kokemus/mielipide on, että kun päätehakataan vähintään kahden tukin puustoa, nin pikkutukista ei ole mitään iloa ainakaan metsänomistajalle. Pikemminkin päinvastoin, tukkia voi mennä pikkutukiksi…?
Neulasnalyysiä ei en teetä normaaleista kasvatuslannoituksista. Metsän NP:llä mentiin kun viereinen kuusikkokin lannoitettiin sillä. Hinnanero salpietariin on mielestäni niin pieni, että ei viitsi alkaa säätämään. NP:ssä tuli myös booria vaikka eihän tuollainen VT-pohja sitä tavallisesti tarvitse. Viereisillä kuvioilla kuusissa boorinpuutosta kuitenkin jossain määrin oli.
Lustoista päätellen paksuuskasvu on kolminkertaistunut lannoituksen voimalla. Ja silti puun laatu ei ole heikentynyt. Pikemminkin päinvastoin. Kuitupuuta on siirtynyt tukkipuuksi reippaasti. Ilman lannoitusta tukkiprosentti olisi jäänyt alle 70? Eli siis laatu on parantunut roimasti kun tukkia on kertynyt reippaasti enemmän.
Varmaan hyvää kasvua olisi jatkunut vielä 2-3 vuotta, mutta kun tämä oli toisen leimikon kyljessä, niin oli helppo tehdä päätös päätehakkuusta.
Pikkutukin talteenotto on laadukkaassa järeissä leimikossa on lähes merkityksetön, niin kuin totesit Pete ! myyjältä päin nähtynä.
Pikkutukki on parhaimmillan nuorissa väljejennys leimikoissa silloin kun laatu tai pituus ei riitä tukkitaukukkoon.
Villisti kasvava kuusikko tuppaa menemään boorin suhteen puutteen puolelle lähes aina.
Jos tuo on tyvileikko, niin kannattaa muistaa, että monesti lannoitus saa aikaan tyven vahvistumista suhteessa runkoa enemmän.
Kun latvukseen tulee lisää painoa, puu vahvistaa tyveä.