Kysymys ei ole mistään erityisestä ”apteerauksesta”. Ainakaan meilläpäin ei tehdä koivusta kuin tasan kolmimetristä ja tällaisia latvoja siitä jää.
Tuskin on mitään tehtävissä.
riippuu firmasta hakkaavatko kolmoseksi vai rangaksi ainakin meilläpäin. Kolmoselle ei tuossa ole mitään tehtävissä, rangaksi ois vielä saanut enemmän talteen.
Koivut oli hakattu rangaksi ja pituusvaihtelu katkonnassa suurta.Kasassa oli tehtynä kolme nelosta kyseisestä puusta.Eihän tuossa paljoa menetä rahallisesti,mutta silmään tarttuu.Ja voihan kerätä polttopuuksi jos on innostusta.
Kuinka pitkä tuo karsittu osuus ennen haaraa on? Jos se on alle 2 m , ei motolla ole ollut mahdollista kuutioida puuta tuon pidemmälle. Puu on katkaistava kouran mitan (yläterän ja katkaisulaipan väli) haarasta tai jyrkästä mutkasta tyvelle päin.
Onneksi hakkuutähteet tekevät nykyisin hyvin kauppansa, ja niiden hintakin on jo noussut puolestatoista – kahteen euroon alueelta pystykaupalla korjattua ainespuumottia kohti. Kyllä sillä rahalla jo ainakin taimet saa hankittua.
Koivut oli hakattu rankamitoilla ja pituusvaihtelu katkonnassa suurta.Kasassa oli tehtynä kolme nelosta kyseisestä puusta.Eihän tuossa paljoa menetä rahallisesti,mutta silmään tarttuu.Ja voihan kerätä polttopuuksi jos on innostusta.
Nyt en ymmärrä. Koivut oli hakattu rankamitoilla. Josko kertojan mukaan rungosta oli tehty 3 kpl ”nelosta”(mitä mahtaa tarkoittaa), niin kuinka voi jäädä jäljelle suoraa puuta moinen pätkä. Ehkä joku meitä narraa? Oliko niille neljämetrisille koivuille joku oma hintansa???
Jos tosiaan rankamitalla tehty niin törkeä latva. Meilläpäin ei todellakaan koivulla mikään firma ei käytä rankamittaa. Syynä on koivun (pääasiassa hies) heikko laatu.
Suorittavalle: jos tuo olisi pakko tehdä noin koneen vaatimusten takia, niin meilläpäin jäisi monesti sitten koivunrungosta puolet metsään. Taiturimaisesti ne kuitenkin on otettu ne latvapöllitkin talteen. Miten sitten lie kuutioitu. Mutta kun kolmosta vain tehdään niin latva on keskimäärin isompi.
Terveisin Korpituvan Taneli
Hyvää osuutta latvuksessa reilut parimetriä ennen mutkaa.Tästä ei oltu tehty tukkia tyveltä vaan koko runko oli kuituun menossa.Siksipä ihmettelin metsään jäävää isoa latvusta.
Jos rungossa on jyrkkä mutka , koura pysähtyy siihen. Viimeinen katkaisu on siis mahdollista tehdä noin kouran mitan 1,2-1,5 metriä ennen mutkaa. Tämän pituinen pätkä jää vähintään tekemättä…. Tekijä on mahdollisesti yrittänyt riskillä tehdä minimikuidun enne mutkaa , mutta sitä ei ole tullut arviointivirheen takia. Pahimmillaan ylisuuri latva voi olla jopa lähes 4 metriä pitkä….. Kouran pysähtyessä esteeseen tilanteessa , jossa pölkyn minimipituus ei täyty , ei pölkkyä voi kuutioida . Jos pölkky alittaa mitaltaan sentinkin minimikuidun mitan , pölkky ei tallennu tiedostoon kyseisen tavaralajin kohdalle. …Esim. kouran pituus 1,20 metriä + (minimipölkky alittuu sentillä) 2,69 metriä , tarkoittaa 3, 89 metriä pitkän pölkyn jäämistä kuutioimatta…… Välipölkky kannattaa siis katkaista siten , että latvaan jää varmasti riittävästi minimirajat ylittävää puuainesta.(esimerkissä vähintään 4 metriä )….
Tämän ylipitkän latvan voi toki katkaista kääntämällä kouraa , mutta rahaa siitä ei saa kukaan , kun sitä ei ole voitu rekisteröidä.
Olisihan tuosta tullut vielä ainakin yksi tai jopa kaksi kolmosta jos ois ottanu haaran jälkeen kiinni ja jatkanu siitä. Tuo tumppi ois jäänyt metsään. Ja ois tuo mennyt kourasta läpi ku ois kehdannu vähän jystää. Kuvasta hankala sanoa mutta näyttää siltä.
Aivan. Vasemmalle kaartuva osa on ihan tehtävissä , mikäli läpimittaa on riittävästi. Hyvällä tuurilla voi tuon mutkankin ohittaa . Jos käy niin , että koura oikaisee mutkan suoraksi (karsintaterä leikkaa puun viistosti poikki ) , on kuutioimaton pulikka kaukana lepikossa……Varsinkin isojen koivujen latvat ovat motolle myrkkyä , joten niistä saattaa jäädä hyvinkin paksua tavaraa maastoon. Erityisesti pienillä kourilla tukkikoivun latvuksen karsiminen on usein mahdoton rasti.
Näyttäshän kuvan perusteella etuterien käyneen jo mutkassa ja yläterän leikannen mutkan jälkeiseen oksaan sekä karsintaterän tehneen ruven tuohon oikealle puolelle.
Mutta paljonko kuvassa on matkaa sahauskohdasta mutkaan ja kuinka paksu tuo puu on sahauskohdastaan?
Kyllä tosiaankin on ruma latva jos on ranmitta kyseessä. Ilmeisesti sellainen motokuski, jolle koivun karsiminen on on hakusessa. Eipä juuri ole ollut varaa moittia koivunlatvoista, vaikka vähän isompia ovatkin, kuin havulla. Kyllä sen näkee kuinka niitä on moneen kertaan jyystetty, ennenkuin on hylätty. Kouvukuitu pitäisi ilmeisesti tehdä moottorisahalla. Koneella tulee pitkiä oksankantoja, joiden ”kainalosta” kuorta ei saa rumpukuorinnalla pois. lisäksi koivukuiduissa roikkuu puoliksi katkenneita oksia.
Taneli, tuo kuorinnan puhtaus oli tääll S-E:llä syynä kun ilmoittivat siirtyvänsä 3 metrisen koivun käyttöön muutama vuosi sitten. Kuormaimen käyttöä se lisäsi huomattavasti metsässä.
Täällä meilläpäin kun koivun laatu on parhaillaankin vain kohtalaista ja ihan yleisesti tuota mitä kuvassa, ei ole tietääkseni kukaan koskaan ostanut koivua 3 m pidenpänä. Silloin kun 2 m mitasta alettiin luopua, niin viimeisenä se hyväksyttiin koivulla. Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo kuormaimen käytön lisääntyminen?? Eikö toisaalta kaikessa kuljetuksessa ole etu se että tavara on tasamittaista. Metsässä myös taakka liikkuu vapaammin kun ei ole liian pitkä, ei pöki puihin. En siis todellakaan usko 3 m mitan lisäävän ainakaan kustannuksia ajossa ja teossa. Ainoa haitta on isommat latvat, mutta kyllä ne sitten niin karvaisia on, ne latvat, ettei niistä koneella eloa saisikkaan. Terveisin: Korpituvan Taneli
Puut on edeleen levällään metsässä,aika paljon on ajomies jäljessä motoa.Kyllä on surkean oloisia latvapöllit,karsimis jälki huonoa.Osa oksista lysmyssä rungonmyötäisesti.Jos mies tekisi moista jälkeä niin varmaan kävisi karsimassa kasassa.
On mielenkiintoista lukea konemiesten kommentteja kyseisestä latvuksesta,mutta keskustelua varten kyseisen kuvan laitoin sivustoille.
Taneli, jos tavara saadaan tehtyä esimerkiksi 4,5 metriseksi ja seassa on sitten lyhyempiä apumittoja on kuormassa puolet enemmän puuta kun kolmemetrisessä. Sermi ei kuitenkaan kasva ajokoneessa sen enempää. Mikäli kerralla tulee 6 tai 9 kiintoa jää ranganajossa joka kolmas kuorma ajamatta verrattuna kolmoskuituun ja joka kolmas kuormausliikekin. Sama tulee autopuolella. Nuppiin on hankala tehdä kahta kolmosnippua pituuden takia ja yhdellä on hankala saada tonnit täyteen. Kärryynkin tulee 1 nippu enemmän jos kolmosta ajaessa.
Täällä päin on saanut tehdä koivukuitua ”vitoseksi” vuoden verran kymmenen vuoden tauon jälkeen. Työ on nopeampaa ja tehokkaampaa , kuormatilat saadaan täyteen ja puu saadaan paremmin talteen……. Koivun karsinta on kuitenkin ongelma heikkolaatuisilla kohteilla. Puu on pakko katkaista paksultakin kohtaa , kun koura ei etene. Tätä kyllä edellyttää valmistetun tavaran laatuvaatimuksetkin. Mutkia ei sallita……. Koivu ei ole konemiesten keskuudesa kovin suuressa huudossa , kun puu ei tahdo karsiutua kunnolla. Monesti ylispuuluonteiset hakkuut kuusikoissa tuovat omat lisähaasteensa. Vankkaoksaiset koivut tuhoavat tekovaiheessa pienempiä puita ja työnjälki on kaikkea muuta kun edustavaa……ja niitä paksuja latvoja tulee vastaan tuon tuosta. …..Koivuista tulisikin valita vain aivan parhaat yksilöt kasvamaan ja ylispuuasteelle niitä ei kannattaisi päästää.
Koivun paras tuotto.Erikoistyvi+loppu haloksi ja klapiksi sekä kuitupulikat klapeiksi.Niin meillä savo-karjalassa.
Ei tarvii murehtia noista muutamista latvanraasuista.
Ainakin S-E ja Metsä Group tekevät koivukuidun käytännössä 4-6 senttiin. Minimirunko on kuitenkin 3 metristä 6cm. Käytännössä latvaa ei juurikaan jää. Eli tuostakin olisi muutama pölli vielä irronnut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kysymys ei ole mistään erityisestä ”apteerauksesta”. Ainakaan meilläpäin ei tehdä koivusta kuin tasan kolmimetristä ja tällaisia latvoja siitä jää.
Tuskin on mitään tehtävissä.
Terveisin Korpituvan Taneli
riippuu firmasta hakkaavatko kolmoseksi vai rangaksi ainakin meilläpäin. Kolmoselle ei tuossa ole mitään tehtävissä, rangaksi ois vielä saanut enemmän talteen.
Koivut oli hakattu rangaksi ja pituusvaihtelu katkonnassa suurta.Kasassa oli tehtynä kolme nelosta kyseisestä puusta.Eihän tuossa paljoa menetä rahallisesti,mutta silmään tarttuu.Ja voihan kerätä polttopuuksi jos on innostusta.
Täällä päin ainakin harvestia ottaa koivukuidun 3-5,5m apumitta 2,70,niin ei pitäs jäädä tuommosia latvoja.
Kuinka pitkä tuo karsittu osuus ennen haaraa on? Jos se on alle 2 m , ei motolla ole ollut mahdollista kuutioida puuta tuon pidemmälle. Puu on katkaistava kouran mitan (yläterän ja katkaisulaipan väli) haarasta tai jyrkästä mutkasta tyvelle päin.
Onneksi hakkuutähteet tekevät nykyisin hyvin kauppansa, ja niiden hintakin on jo noussut puolestatoista – kahteen euroon alueelta pystykaupalla korjattua ainespuumottia kohti. Kyllä sillä rahalla jo ainakin taimet saa hankittua.
Koivut oli hakattu rankamitoilla ja pituusvaihtelu katkonnassa suurta.Kasassa oli tehtynä kolme nelosta kyseisestä puusta.Eihän tuossa paljoa menetä rahallisesti,mutta silmään tarttuu.Ja voihan kerätä polttopuuksi jos on innostusta.
Nyt en ymmärrä. Koivut oli hakattu rankamitoilla. Josko kertojan mukaan rungosta oli tehty 3 kpl ”nelosta”(mitä mahtaa tarkoittaa), niin kuinka voi jäädä jäljelle suoraa puuta moinen pätkä. Ehkä joku meitä narraa? Oliko niille neljämetrisille koivuille joku oma hintansa???
Jos tosiaan rankamitalla tehty niin törkeä latva. Meilläpäin ei todellakaan koivulla mikään firma ei käytä rankamittaa. Syynä on koivun (pääasiassa hies) heikko laatu.
Suorittavalle: jos tuo olisi pakko tehdä noin koneen vaatimusten takia, niin meilläpäin jäisi monesti sitten koivunrungosta puolet metsään. Taiturimaisesti ne kuitenkin on otettu ne latvapöllitkin talteen. Miten sitten lie kuutioitu. Mutta kun kolmosta vain tehdään niin latva on keskimäärin isompi.
Terveisin Korpituvan Taneli
Hyvää osuutta latvuksessa reilut parimetriä ennen mutkaa.Tästä ei oltu tehty tukkia tyveltä vaan koko runko oli kuituun menossa.Siksipä ihmettelin metsään jäävää isoa latvusta.
Jos rungossa on jyrkkä mutka , koura pysähtyy siihen. Viimeinen katkaisu on siis mahdollista tehdä noin kouran mitan 1,2-1,5 metriä ennen mutkaa. Tämän pituinen pätkä jää vähintään tekemättä…. Tekijä on mahdollisesti yrittänyt riskillä tehdä minimikuidun enne mutkaa , mutta sitä ei ole tullut arviointivirheen takia. Pahimmillaan ylisuuri latva voi olla jopa lähes 4 metriä pitkä….. Kouran pysähtyessä esteeseen tilanteessa , jossa pölkyn minimipituus ei täyty , ei pölkkyä voi kuutioida . Jos pölkky alittaa mitaltaan sentinkin minimikuidun mitan , pölkky ei tallennu tiedostoon kyseisen tavaralajin kohdalle. …Esim. kouran pituus 1,20 metriä + (minimipölkky alittuu sentillä) 2,69 metriä , tarkoittaa 3, 89 metriä pitkän pölkyn jäämistä kuutioimatta…… Välipölkky kannattaa siis katkaista siten , että latvaan jää varmasti riittävästi minimirajat ylittävää puuainesta.(esimerkissä vähintään 4 metriä )….
Tämän ylipitkän latvan voi toki katkaista kääntämällä kouraa , mutta rahaa siitä ei saa kukaan , kun sitä ei ole voitu rekisteröidä.
Olisihan tuosta tullut vielä ainakin yksi tai jopa kaksi kolmosta jos ois ottanu haaran jälkeen kiinni ja jatkanu siitä. Tuo tumppi ois jäänyt metsään. Ja ois tuo mennyt kourasta läpi ku ois kehdannu vähän jystää. Kuvasta hankala sanoa mutta näyttää siltä.
Aivan. Vasemmalle kaartuva osa on ihan tehtävissä , mikäli läpimittaa on riittävästi. Hyvällä tuurilla voi tuon mutkankin ohittaa . Jos käy niin , että koura oikaisee mutkan suoraksi (karsintaterä leikkaa puun viistosti poikki ) , on kuutioimaton pulikka kaukana lepikossa……Varsinkin isojen koivujen latvat ovat motolle myrkkyä , joten niistä saattaa jäädä hyvinkin paksua tavaraa maastoon. Erityisesti pienillä kourilla tukkikoivun latvuksen karsiminen on usein mahdoton rasti.
Näyttäshän kuvan perusteella etuterien käyneen jo mutkassa ja yläterän leikannen mutkan jälkeiseen oksaan sekä karsintaterän tehneen ruven tuohon oikealle puolelle.
Mutta paljonko kuvassa on matkaa sahauskohdasta mutkaan ja kuinka paksu tuo puu on sahauskohdastaan?
Kyllä tosiaankin on ruma latva jos on ranmitta kyseessä. Ilmeisesti sellainen motokuski, jolle koivun karsiminen on on hakusessa. Eipä juuri ole ollut varaa moittia koivunlatvoista, vaikka vähän isompia ovatkin, kuin havulla. Kyllä sen näkee kuinka niitä on moneen kertaan jyystetty, ennenkuin on hylätty. Kouvukuitu pitäisi ilmeisesti tehdä moottorisahalla. Koneella tulee pitkiä oksankantoja, joiden ”kainalosta” kuorta ei saa rumpukuorinnalla pois. lisäksi koivukuiduissa roikkuu puoliksi katkenneita oksia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli, tuo kuorinnan puhtaus oli tääll S-E:llä syynä kun ilmoittivat siirtyvänsä 3 metrisen koivun käyttöön muutama vuosi sitten. Kuormaimen käyttöä se lisäsi huomattavasti metsässä.
Täällä meilläpäin kun koivun laatu on parhaillaankin vain kohtalaista ja ihan yleisesti tuota mitä kuvassa, ei ole tietääkseni kukaan koskaan ostanut koivua 3 m pidenpänä. Silloin kun 2 m mitasta alettiin luopua, niin viimeisenä se hyväksyttiin koivulla. Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo kuormaimen käytön lisääntyminen?? Eikö toisaalta kaikessa kuljetuksessa ole etu se että tavara on tasamittaista. Metsässä myös taakka liikkuu vapaammin kun ei ole liian pitkä, ei pöki puihin. En siis todellakaan usko 3 m mitan lisäävän ainakaan kustannuksia ajossa ja teossa. Ainoa haitta on isommat latvat, mutta kyllä ne sitten niin karvaisia on, ne latvat, ettei niistä koneella eloa saisikkaan. Terveisin: Korpituvan Taneli
Puut on edeleen levällään metsässä,aika paljon on ajomies jäljessä motoa.Kyllä on surkean oloisia latvapöllit,karsimis jälki huonoa.Osa oksista lysmyssä rungonmyötäisesti.Jos mies tekisi moista jälkeä niin varmaan kävisi karsimassa kasassa.
On mielenkiintoista lukea konemiesten kommentteja kyseisestä latvuksesta,mutta keskustelua varten kyseisen kuvan laitoin sivustoille.
Taneli, jos tavara saadaan tehtyä esimerkiksi 4,5 metriseksi ja seassa on sitten lyhyempiä apumittoja on kuormassa puolet enemmän puuta kun kolmemetrisessä. Sermi ei kuitenkaan kasva ajokoneessa sen enempää. Mikäli kerralla tulee 6 tai 9 kiintoa jää ranganajossa joka kolmas kuorma ajamatta verrattuna kolmoskuituun ja joka kolmas kuormausliikekin. Sama tulee autopuolella. Nuppiin on hankala tehdä kahta kolmosnippua pituuden takia ja yhdellä on hankala saada tonnit täyteen. Kärryynkin tulee 1 nippu enemmän jos kolmosta ajaessa.
Täällä päin on saanut tehdä koivukuitua ”vitoseksi” vuoden verran kymmenen vuoden tauon jälkeen. Työ on nopeampaa ja tehokkaampaa , kuormatilat saadaan täyteen ja puu saadaan paremmin talteen……. Koivun karsinta on kuitenkin ongelma heikkolaatuisilla kohteilla. Puu on pakko katkaista paksultakin kohtaa , kun koura ei etene. Tätä kyllä edellyttää valmistetun tavaran laatuvaatimuksetkin. Mutkia ei sallita……. Koivu ei ole konemiesten keskuudesa kovin suuressa huudossa , kun puu ei tahdo karsiutua kunnolla. Monesti ylispuuluonteiset hakkuut kuusikoissa tuovat omat lisähaasteensa. Vankkaoksaiset koivut tuhoavat tekovaiheessa pienempiä puita ja työnjälki on kaikkea muuta kun edustavaa……ja niitä paksuja latvoja tulee vastaan tuon tuosta. …..Koivuista tulisikin valita vain aivan parhaat yksilöt kasvamaan ja ylispuuasteelle niitä ei kannattaisi päästää.
Koivun paras tuotto.Erikoistyvi+loppu haloksi ja klapiksi sekä kuitupulikat klapeiksi.Niin meillä savo-karjalassa.
Ei tarvii murehtia noista muutamista latvanraasuista.
Ainakin S-E ja Metsä Group tekevät koivukuidun käytännössä 4-6 senttiin. Minimirunko on kuitenkin 3 metristä 6cm. Käytännössä latvaa ei juurikaan jää. Eli tuostakin olisi muutama pölli vielä irronnut.