Asiasta vähän tietävä voisi kuvitella että saha antaa noista tukeista palautetta..
Asiasta vähän tietävä voisi kuvitella että saha antaa noista tukeista palautetta..
Puukauppa
Jeps. Ojitettu turvemaa?
Eipä ole. Ihan Vt. Avojuuritaimet ja kuokka oletan.
Näyttää aivan hankintasavotan tukevilta.
Niin näyttää. Mutta pystykaupasta ovat. Ei mikään maailman paras männikkö. Mietin onko tekijän tavoite ollut saada tukkia vaiko ei vaan ole nähnyt vikoja. Lisäksi muutama päällisin puolin virheetön 300l tyvi oli vetäisty 27dm kuiduksi.
Jos noon rakoliiteripuita tahi kelekkavarastoon…
No ei tuo motokuskin homma herkkua liene tuollaisella leimikolla. Eikä tuosta metsurikaan olisi priimaa saanut.
Menee vielä raakki pros sisään. Joko ei nähnyt vikoja tai ei osaa tai ei välitä tai liian hoppu?
Onko oma metsä?
MO voi olla tyytyväinen katkontaan.
Kerta siellä joku tukki aihio oli pätkitty kuiduksi, tulee mieleen hakkuun kontrolli ja suunnan muutos. Muutama raakki pölkky joukkoon, niin korvaus siirtymästä tapahtuu.
Niissä virheettömässä tyvissä on voinut olla mutka. Kun otetaan 27 kuitu pois niin sitä kieroutta ei voi enää havaita. Joitain kieroja tukkeja tulee aina, turha siitä on alkaa numeroa tekemään.
Hyvää sahatavaraa noista tulee.
No tuossakin on pääasia että mo. saa tukiksi tehdystä rahansa. On selvää että mäntyleimikot ovat usein vajaalaatuisia monestakin syystä. Niin on ollut tämäkin.
Ammattitaitoa on se, että riippumatta leimikon puiden laadusta motokuski pystyy sen max. 4% sisään katkomaan tukkia jatkuvasti. Noissakin tyvilumpilla korjataan heti laatua: jos sitä on leimikossa, siihen on joka rungolla varmistuttava. Sama tyvilahoisella kuusikolla.
Kun tuollainen kempura tömähtää tantereeseen , sormi hakeutuu herkemmin lumppinapille. Motokuski on kuin harakka tervatulla sillalla. Aina molemmat päät tervassa.
Raakin jälkeen näyttää suorakin puu käyrältä. Virheitä tulee tämän myötä helposti molempiin suuntiin. Jos rungon laadun määrittäminen esim. liian peitteisyyden vuoksi on vaikeaa , voi huonolaatuisessa leimikossa kelvollistakin tukkiainesta päätyä kuitukasaan. Vajaalaatujen maksimiraja ei saa paukkua sielläkään.
Kuva 1: Tukit pitää esittää latvasta päin katsottuna.
Tyvitukin mutka taitaisi hukkua tyven laajentumaan.
Kuva 2: Kaikki tukit pitäisi esittää latvasta päin katsottuna. Kamera valehtelee.
Kuva 3: Tasaista käyryyttä? Sallitaan sentti metrillä ytimestä mitattuna. Kuvakulma ehkä valehtelee.
Kuva 4: Miten pitkällä matkalla on tyvimutka? Metriltä ei tyvimutkaa huomioida.
Jos tyvi olisi lumpattu, olisi kakkostukin puolivälin paikkeilla ollut katkaisupaikka ja tukki olisi virheetön.
Kun kuvaatte, kuvatkaa latvapäästä, sieltä näkee virheet parhaiten.
Kaikki nuo tukiksi merkatut ovat juuri sitä. Ei pahimpia mitä olen nähnyt.
”Ei pahimpia mitä olen nähnyt”..- ei ole mikään laaturaja! Ne Jeesin hankintakempurat ovat menneetkin suoraan hakkuriin.
Jos joskus pääsette selvinpäin sahalaitokselle vierailulle, niin kiinnittäkää huomiota tukkien vastaanoton paikkeilla olevaan toimintaan. Siinä tukit kuoritaan, lajitellaan ja mitataan.
-Pituuden – paksuuden – ja laatuluokan mukaan.
Siitä lähtevällä kuljetusradalla on usein heti alussa pari taskua, johon putoaa laatuvialliset ja toiseen ne, joissa on metallia. Monessa paikassa metalli poistetaan, mutta ne raakkitukit menevät hakkuriin. Siinä näkee, millaiset tukit eivät kelpaa sahalle.
Kyllä sahan tukinvastaanoton laatuvaatimuksiin, lenkous ja pienet mutkat vaikuttaa lasku suhdanteessa, käytännössä. Pitenpiaikainen matala suhdanne vaikuttaa myös uusiin kauppoihin lähhinnä tukkien pituusvalikoimaan.
Yksityisen sahurin omapuunhankinta on tässä suhteessa hieman myönteisempi metsänmyyjälle, siellä on 2-3 % raakki on suhteellisen vakio, joka on mainittu sallituksi jo yrittäjän urakkasopimuksessa.
Joskus käy niinkin, että työn alle sattuu erikoisen laatupuhdas leimikko, josta raakkiprosentteja ei synny kun tekemällä, silloin motokuskin on helppo tehdä käyntikortti lähiseudun tulevaan leimikkotarjontaan ….. !
P
Niin MG:lla tuo sallittu % 2:sta on 100% suurempi.
Kyllä ja huonossa suhdanteessa matriisiin on ohjelmoitu 24 cm rinnankorkeus läpimitan puulle tyvitukki 52 dm, ja yksi tukki tulee koko rungosta. Hyvässä sahatavara suhdanteessa tyvitukki 37-43 dm ja toinen tukkipölkky niin pitkä kuin mahdollista. Eli suhdanne vaikuttaa tuossakin ja yhteensä aivan liikaa, että voitaisiin puhua reilusta kaupasta ja runkohintahan olisi se ratkaisu tähän.
Runkohinta on yksi ratkaisu. Tuo matriisin ohjelmointi ei tapahdu noin. Perusteena ovat sovitun kauppakirjan ehdot, sitenhän se on reilu kauppa.
Edelleen tuntuu joiltakin unohtuvan ,että sitä katkotaan ,mitä tilataan. Jos suhdanne on haastava ,hukkapätkät luonnollisesti minimoidaan ja puut katkotaan vain tilauskirjan mukaisiin pituuksiin. Toinen vaihtoehto on huomioida eitoivotut pituudet alemman kantohinnan muodossa. Näin ainakin sahavierailulla kerrottiin.
Tarpeiden mukaan katkominen tietysti, mutta puukauppa kun tehdään, voi hakkuu olla kahden vuoden päästä ja sahatavara suhdanne mitä vain, jolloin tavaralaji kauppa on enempi sattuman kauppaa. Mulle tämä ei ole epäselvää, luetun ymmärtäminen taitaa jollekin olla haastavaa.
Näyttää ihan mahdottomalta sellaisen yhtälön hyväksyminen, että kun on myyty tukkileimikko , olkoon vaikka harvennus taikka avohakkuu, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä on sovittu, että tukkipuu ostetaan tukkipuuna.
Suomeksi se tarkoittaa, että tukin mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puu ostetaan tukkina alkaen tyvitukin minimipituudesta, joka on edelleenkin 31 dm Max on 61 dm. Mikäli joitakin pituuksia on poistettu ”matriisista”, pitää siitä maksaa hyvitystä.
Jos löytyy vikoja, joita tukkiin ei kelpuuteta, muodostaa se poikkeustapauksen, jossa voidaan poiketa vakiokäytännöstä.
Noin se4 pitäisi olla, jos tarkkoja ollaan!
Hyvin on yhtiöiden aivopesu mennyt, perille, metsänomistajien pitää vastata laadusta tulonmenetyksillä, nuo mutkat on kaikki latvalieriön ulkopuolella. Latvan läpimitta määrittää sahatavaran saannon eikä tyvimutka haittaa mitään.
Kun sahalle kärrätään tukkikuormia, joissa on vain kolmea eri pituutta, on merkillepantavaa, että toisessa päässä kentälle tulee periaatteessa kaiken mittaista sahatavaraa.
Se syntyy tasaamossa, jossa myöskin laatulajitellaan valmiit saheet.
Monella rakennustyömaalla on myös nippukaupalla saheita, joita on hyvinkin voitu tehdä sahalla katkaisemalla pitkää tavaraa keskeltä poikki = nippukatkaisuna.
Niiden osalta oikein sielua riipii, kun ajattelee sitä vaivaa, mikä on tukintekijällä ollut, kun hän on rungosta, josta tulisi 86 dm tukkia – joutunut tekemään sen 52 dm lyhyen pitkän tukin ja kuituun on mennyt 34 dm hyvää terve – ja pienioksaista B laadun tukkia. Runkokaupassa sekin olisi mennyt teriin!
Kyllähän yhtiöiden yrittäjät pyrkivät tekemään tukista kuitua, aina kuin mahdollista….otetaan sen verran pitkä tukkimitta, että saadaan latvaan vähän lenkoutta, niin yhtiö saa halpaa kuitua ison määrän. MO:n etua ajaa vain MO itse, kannattaa muistaa.
Kannattaa ymmärtää pelisäännöt, mitat ja laatuvaatimukset. Kun MO ajoi aikoinaan typerästi omaa tulkintaansa tukin katkonnassa,oli vinoa päätyä, lippaa,repeämiä, lahoa,mutkaa… maine meni totaalisesti. Puita latjattiin ristikoille ja lavereille laadun varmistamiseksi.
Rungon ominaisuudet määräävät mitä tehdään sovitusti.