Kommentit (25)

  1. Hirvi, arkipäivää nykyisin…

    Sattuneesta syystä vähän ruokapulaa kun pitää alkaa kuusta kaluamaan.

  2. Voi olla kysessä sarviaan kiimatappelua varten hionut uroshirvikin, mutta todennäköisemmin kauris.
    Vastaavaan näkyyn olen törmännyt joskus myös harvennuksilla , joilta on aikanaan poisettu ylispuuna kasvaneet koivut. Vahingot eivät ole rajoittuneet tuolloin vain tyvelle eikä vain muutamaan runkoon.

  3. Höpön löpö…

    Selvä hirvenkaluama kuusi. Hirvet nyt vaan kaluaa noita punarunkoisia nopeakasvuisia kuusia kun ravinnosta on puutetta. Moneen kertaan omakohtaisesti jälkihavainnolla todettua…

    Kyllä tuolla kerrotulla kokemuksella pitäisi jo tosiasiat myöntää todeksi vaikka kuinka on metsästäjä.

  4. Hirvethän ne.Hampailla jyystetty kuori on eri näköistä kuin sarvilla kaluttu.

  5. Aika tyypillisiä hirvien tuhoja kuusikoissa, noita löytyy joka puolelta Suomea, kun lähtee kuusikoita tarkemmin tutkimaan. Se on turhaa kuvittelua, ettei kuusikoissa olisi hirvituhoja.

  6. Hampaanjäljet aika isoja joissakin laikuissa, ihan kuin moton rulla olisi sutinut. Yleensä näitä löytynyt metsään (luvatta) ilmestyneiden nuolukivien ympärille ja metriä ylemmäs. Toki tämänkin kuvion reunasta sitten löytyi nuolukivi prkl. Tuulenkaatojen ja hyönteistuhojen etsimisen lisäksi pitää alkaa etsiä ja poistaa vielä nuolukiviäkin.

  7. Aivan samat havainnot kuin oksapuulla. Nopeakasvuiset kuuset kelpaavat hirville kun muuta syötävää ei ole. Nuolukivet aiheuttavat runsaasti vahinkoja aiheuttavia hirvikeskittymiä.

  8. Olen nähnyt monella työmaalla hirvien kaluamaa kuusikkoa. Jo tukkikokoisia runkojakin on syöty piloille. Lähes jokaisessa tapauksessa vahingon kohteeksi ovat joutuneet juurikin hyväkasvuiset, punarunkoiset puut.

  9. Takavuosina kun hirviongelma oli omalla kohdalla hankalampi, ilmestyi sileä kuorisiin normaali- ja lehtikuusen runkoihin hampailla jyrsittyjä pilkotuksia. Kuusiin kokdistuva jyrsintä ei ollut jokavuotista, vaikka lähistöllä oleva männyntaimikko tuli syödyksi vuosittain !

  10. Onko seudulla peuroja? Nekin voivat tehdä tuollaista jälkeä.

  11. Tai villisikoja…

  12. Kauriita on. Vaurion korkeus viittaisi kauriisiin, hampaan koko hirviin. Vahingosta ilmeisesti aikaa jo useampi vuosi, tuolloin hirviä oli todella paljon. Ärsyttävästi eivät näy kuin yhdelle puolelle, aloinkin hakata ajouraa pidemmälti että saa näkökulmaa useammalta kantilta.

  13. Kyllä se hevonen on. 🙂

  14. Mielenkiintoinen ilmiö… Takavuosina noita ilmestyi enemmän nuorehkoihin kuusikoihin enemmänkin mutta aktiivisella sorkkaeläinten hivenaineen saannin varmistamisella (aktiivinen nuolukivien pito) ja taimikon- sekä ennakkoraivauksille jätettävien suojatiheiköiden johdosta selvästi ovat vähentyneet. Hirvikanta on tosin samalla noussut.. satunnaisilla haavan kaadoilla nuolukivien läheisyydessö saavat koluttavia kuoria.. tämä on vain esimerkki siitä miten meillä kävi. Aina tulee motokuskiakin pyydettyä kaatamaan joku haapa pitkällee ja jättämään maahan.. Tämä siis vain meillä havainnoitua…

  15. Meilläpäin niillä hevosilla ja kauriilla on hirven sorkat. Mistähän se mahtaa johtua?

  16. Mielenkiintoista sikäli, ettei ole tullut koskaan vastaan tuollaista ilmiötä. Olen myös kieltänyt nuolukivien pidon meidän metsissä. Mutta tällaista tämä luonto on. Monenlaisia tilanteita on.

  17. Ei näitä onneksi paljoa ole, yhteinen tekijä että jokaisen läheltä on löytynyt (luvaton) nuolukivi.

  18. Kumpi ensin ,muna vai kana?
    Nuolukivet sijoitetaan yleensä hirvien kulkureiteille tai niiden tuntumaan. Eli ne sijoitetaan hirvien luonnollisille elinpaikoille maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Kannattaakin tutkia tarkemmin ,onko kivi asetettu metsään vasta kuvassa ilmenneiden vahinkojen jälkeen. Väitän ,että nuolukivet vähentävät runkoon kohdistuvia vaurioita ,kun hirville tarpeelliset hivenaineet löytyvät kivestä eikä niitä tarvitse jyrsiä puiden kuorista.
    Olen muutaman kerran törmännyt kuvan kaltaisiin puustovaurioihin ylitiheissä ja mahdollisesti kuusen ohella haapaa ja pihlajjia kasvavissa paikoissa. Kaikkia puulajeja oli maisteltu eikä nuolukiviä ole ollut mailla halmeilla. Viime vuosina nuo tapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia ja kohdistuneet kiimakuoppien lähellä kasvaneisiin kitukasvuisiin puihin.

  19. Höpön löpö….

    Hirvien kaluamis jäljet ei ole mitenkään harvinaisia ja jopa harmaaleppää kalutaan…

  20. Tällä kuviolla ollut nuolukiviä ennenkin, toivoin ettei nyt enää olisi ollut kun ei ole hirviäkään näkynyt pariin vuoteen.. Eli tarkoitus on houkutella hirviä, paikka hyvällä ampumasektorilla rajalla/sähkölinjalla, hirvitorni ja kaksi lahonnutta vieressä. Kahdella muulla raapimiskohteella kivi tuli ensin, jäljet kuusiin sen jälkeen. Kuvan kuvio suorastaan harvinaisen puhdas kuusikko,muutama mänty jotka joutuu kaikki poistamaan vioitusten takia. Toki 300m päästä löytyy koivukuvio alikasvoskuusikon kera, ehkä se on syy näihin jälkiin?Hivenaineista hirvi kaipaa eniten lyijyä ja nikkeliä.

  21. Nuo sähkölinjat/johtokadut ovat juuri niitä alueita ,joilla hirvet viihtyvät luontaisesti talvisin . Vesakkoa riittää . Jos alueella on uusia ja vanhempia hirvitorneja ,voi kysessä olla myös hirvien vakituinen kulkureitti kesä- ja talvilaidunten välillä. Vahingot voivat olla täten syvin suppealla alueella ,mutta toistuvat vuodesta toiseen niin kauan ,kun yksikin hirvi on hengissä .
    Jos se nuolukivi mielestäsi haittaa , voit käskeä poistamaan sen. Ilman maanomistajan lupaa niitä ei saa kenenkään maille sijoittaa .

  22. Jep, kyllä haittaavat. Yhteenkään ei ole kysytty eikä annettu lupaa, olen poistattanut niitä ja poistanut itse myös, viimeiseksi tällä kuviolla sattui jäämään pyörän alle.

  23. Oksapuu oikeassa. On minulakin yksi ojanvarsi jossa paljon kasvattamiani komeita harmaaleppiä. Valitettavasti aika monessa kaluamisjälkiä kyljissä. Ja vaikka ollaan haavikon laidassa on leppä jopa mieluisampi kaluttava.

  24. Ojan varren lepät tulee helposti kaivinkoneen kaluamiksi. Olisko niin jh-vallan lepikossakin. Haapa on hirvelle mieluisampi puu kuin leppä.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat