Kuvissa ”poltettuun maahan” ja normaalisti siemenpuiden avulla uudistettua nuorta männikköä odottamassa ensiharvennusta.
Kuvissa ”poltettuun maahan” ja normaalisti siemenpuiden avulla uudistettua nuorta männikköä odottamassa ensiharvennusta.
Metsänhoito
Ei se aina siemenestäkään lähtenyt taimikko niin hyvälaatuista ole. Aika tavalla tyvimutkaa puissa.
Minusta tuo on kyllä kymmentä yli enskaa.
Tuon kokoista, mutta aika paljon parempilaatuista on meilläpäin männiköt muutamia vuosia energiapuuharvennuksen jälkeen. Ennakkoraivausta ei juurikaan ole ollut tarvetta tehdä ennen 2-harvennusta.
Täällä ei ole ollut tarvetta tehdä energiapuuharvennusta.
Tuli vahingossa sama kuva useampaan kertaan.
Siemenpuualueella nuori metsä oli parempilaatuista. Kulotetun maan puissa esiintyy paikoin mutkaisuutta. Laatu on kuitenkin aivan eri luokkaa ,kun reilu vuosi sitten lähettämässäni päätehakkuukuvassa vain sadan metrin päässä tästä . Se kuvio oli uudistettu istuttamalla männyt suuriin mättäisiin. Mänty oli umpikieroa ja osaassa koivu oli valloittanut mättäät ja hävittänyt männyt.
Sellainen sattumuskin osui kohdalle ,että puut ajeli pinolle ajomies ,joka oli ne istuttanut. Puiden huono laatu johtui vähäravinteisista isoista hiesumättäistä ja taimikonhoidon puutteista.
Kuvan kohteeseen on näköjään jouduttu tekemään aika reipas ennakkoraivaus. Onko tietoa, tehtiinkö aikoinaan yksi vaiko kaksi raivausta?
Taitaa olla yksi ja ainoa raivaus kyseessä. Osalla kuviota ei tarvinnut raivata lainkaan.
Näkemäni perusteella riittävän aikaisin varhaisperattu metsä kasvaa parhaiten. Tarvittaessa raivaus pitää myös uusia ,mutta siinäkään ei kannata vitkastella. Tärkeintä on turvata taimien nopea kehitys. Lehtipuita ei kannata lihottaa liiaksi tuottamaan uutta vesakkoa ja syömään eväitä istutetuilta taimilta. Liian vähän puhutaan etukasvuisiksi ehtineiden lehtipuiden juuristosta. Se kuppaa ravinteet hyvinkin laajalta alalta ja hidastaa vielä pienen juurimassan omaavan taimikon kehitystä. Siksi vesat sormenpaksuisena poikki ,jotta istutustaimien kilpailukyky säilyy ja kehittyy .
Hieman pohjastakin riippuu, millainen laatu oksaisuuden puolesta tulee, näyttää tuossa, että männylle pohja on suht. hyvää. Tyvimutkaisuudesta en kyllä alkaisi läähättämään, enskassa sen asian voi kivuttomasti hoitaa tuollaisessa metsässä.
Karsiutumisen vuoksi on ehkä tarvetta kiduttaa puita ylitiheydessä vielä hetki, mutta kun alaoksat ovat kuolleet viiteenkin metriin asti, olisi se”homma hoidettu.
Näyttää aivan kelpo metsältä, istuttamalla ei ole useinkaan syntynyt yhtä suoria runkoja.
Tuo suorittavan kirjoitus on ihan totta ja omat havainnot on saman suuntaiset. Yleensäkin tuo raivaus hyvissä ajoin on ihan perusteltua kun ei ne vesat eivät vähene odotellessa vaan päin vastoin lihoavat. Onhan se helpompi katkaista sormen vahvuisena kuin ranteen vahvuisena.
Jätkän linjoilla. Tuossa vaiheessa ei todellakaan vähäinen mutkaisuus tyvessä ole ongelma. Edessä on vähintään kaksi harvennusta. Niissä poistuu aina huonoin aines, jo enimmäinen korjaa tilannetta huomattavasti. Myös järeytyminen oikoo runkoa. Hyvän näköinen nuori mäntymetsä.
Kun ei ole pidetty lehtipuuta piiskaamassa saa sitten vartoilla melkein päätehakkuulle oksien karsiutumista. Ja onhan raivattu kuvasta päätellen aika järeää joten ne höpinät ja silleen. Tuon kokoluokan raivausjäte olisi mennyt ensimmäiseen e-puuharvennukseen ja siitä olisi maksettu toisin kuin tuossa varmaan maksettu raivauksesta ja rytöisestä pohjasta.
Käsitykset karsiutumisesta näkyy olevan Satakunnassa erilaisia kuin muualla Suomessa. Ylitiheys esim männikössä pitäisi olla mäntyjen ylitiheyttä. Silloinkin aloksat vain kuolevat. Karsiutuminen tapahtuu, kun puusto harvennetaan, sen kuolleet oksat kastuvat, niihin tarttuu satavaa lunta ja sen painosta oksat katkeaa. Koivun piiskaus pilaa männyt, jos ne ovat saman korkuisia, taikka koivu on päällä. Koivu piiskaa uudet latvakasvainet ja sen jälkeen tukkihaaveet voikin unohtaa.
Harjavallassa toki kaikki on toisin, mutta sille ei mahda mitään.
Ennakkoraivauksessa kaadettu puusto ei ole niin järeää, kuin Jeessi luulee – ja sitä on niin vähän, että en usko että kukaan alkaa tuiollaista määrää keräämään, paljon puisevampiakin paikkoja on…
Sopivasti lunta siellä suunnilla, omaa metsää jos olisi lähtisin kyykkymotoa ulkoiluttamaan kuviolle. Tuollaisia metsiä on mukava sahailla.
Eikait tuota kannata harventaa vielä vuosiin. Saa sitten jotain tuloa. Tikkumetsää.
Varsin massan kasvattamista enskaan ei voi oikein järjellä perustella. Kysehän on hoitotoimenpiteestä, joka pitää tehdä, ”Kun aika on ”. Jos laskutaito riittäisi, niin hakkuun ajankohdan voi määritellä helposti, jos on ”taito hyppysissä”, eli Relaskoopilla keskimääräinen pohjapinta-ala ja jos se on oikeassa Tapion harvennusmallissa käyrällä LEIMAUSRAJA, niin silloin harvennus käyntiin.
Ei toki pidä mennä Jeessin himojen mukaisesti rääpimään harvennushakkuuta liian aikaisin. Siinä vain pilaa metsältä sen luonnollisen tuoton.
Käsittääkseni (jos kuva ei kauheasti hämää) tuossa jo 50ltr:n keskimääräinen runkotilavuus täyttyy joten tarjoamaan vain jonkun muun kaupan kylkeen tuon enskaa, ja nopeaan. Siitä metsän kasvuloikka on suorastaan uskomaton. Kokemusta on, tekee päätehakkuun ajankohtaan vähintään kymmenen vuoden aikaistuksen.
Täyttyy / täyttyy, Mutta sen yli menevät rungot ovat kaikki jätettäviä, eli poistettavien puiden keskikoko jäänee kolmeenkymmeneen litraan, eikä siinä ”hyvä heilu”.
Jos ei osaa eikä tajua Relaskoopin käyttöä metsän puuston mittauksessa, pitää tosiaan juoksuttaa ostohenkilöä ympäri pusikoita, kunnes hän läkähdyksissään lupaa hakkuun – josta hakkuukone lähtee kesken pois – malliin Harjavalta!
Jätkällä hyppii ketju päältä. Eipä ole kesken töiden lähdetty. Kyllä aiemmin on sovittu kohteet. Viimeksikin kyllä keskitilavuus varmasti riitti mutta poistuma oli se ongelma eli aika vähäinen. Siksi sovimme kasvatuksen jatkamisesta koska kovin ahdasta ei ollut. Edellinen omistaja oli jo jotain tehnyt ja minäkin kerkesin ennakkoraivata. Mutta tuollaisia on hyvä muutama vuosi kasvattaakkin, sieltähän irtoaa sitten kuusi-ja mäntytukkia seuraavaksi kun noin viiden vuoden päästä katotaan.