Olen päätynyt mäntytaimikoiden varhaishoidossa menetelmään, jossa luontaisesti syntyneistä kuusen taimista pyritään jättämään männyn taimille varataimia. Kuvista nähdään, että monien männyn taimien ennuste on muuttunut huonoksi ja varataimi jouduttaneen ottamaan käyttöön.
Menetelmän haittoja:
-juurikäävän saastuttama kuvion osa palautuu kuuselle
-mahdollista hirvituhokorvausta ei saa
-raivauskertoja tulee useampia
-varhaishoidon Kemeratuen ehdot eivät aina täyty
Kuulostaa järkevältä haitoista huolimatta. Juurikääpäkohteella kuusen taimet pitäisi lukea kasvatuskelvottomiksi eli niiden ei pitäisi vaikuttaa tuhokorvaukseen, mutta nykysäännöillä varmaan vaikuttavat.
Noissa on tärkeää että ei ainakaan kaadeta heti noita syötyjä taimia. Itse olen huomannut että syönti tapahtuu mieluimmin aiemmin syötyihin taimiin. On teoriassa mahdollista että muut säästyvät paremmin kun nämä maittavat taimet jäävät syönnin kohteeksi jatkossakin.
Motokuskilla oikea huomio. Kyllä syönti keskittyy samoihin – ehkä juuri hajun ja maun perusteella ja jos ne listitään pois, ainoa mäntyravinto löytyy jätetyistä taimista. Hieman haastavaa on, kun syönnöksiä on paljon, nähdä sieltä ehjien taimien oikea runkoluku, mutta senkin kyllä ”silmä oppii”.
Lohduttoman näköistä hirvituhoa toisessa kuvassa.Itse ole istuttanut noita kanervapohjiakin kuuselle jakyllä noissa15-20v taimikoissa näkyy,että väärää puulajia viljellään.
Tuon näköisiähän männyn taimikoista tahtoo nykyisin tulla. 2-4 kertaa lehtipuun ja katajan 100 %:nen poisto ennen kuin hirvituhoraja on ohitettu. Sitä ennen ei kosketa juuri yhteenkään mäntyyn tai kuuseen (joitain aivan toisissa kiinni olevia täytyy poistaa). Kemerat ja työtuntien laskemisen voi usein unohtaa. Täällä pohjoisessa ei onneksi juurikääpää ole.
Tuon takia jossain yhteydessä kyselin raivausmenetelmistä. Yhtään havupuun tainta ei mielestäni ole varaa raivata pois ennen kuin aletaan olla vaaran suhteen voiton puolella. Se taas tarkoittaa, että raivurin terällä on vaikea lehtipuita välistä poistaa. Muuten taatusti tulee vioitettua jätettäviä puita.
Näissä kuvissa ei kylläkään ylimääräisiä taimia näy, joten tilaa on aika hyvin raivurillekin.
Ylimääräisiä taimia ei näy, koska taimikko on raivattu kahteen kertaan, kaikki lehtipuut pois. Syödyt taimet on tietysti jätetty, koska ainakin niitä syödään jatkuvasti seuraavina vuosina.
Samalla kuviolla on kylvöllä paikattu töyräs, joka vaatii raivausveitsen käyttöä. Se on oikea työkalu, jos raivurilla ei mahdu sekaan, mutta ei saa käyttä koko päivää, voi mennä olkapää sököksi. Kylvin kylvökepillä syötyjen istutettujen tilalle ja se levitti siemenet niin pienelle alalle, ettei raivurilla ole asiaa harventamaan tuppaita.
Linkin lisäkuvassa on kurkistettu tuppaan sisälle. Siitä nähdään, että kaikki taimet saattavat olla monilatvaisia, koska niiden latvat on aiemmin joko valkohäntä tai hirvi syönyt. Tupasta pitää pöyhiä toisella kädellä, että näkee sisälle ja raivausveitsellä harventaa, niin että kaksi parasta jää. Tarvittaessa kolmannella kädellä käytetään oksasaksia ja tuunataan taimet yksilatvaiseksi. Sitten toivotaan, ettei molempia syödä, valitettavasti usein syödään.
Itse on homma tehtävä, jos ottaa jonkun mhyn virolaisen, se on waterloo, koska tulevaa hirvien syöntiä ei ennakoida, lähtee varataimet ja tuppaat harvennetaan helpomman kautta.
https://aijaa.com/rnuuZF
Noista syödyistä nuorista männyistä saa kyllä kasvatettua isojakin puita, mutta niiden paras tyvitukkiosuus menee kahden metrin korkeudella olevan mutkan takia lähes aina kuiduksi. Viimeisimmässäkin harvennushakkuussa tappio oli jälleen hyvin merkittävä.
Harvemmin taimikossa kuitenkaan on runko kiinni rungossa ja toinen pitää poistaa. Mutta KUN halutaan riehua taimikossa ilman sektorisuojaa, niin ”Sitä saa mitä pyytää”.
Raivaussahan käyttökoulutuksessa kyllä opetetaan, miten poistetaan kahdesta ohuehkosta rungosta haluttu vahingoittamatta jätettävää tainta.
Jos katsoo, että ei oppia tarvitse, niin omapahan on häviö, mutta sekin menee ”omaan piikiin”.
Mistähän tuollaisia päähän saadaan että joku ilman suojia ajelee raivauksiaan?
Jos tuoltakin löytyy sellaisia mäntyjä, jotka hirville eivät kelpaa, niin eikö sellainen kanta pitäisi jalostaa?
Sitten näitä hirville kelpaamattomia ja kelpaavia esim. suhteessa 2:1 eli 1000 kpl versus 500kpl.
Hirvillekin olisi ruokaa.
Valtio saisi maksaa tuon karjansa elättämisen istutuskustannuksista.
Jeessi:”Mistähän tuollaisia päähän saadaan että joku ilman suojia ajelee raivauksiaan?”
————————————————————————–
Keskustelupalstalla useampiki urea-aivo on väittänyt sektorisuojan olevan aina ensimmäisten poistettavien listalla.
Väitän kyllä, että sellaisen mielipiteen takana olevalla ei ole kokemusta eikä taitoa R-sahan käytössä.
Palstan SUORITTAJA arto, ei ole varmaan sahannut vähääkään ilman sektorisuojaa ja luulenpa, että taimikkoon kuin taimikkoon voisi hänet haastaa kisaan – mutta hävitä varmuudella.
Voidaan puhua hätävarjelun liioittelusta , jos taimia pitää olla niin taajassa , että raivaaminen raivaussahalla ei onnistu. Eihän ne taimet siinä tiheydessä ole edes elinvoimaisia ja maistuvat tuholaisille em syystä hyvin. Liikatiheydellä on taimeen sama vaikutus , kun yrittäisi kasvattaa sitä etukasvuisen vesakon alla tai järeän tukkimetsän reunavyöhykkeellä.
Johan nyt on piru, jos tämä taas käännetään taimikonhoitajan syyksi. Kaikki mahdolliset menetelmät on kokeiltu. Taimia kyllä on yksittäin ja tuppaissa ja kaikkia syödään, kuten linkin kuvasta näkyy, yhtään normaalin näköistä tainta ei ole.
Tuppaissa on kuitenkin parempi mahdollisuus saada keskimmäiset kasvamaan ehjänä. Tuppaita ei missään nimessä saa mennä harventamaan nyt syksyllä. Keskimmäinen varjossa ollut syödään armotta, jos muut raivataan sen ympäriltä, koska siinä on vähiten haitta-aineita.
Tuppaat pitää harventaa keväällä, kun talvisyönti on loppunut. Kun tuppaan keskellä olleet saavat koko kesän aurinkoa, ne eivät maistu niin hyviltä, joku saattaa säästyä.
https://aijaa.com/jDYOoX
Kylvötuppaissa on taimia paljon juuri särkymävaran takia. Jos hirviä on paljon, niin niistäkin voi olla vaikea saada hyvää kasvatusmetsää aikaan. Tuo on ihan perusjuttua metsänkasvatuksessa , jos sen parissa on kuka joskus ollut hirvialueilla.
Suorittava on ottanut elämäntehtäväkseen metsänomistajien työn vähättelyn metsiensä hoidossa. Tervetuloa tänne talvilaidunalueille tutustumaan ja antamaan hyviä ohjeita mäntyjen ja rauduskoivujen kasvatukseen! Saattaa tosin käydä suorittavallekin niin, että tieto lisääkin tuskaa.
Planterin 20.10.20 17:54 kommentissa on hyvä kuva siitä arjesta, jossa n. 100 yksilön hirvieläintiheyksillä pitää keinoja taimikon hoitoon miettiä. Kun elää alle 1/10 hirvieläinkannan kanssa, on helppo puhua asian sijaan hätävarjelun liioittelusta ja sektorisuojien poistosta.
Oma kantani perustuu puhtaasti biologiaan. Jos joku ottaa siitä nokkiinsa ,kannattaa vilkaista peiliin.
Kuitenkin väittäisin, että biologian tuntemus yhdistettynä pitkäaikaiseen taimikonhoitokokemukseen alueella, jossa hirvikanta on ollut koko vuosituhannen yli 4 / 1000 ha antaa paremmat lähtökohdat ”viisastella” hirvituhojen torjunnasta.
Nyt kun tuo 1000 ha on lisäksi höystettu muutamilla kymmenillä pienemmillä hirvieläimillä, jotka myös näykkivät viljelytaimia, ei metsässä liikkuminen enää laske verenpainetta, vaan nostaa. Ei ole toivottavaa, että joku tahallaan nostattaa sitä lisää työntämällä syyn tapahtuneesta metsänomistajien harteille. Kannattaisi miettiä, missä se peiliin vilkaisun paikka olisi. Eikä pelkän vilkaisun, vaan pidemmänkin tuijotuksen.
Ikävää katsottavaa kuvat. Pohjoisessa savossa ei ole tilanne vielä noin paha.
Muistelen lukeneeni Planterin käyttäneen myös Tricoa. Onko kuvat ajalta ennen sen käyttöä, vai eikö aine tehoa esim. peuriin?