Aika tyypillinen esimerkki vanhan metsän reunasta. Nuori kuusikko on uudistettu kylvämällä n. 30 vuotta sitten. Oli niin kivistä, etteivät silloiset tekijät uskoneet saavansa istutettua paljasjuuritaimia. Kylvö onnistui luultavasti hyvin siksi, että meillä heinittyminen on yleensä vähäistä. Kasvu on kyllä ollut hieman hitaampaa kuin istutustaimilla
Kyllä ne kuuset ovat Keski-Suomessa. Kuvio on kyllä kunnolla perattu, joten perkaamattomuus ei vaikuta. Alkuunlähdön hitaus tietysti yksi syy. Tietenkin siementen laatukin saattaa vaikuttaa.
Ilmeisesti niin pieni aukko ettei mäntyä valittu, vai oliko hirvet vaikuttamassa puulajiin. Kyllähän Keski-Suomessa pitäisi 30 vuodessa päästä ensiharvennukseen mt-pohjalla.
Kuva on myös osoitus siitä, ettei taimettuminen isojen puiden vieressä onnistu. En osaa sanoa, että oliko aukkoon kylvetty silloin aikoinaan kuusta vai. Ovatko isojen puiden viereiset pienet kuuset mahdollisesti silloin 30 vuotta sitten kylvettyjä?
Metsäsuunnitelman mukaan on tuoretta kangasta. Kasvoi paikoin myös leppää, joten keskimäärin kovin karusta paikasta ei ole kyse. Toki alueelta löytyy paikkoja, joissa kasvaa vain mäntyä. Niissä luonto on valinnut puulajin.
Monesti hämää tuo maaston karuus. Kivikkoisuus ei välttämättä tarkoita sitä että maapohja on myös karua. Monesti harvennuksilla huomaa että kuusikko kasvaa todella hyvin vaikka maapohja näyttää kiviseltä ja karulta. Minusta kuvassa kuusikko on hyvä voimainen ja ravinteita kuuselle riittää hyvin. Uskoisin että männty olisi kasvattanut tuhtia oksaa ja laadullisesti puu olisi ollut huonoa. Nythän on tulossa erinomainen kuusikko kasvattajalle.
Ei se kivisyys aina kerro kaikkea kasvukyvystä.
Meillä pohjat ovat yleensä hyvin kivisiä, mutta kasvavat paikoin erittäin hyvin. Paras esimerkki on OMT-pohja, jossa 50-vuotiaista kuusista osa ylittä 40 sentin paksuuden.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Aika tyypillinen esimerkki vanhan metsän reunasta. Nuori kuusikko on uudistettu kylvämällä n. 30 vuotta sitten. Oli niin kivistä, etteivät silloiset tekijät uskoneet saavansa istutettua paljasjuuritaimia. Kylvö onnistui luultavasti hyvin siksi, että meillä heinittyminen on yleensä vähäistä. Kasvu on kyllä ollut hieman hitaampaa kuin istutustaimilla
Kovin taimikolta näyttä,kyllä 30-vuodessa kasvutahti on ollut mielestäni,jossei sitten kainuussa ole.
Kyllä ne kuuset ovat Keski-Suomessa. Kuvio on kyllä kunnolla perattu, joten perkaamattomuus ei vaikuta. Alkuunlähdön hitaus tietysti yksi syy. Tietenkin siementen laatukin saattaa vaikuttaa.
Ilmeisesti niin pieni aukko ettei mäntyä valittu, vai oliko hirvet vaikuttamassa puulajiin. Kyllähän Keski-Suomessa pitäisi 30 vuodessa päästä ensiharvennukseen mt-pohjalla.
Kuva on myös osoitus siitä, ettei taimettuminen isojen puiden vieressä onnistu. En osaa sanoa, että oliko aukkoon kylvetty silloin aikoinaan kuusta vai. Ovatko isojen puiden viereiset pienet kuuset mahdollisesti silloin 30 vuotta sitten kylvettyjä?
Joko silloin 30 vuotta sitten ängettiin kuusta noin karuun pasikkaan. Väärä puulaji!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsäsuunnitelman mukaan on tuoretta kangasta. Kasvoi paikoin myös leppää, joten keskimäärin kovin karusta paikasta ei ole kyse. Toki alueelta löytyy paikkoja, joissa kasvaa vain mäntyä. Niissä luonto on valinnut puulajin.
Monesti hämää tuo maaston karuus. Kivikkoisuus ei välttämättä tarkoita sitä että maapohja on myös karua. Monesti harvennuksilla huomaa että kuusikko kasvaa todella hyvin vaikka maapohja näyttää kiviseltä ja karulta. Minusta kuvassa kuusikko on hyvä voimainen ja ravinteita kuuselle riittää hyvin. Uskoisin että männty olisi kasvattanut tuhtia oksaa ja laadullisesti puu olisi ollut huonoa. Nythän on tulossa erinomainen kuusikko kasvattajalle.
Ei se kivisyys aina kerro kaikkea kasvukyvystä.
Meillä pohjat ovat yleensä hyvin kivisiä, mutta kasvavat paikoin erittäin hyvin. Paras esimerkki on OMT-pohja, jossa 50-vuotiaista kuusista osa ylittä 40 sentin paksuuden.