Muista nyt sitten jättää riittävästi tekopökkelöitä noista koivuista. Taitaa polttopuuksi mennä, niin et menetä käytännössä mitään kun sipaset joka kolmannen 2m kantoon. Ne pökkelöt ei haittaa milään tavalla kuusten kasvua, mutta monimuotoisuus kolopesijöiden, kääpien jne. muodossa kiittää.
Kyllä kuvassa on yleinen käymä pellonmetsitys viljelyksiltä, omalla kohdalla jo parikin kertaa. Pellonmetsitys aikaan on ojissa hieskoivut jo odottamassa kasvun hyökkäystä.
Turvemaa peltojen sarkajako oli yleensä kapea, jos ojamaista ei tehty mättäitä näin siinä oli käymässä. Ojien reuna rivit, molemmin puolin jäi kasvussa jälkeen, tai tuhoutui ylispuiden alle, jos varsinkin ylispuita pidettiin ensiharvennukseen asti !
Omilla seutuvilla en ole nähnyt hallan vioittamia kuusen taimia juuri koskaan, joten tuo hallan pelko tuntuu itsestä vähän liioitellulta. Mutta kaipa jossain on pahasti hallan arkojakin paikkoja.
Koivut äkkiä pois! Muutaman vuoden kuluttua kuuset kärsivät korjuusta vielä enemmän. Jos odotellaan kuusikon ensiharvennukseen asti ,on ongelma jo todella paha. Korjuukalustokin pohdituttaa. Kuusikkoa voi käsitellä ensiharvennuksessa pienemmälläkin kalustolla ,mutta koivut vaativat paljon järeämpiä koneita . Tämä tahtoo monelta unohtua. Jälki voi olla rumaa ,kun on tuotava työmaalle lyhyellä puomistolla ja isolla kouralla varustettu aukkokone ,jotta koivut saadaan jotenkuten käsiteltyä . Pienempiä laitteita käytettäessä on jätettävä koivuja pystyyn.
Ei koivujen poisto ole vielä ajankohtainen, mutta harvennustarvetta näyttää olevan. Harvan koivikon alla kuuset kasvaa hyvin, kunhan peltomaan ravinteet ja kuivatus on edes jollain tavalla kunnossa. Pellon maaperä on monimuotoisuudeltaan kovin suppea ja siksi riskialtis tuhoille, senkin takia mielestäni koivuja kannattaa kasvattaa edelleen.
Kovin paljon ei raivattavaa taida olla, mutta paikoin kuitenkin, joten kannattaa käydä läpi, jottei kuusia piiskata pilalle.
Päreitä tulee kuusentaimista ,kun koivujen latvukset vielä kasvavat leveyttä . Nuo koivut tuosta isompina eivät välttämättä edes karsiudu koneen kourassa kerta -ajolla , joten niitä joutuu vetelemään taimien seassa edestakaisin. Taimia tuhoutuu varmasti siinä tilanteessa. Mitä pienempänä ylispuut poistetaan ,sitä pienemmillä vaurioilla selvitään. … ja mikä onkaan lehtipuun vaikutus taimikolle tilanteessa ,jossa booria on maassa niukasti? Kusikosta kehittyy ainakin tyven osalta kuitupuuvoittoinen läpimitasta riippumatta.
Istutettu v.13 ja ojasin 15m sarkoihin,keskelle vanhaa sarkaa uusi
syvä oja josta nousi turpeen päälle kivennäismaaata mättäisiin.
Koivuja 200-300 hehtaarilla
Ajouran paikat vanhojen ojien päällä jossa suurin osa koivuista
Tarkoitus hakata itse manuhakkuuna.Pinta-alaa vajaa neljä hehtaaria.
Ootteko koskaan nähneet hallan kunnolla vikuuttamaa peltokuusikkoa ?
Jos on hankalassa paikassa tuollainen pelto, kannattaa odottaa vähän aikaa ja kärsiä ne ehkä 20%:n taimivioitukset ylispuiden kaadossa , jotka mahdoll. tulee kuin antaa hallan purra koko taimikkoa.
Kuvassa olevalla runkomäärällä ei ole merkitystä hallantorjunnassa. Sitävastoin koivut pitävät ympärillään kasvavia taimia pidemmän aikaa hallalle alttiina hidastamalla niiden kehitystä.
Voi olla vaikutusta noillakin suojuspuilla kun koivujen latvukset on melko laajoja.
Kun 2010-luvun alkuvuosina (taisi olla -13 ja joku toinenkin vuosi ) oli tällä alkukesän halloja, niin vastaavassa peltokuusitaimikossa selvisi alavimmilla saroilla vain isompien koivujen lähellä olleet kuuset taimikon reunoilla.
Vaikka suositus onkin että n. 70% tulisi olla suojuspuiden latvuspeittävyys, vaikutusta on pienemmälläkin peitolla selvästi.
On sanonta , että suomalainen ottaa yhden puun ja istuttaa neljä tilalle. Kuvan koivujen kaatamisen jälkeen voi joutua täydentämään kuusentaimikkoa samassa suhteessa eli neljä uutta vaurioituneiden tilalle yhtä kaadettua koivua kohden.
Jopa olaan pesimistejä koivunpoiston suhteen.
Arvelisin että joknen prosentti maksimisaan karsii hakkuusta,nimittäin olen talven aikana tehnyt vastaavaa useamman hehtaarin alalta.
Täytyypi laittaa kuvia niistä.
Optimitilanne olisi manuhakkuu +kelillä ja puiden ajaminen moottorikelkalla tai kömpijällä taimirivien välistä hankikelillä. Vähän poistettavaa puuta/ha . Se olisi paljon parempi taimikolle kuin isoilla koneilla möyriminen.
Traktorilla on tarkoitus ajaa vanhojien ojien päällä joissa on valtaosa puista ja on jätetty kolmen metrin taimiväli.
Hallanarkuudesta kuusille en osaa sanoa mitään,mutta peltovilelyn kannalta aluetta on pidetty hallanarkana
Minultakin on viereisellä pellolla parina keväänä viljanoraat kaatuneet.
Tosiasia on , että näppärä ”manu” hoitelee nuo puut aika pienin vaurioin pois paikalta. Näitä ”manuja” on vain riittämätön määrä tarpeeseen nähden. Siksi olen hieman skeptinen sen suhteen , että enemmälti alettaisiin harrastaa kaksivaiheista kasvatusta . Näitä ylispuiden poistamisia on itselläkin takana satoja hehtaareita . Työvälineenä eri kokoluokan motoja.Onnistuneita ja vähemmän onnistuneita. Liian myöhään toteutettuna yleensä minkään tahon odotukset eivät ole täyttyneet. Varsinkaan koivuja ei kannata kovin kauaa katsella , jos on aikomus saada alla kasvavasta havupuutaimikosta jossakin vaiheessa laadukas ja tasainen metsä .
Itselläni on vastaavanlainen pellonmetsityskuvio. Se on istutettu 11 vuotta sitten. Jätin jonkin verran koivuja vanhoihin sarkaojiin suojuspuustoksi. Muutamia vuosia olen nyt vähitellen ylispuita käsipelillä ja mönkijällä poishakenut. Kyllä kuusentaimien kasvussa on merkittävä ero jos ylispuut on poissa. Pitäisi poistaa nyt viimeistään loputkin ylispuut. Taimikon keskipituus alkaa olla 3-4 metrin paikkeilla.
Aina on ollut kuusentaimikon verhopuukoivikon suhteen aika tiukka komento: -Verhopuut poistetaan heti, kun kuuset ovat ylittäneet hallarajan, jona pidetään kolmea metriä.
Missään tapauksessa ei aleta yrittämään kasvattaa verhopuista myytävää puutavaraa. Jos puut ovat vielä liian pieniä, ne vain kaadetaan, taikka kerätään polttopuuksi.
Jos me viljellään peltoheittoon kuusikkoa, niin kasvatetaan kuusikkoa, eikä mitään kaksivaiheista metsää.
JOKAINEN LITRA, MINKÄ NUO VERHOPUUT KASVAVAT YLI-IÄLLÄ, ON POIS NIIDEN VILJELYKUUSTEN KSVUSTA.
Onko se niin halvatun vaikea ymmärtää? Harjavallassa ei sitä uskota, mutta se on ennestäänkin selvä asia.
Metsänhoito
Kyllä ja muutkin vesakot.
Kylläpä joo. Kuusi akuitenkin aika hyvin tulossa.
Muista nyt sitten jättää riittävästi tekopökkelöitä noista koivuista. Taitaa polttopuuksi mennä, niin et menetä käytännössä mitään kun sipaset joka kolmannen 2m kantoon. Ne pökkelöt ei haittaa milään tavalla kuusten kasvua, mutta monimuotoisuus kolopesijöiden, kääpien jne. muodossa kiittää.
Kuuset on ilmeisesti istutettu? Jos hallanarkaa, niin ei koivuja vielä pitäisi poistaa, jos halla ei uhkaa, niin verhopuut pois.
Juuri noin kun jätkä totesi. Raivaussaha käyttöön ja koivut saa vielä olla jos on hallanarka paikka.
Kyllä kuvassa on yleinen käymä pellonmetsitys viljelyksiltä, omalla kohdalla jo parikin kertaa. Pellonmetsitys aikaan on ojissa hieskoivut jo odottamassa kasvun hyökkäystä.
Turvemaa peltojen sarkajako oli yleensä kapea, jos ojamaista ei tehty mättäitä näin siinä oli käymässä. Ojien reuna rivit, molemmin puolin jäi kasvussa jälkeen, tai tuhoutui ylispuiden alle, jos varsinkin ylispuita pidettiin ensiharvennukseen asti !
Omilla seutuvilla en ole nähnyt hallan vioittamia kuusen taimia juuri koskaan, joten tuo hallan pelko tuntuu itsestä vähän liioitellulta. Mutta kaipa jossain on pahasti hallan arkojakin paikkoja.
Koivut äkkiä pois! Muutaman vuoden kuluttua kuuset kärsivät korjuusta vielä enemmän. Jos odotellaan kuusikon ensiharvennukseen asti ,on ongelma jo todella paha. Korjuukalustokin pohdituttaa. Kuusikkoa voi käsitellä ensiharvennuksessa pienemmälläkin kalustolla ,mutta koivut vaativat paljon järeämpiä koneita . Tämä tahtoo monelta unohtua. Jälki voi olla rumaa ,kun on tuotava työmaalle lyhyellä puomistolla ja isolla kouralla varustettu aukkokone ,jotta koivut saadaan jotenkuten käsiteltyä . Pienempiä laitteita käytettäessä on jätettävä koivuja pystyyn.
Ei koivujen poisto ole vielä ajankohtainen, mutta harvennustarvetta näyttää olevan. Harvan koivikon alla kuuset kasvaa hyvin, kunhan peltomaan ravinteet ja kuivatus on edes jollain tavalla kunnossa. Pellon maaperä on monimuotoisuudeltaan kovin suppea ja siksi riskialtis tuhoille, senkin takia mielestäni koivuja kannattaa kasvattaa edelleen.
Kovin paljon ei raivattavaa taida olla, mutta paikoin kuitenkin, joten kannattaa käydä läpi, jottei kuusia piiskata pilalle.
Jos on hallanaralla pellolla, niin ei ihan vielä koivuja pois. N. 2 m pit. vois olla sopivin aika ottaa suojuspuut pois.
Päreitä tulee kuusentaimista ,kun koivujen latvukset vielä kasvavat leveyttä . Nuo koivut tuosta isompina eivät välttämättä edes karsiudu koneen kourassa kerta -ajolla , joten niitä joutuu vetelemään taimien seassa edestakaisin. Taimia tuhoutuu varmasti siinä tilanteessa. Mitä pienempänä ylispuut poistetaan ,sitä pienemmillä vaurioilla selvitään. … ja mikä onkaan lehtipuun vaikutus taimikolle tilanteessa ,jossa booria on maassa niukasti? Kusikosta kehittyy ainakin tyven osalta kuitupuuvoittoinen läpimitasta riippumatta.
Manu asialle niin säilyy taimikko paremmin. Harvassa on koivuja tuossa kuten tyypillisesti ojien reunoilla enimmäkseen.
Istutettu v.13 ja ojasin 15m sarkoihin,keskelle vanhaa sarkaa uusi
syvä oja josta nousi turpeen päälle kivennäismaaata mättäisiin.
Koivuja 200-300 hehtaarilla
Ajouran paikat vanhojen ojien päällä jossa suurin osa koivuista
Tarkoitus hakata itse manuhakkuuna.Pinta-alaa vajaa neljä hehtaaria.
Koivut pois,ovat aika oksikkaita ja kohta peittävät kuuset allensa !
Ei 1 euron arvoista puuta kannata kasvattaa, jos se tekee myöhemmin 5 euron tuhon kaadettaessa.
Koivut heti pois.
Ootteko koskaan nähneet hallan kunnolla vikuuttamaa peltokuusikkoa ?
Jos on hankalassa paikassa tuollainen pelto, kannattaa odottaa vähän aikaa ja kärsiä ne ehkä 20%:n taimivioitukset ylispuiden kaadossa , jotka mahdoll. tulee kuin antaa hallan purra koko taimikkoa.
Kuvassa olevalla runkomäärällä ei ole merkitystä hallantorjunnassa. Sitävastoin koivut pitävät ympärillään kasvavia taimia pidemmän aikaa hallalle alttiina hidastamalla niiden kehitystä.
Voi olla vaikutusta noillakin suojuspuilla kun koivujen latvukset on melko laajoja.
Kun 2010-luvun alkuvuosina (taisi olla -13 ja joku toinenkin vuosi ) oli tällä alkukesän halloja, niin vastaavassa peltokuusitaimikossa selvisi alavimmilla saroilla vain isompien koivujen lähellä olleet kuuset taimikon reunoilla.
Vaikka suositus onkin että n. 70% tulisi olla suojuspuiden latvuspeittävyys, vaikutusta on pienemmälläkin peitolla selvästi.
Mutta onko tuo seutu hallanarkaa. Kaikilla seuduilla halla ei vaivaa edes suopelloilla.
On sanonta , että suomalainen ottaa yhden puun ja istuttaa neljä tilalle. Kuvan koivujen kaatamisen jälkeen voi joutua täydentämään kuusentaimikkoa samassa suhteessa eli neljä uutta vaurioituneiden tilalle yhtä kaadettua koivua kohden.
Jopa olaan pesimistejä koivunpoiston suhteen.
Arvelisin että joknen prosentti maksimisaan karsii hakkuusta,nimittäin olen talven aikana tehnyt vastaavaa useamman hehtaarin alalta.
Täytyypi laittaa kuvia niistä.
Optimitilanne olisi manuhakkuu +kelillä ja puiden ajaminen moottorikelkalla tai kömpijällä taimirivien välistä hankikelillä. Vähän poistettavaa puuta/ha . Se olisi paljon parempi taimikolle kuin isoilla koneilla möyriminen.
Traktorilla on tarkoitus ajaa vanhojien ojien päällä joissa on valtaosa puista ja on jätetty kolmen metrin taimiväli.
Hallanarkuudesta kuusille en osaa sanoa mitään,mutta peltovilelyn kannalta aluetta on pidetty hallanarkana
Minultakin on viereisellä pellolla parina keväänä viljanoraat kaatuneet.
Tosiasia on , että näppärä ”manu” hoitelee nuo puut aika pienin vaurioin pois paikalta. Näitä ”manuja” on vain riittämätön määrä tarpeeseen nähden. Siksi olen hieman skeptinen sen suhteen , että enemmälti alettaisiin harrastaa kaksivaiheista kasvatusta . Näitä ylispuiden poistamisia on itselläkin takana satoja hehtaareita . Työvälineenä eri kokoluokan motoja.Onnistuneita ja vähemmän onnistuneita. Liian myöhään toteutettuna yleensä minkään tahon odotukset eivät ole täyttyneet. Varsinkaan koivuja ei kannata kovin kauaa katsella , jos on aikomus saada alla kasvavasta havupuutaimikosta jossakin vaiheessa laadukas ja tasainen metsä .
Itselläni on vastaavanlainen pellonmetsityskuvio. Se on istutettu 11 vuotta sitten. Jätin jonkin verran koivuja vanhoihin sarkaojiin suojuspuustoksi. Muutamia vuosia olen nyt vähitellen ylispuita käsipelillä ja mönkijällä poishakenut. Kyllä kuusentaimien kasvussa on merkittävä ero jos ylispuut on poissa. Pitäisi poistaa nyt viimeistään loputkin ylispuut. Taimikon keskipituus alkaa olla 3-4 metrin paikkeilla.
Aina on ollut kuusentaimikon verhopuukoivikon suhteen aika tiukka komento: -Verhopuut poistetaan heti, kun kuuset ovat ylittäneet hallarajan, jona pidetään kolmea metriä.
Missään tapauksessa ei aleta yrittämään kasvattaa verhopuista myytävää puutavaraa. Jos puut ovat vielä liian pieniä, ne vain kaadetaan, taikka kerätään polttopuuksi.
Jos me viljellään peltoheittoon kuusikkoa, niin kasvatetaan kuusikkoa, eikä mitään kaksivaiheista metsää.
JOKAINEN LITRA, MINKÄ NUO VERHOPUUT KASVAVAT YLI-IÄLLÄ, ON POIS NIIDEN VILJELYKUUSTEN KSVUSTA.
Onko se niin halvatun vaikea ymmärtää? Harjavallassa ei sitä uskota, mutta se on ennestäänkin selvä asia.
Ja noista koivuista on varaa jättää tekopökkelöitäkin reilusti. Miksei maapuitakin, että kaataa ja jättää siihensä.