Kasvupaikalla on lämpö, vesi, ja ravinteet, mutta valo puuttuu.
Peltoon istutettu kuusikko, kuvio on laikkumätästetty ja istutettu kaksivuotiailla taimilla, lisäksi asennettiin taimitassut boorin puutosta torjumaan.
Heti istutuksen jälkeen taimikon tarkastus ja heinäys kaksikertaa vuodessa. Kuvio alkoi sulkeutua nopeasti taimikon hoitoon oli tarvis vain kerran.
Nyt pohjapinta-ala on 32 ppa, ja puustoa n. 200 m3 / ha kuvio odottaa nyt harvennusta.
Toivottavasti pysyy harvennuksen jälkeen puut pystyssä.
Monta vaaran paikkaa kuviolla tietenkin on harvennuksen jälkeisinä vuosina, yksi niistä myrkytuulet ja toistuvat rankat lumisateet, jotka jäätyessään kerää taas lisää painoa oksistoon.
Kuvio on 3,2 ha, joka on vanhaa peltoa ja laidunmaata pelto oli viljelemättä jo kaksikymmentä vuotta ennen metsittämistä. Nyt leimikosta on kaupat sovittu tavaralajikauppana normaali- ja pikkutukit ja loput energiarankana, oksat sovittiin puitavaksi uralle.
Energiarangalle oli täällä vielä kiihtyvää kysyntää ja tilaa talvikorjuuseen !
Kaikki aluskasvillisuus puuttu varjostuksessa ei edes mustikkaa. Jos metsä kasvaisi ilman harvennuksia 150 vuoden ikään vanhaksi metsäksi lähes kaikki muut lajit kuin lahopuuriippuvaiset puuttuisivat, kun nytkään niitä ei ole.
Latvukset varmaan jo melko lyhyet valon puutteesta johtuen, mutta rehevä kasvupaikka kyllä puolsi ylitiheää alkukasvatusta. Toivottavasti säilyvät pystyssä ja ettei tule kovin paljon kasvutappiota neulasten vähyyden vuoksi.
Annelilta oikea huomio latvuksista, taantuminen on alkanut, kuvion sisällä kuivat oksat karsiintuu jo luonnostaan ja varovasti liikkumalla pääsee kuvion läpi
Kuvasaika oli kirkas ja aurinkoinen lokakuun keskipäivä. Pimeys kuusikossa yllätti kameran, valotus ei riittänyt tuomaan esille maapohjan harmaata pintakerrosta tarkemmin. Maapohjasta oli hävinnyt kaikki vihreys, kellarimainen ilmasto ja neulasmatto mättäiden päällä.
Viljely tehtiin 2003 n.1900-2000 taimea / ha, kasvu on ollut hyvää, laikkumätästys ja taimitassu auttoi taimien löytymistä alkuvuosina, pahimmalla angervo- ja vattualalla oli lisäksi keppimerkkaus.
Viljelyä edeltänyt 20 vuotta, minkä pelto oli viljelemättä meni hyvän puunkasvupaikan osalta hukkaan, viive toi vain ylimääräistä työtä ennen metsittämisen aloitusta, raivaukuluja.
Peltoalueen metsityksen aikaan valtiolta oli porkkana metsittää vanhoja peltoja, niin tässäkin tapauksessa, Panostukset ei menneet hukkaan, vaikka alkuvuosina taimikon kehitystä oli seurata aktiivisesti.
Nyt pellon metitys on nyt tuottanut n. 9 m3 vuotuisen hehtaari kasvun ja ensiharvennuksen kantorahatulot, mikä on meidän alueelle ainakin kohtuullinen onnistuminen.
”Kaikki aluskasvillisuus puuttu varjostuksessa ei edes mustikkaa.”
Pellonmetsityskohteeseen ei mustikkaa tulekaan tuskin koskaan. Kasvupaikka on lehto tai lehtomainen kangas eli ruohot olisivat valtalaji, jos saisivat valoa.
”Jos metsä kasvaisi ilman harvennuksia 150 vuoden ikään vanhaksi metsäksi lähes kaikki muut lajit kuin lahopuuriippuvaiset puuttuisivat, kun nytkään niitä ei ole.”
Luonnossa harvoin syntyy tuollaisia kuusikoita.
Varsinainen puupeltohan tässä on, ja joka kehittyy puupeltona edelleen. Talousmetsä ajatuksella tästä ollaan ja harvennuksen kautta siirrytään kuusen arvokasvuun.
Arvokasvu voimistuu harvennuksen jälkeen kun kuitupuu muuttuu tukkipuuksi ja yhden tukin rungot varttuu kahden tukin rungoiksi.
Ilman suurempia luonnon tuhoja voisin ajatella kuvion olevan n. 50 vuoden ikä vaiheessa jo avohakkuun kynnyksellä, kun huomioidaan nykysahojen maksimi tukin paksuus vaatimus !