Kaikki ! Yksikään runko ei olisi läpäissyt kouraa ehjänä .
Tämä koivurypäs on pitänyt tehokkaasti kouran takana pilkottavan männynkin kasvuhalut minimissä . Kaikista , myös männystä, tulee aikanaan monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta . Korjattavaksi näistä ei ole .
Raivaajille vinkiksi , että kuvankaltaisia ryhmiä ei kannata suosia . Korkeintaan paras ryhmästä jätetään pystyyn ja muille annetaan kylmästi katkaisuhoitoa.
Ainakin pari kasvatuskelpoista mutta mikäpä estää jättämästä kaikkiakin kasvuun. Sitten päätehakkuun aikoihin on tuokin sitä aivan kelpoisaa koivukuitua ja parista saattaa tyvi jopa tukiksi äityä. Koneetkin kehittyvät siihen mennessä ja ehkä kuvaajan ei enää tarvitse niitä silloin puida.
Ei nuo kaikki ainakaan täälläpäin automaattilahoja ole. Olen noista terveitä tyviäkin nähnyt. Toki sitä paljon noissa esiintyy. Mutta varmimmin silloin jos vielä lisätään lahoavia kantoja ryppääseen. Tuo koettua ja nähtyä. Mieluummin siksi ei lainkaan pidellä tuollaisia tai sitten kaikki pois. Mutta jos ympärillä noinkin paljon tilaa jättäisin. Kaikki ne kuitenkin kuitukasaan aikanaan minimissään kelpaa. Ja tuo kuutioita joista maksetaan.
Kaikki pois, jos vieressä on runko, jolla on edellytykset kasvaa tukiksi tai edes kuiduksi. Tässä tapauksessa mänty on vieressä. Toivottavasti koivut ei ole jo vioittaneet sitä.
Jos tilaa olisi, raivauksessa voi yhden korjuukelpoisen rungon jättää. Lahoa tai ei, energiapuuna tai aukkopaikassa ei suurta merkitystä.
Tämä kohde oli muuten ennakkoraivattu ja ”poistumaa ” senkin työlajin kohdalla oli melkoisesti . Hakkuulla ei kuitenkaan olisi ollut tällä kohtaa mitään kiirettä. Poistettavan puuston keskitilavuus oli 30 litraa / runko .
Kantovesaa on palstalle luvassa runsain määrin . Alue , jossa oli ollut enemmän koivua , näytti jo nyt raivausta seuraavana kesänä hyvin huolestuttavalta . Valkoista unelmaa tulee riittämään , kun harvennuksen jälkeen valon määrä lisääntyy kuviolla.
Toistan vielä , että kouran takana oleva männyn alku oli rispaantunut pilalle kolmen muun saman kohtalon kokeneen puun ohella kuvan koivuryppään varjostuksen seurauksena .
Tuolle palstalle olisi ollut varmaankin sopiva toimenpide ”polttopuuharvennus”, jossa mo itse siistisi metsän ja poistaisi pienet pois. Jonkun vuoden päästä sitten koneiden kanssa.
Tämän palstan omistaja ei jouda pelaamaan polttopuun
kanssa . Tavoitteet ovat vähän isommat . Suuriin kokonaisuuksiin mahtuu näitä hiukan unholaan jääneitä palstojakin , mutta pääosin puu kasvaa kuten pitääkin .
Ennakkoraivaus on kuvassakin taustalla näkyvän runsaan kertymän takia jäänyt vähän varovaiseksi ja oikea päätös juuri tällä kohtaa olisi ollut , että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta . Suurin osa alueesta oli toki
harvennuskelpoista , tosin puu oli pientä sielläkin.
Tässä on tyypiesimerkki siitä , miksi ennakkoraivaus on tehtävä hyvissä ajoin ennen puukauppoihin ryhtymistä . On nimittäin helpompi siirtää hakkuuta sopivampaan ajankohtaan , kun näkee , mitä sieltä risukon keskeltä paljastuu . Ei ole lainkaan tavatonta , että korjattavaksi kelpaavaa puuta ei löydy yhtään juuri sillä hetkellä .
”Tavoitteet ovat vähän isommat” on suorittavan leimikon omistaja. Kysyä sopii miksi isoilla tavoitteilla voi jäädä palstoja unholaan. Ja vielä enemmän kummastuttaa jos niistä nyt sitten pitäisi puida 30 litraisia puunalkuja!
En tältä lukemalta kyllä käsitä noita suurten taivaallisten metsänomistajien tavoitteita. Suurihan on myös suorittavalle kovasti ollut kaunista. Kolmekymmenlitraisten puintikin näköjään käy kun omistaja on suuri ja mahtava?
Miksi nyt et lähtenyt leimikon rajalta kiitämään?
Tavoitteet on isot ja kasvatusmetoditkin ovat vaihdelleet vuosien mittaan . Yleinen herpaantuminen metsien hoidossa 90 luvulla on yltänyt kuvassa olevallekin palstalle . Enää moisia virheitä ei juuri tapahdu. Kuvassa oleva pienialainen kuvion osa oli kärsinyt selvästi hoidon laiminlyönnistä . Hakkuu tosin tehdään muun kuvion tilan perusteella . Ja pakkohan se on halkata , kun metsuri on hikoillut tekemällä ennakkoraivauksen kutakuinkin mallikkaasti . Poistettavaa vain on ollut hirvittävän paljon.
Jos tätä pienirunkoista osuutta olisi ollut enemmän , en jatkaisi hakkuuta tuolla kuviolla lomien jälkeen . Esimerkilläni tahdoin sanoa sitä , että ennakkoraivaus on tehtävä jo senkin vuoksi , että voidaan varmuudella päätellä alueen hakkuun tarve . Kuvan hakkuupisteellä oikea hakkuuajankohta olisi 5v ja + tästä hetkestä .
Kaikki vänkkyrä koivut olisi pitänyt raivata maahan. Kuvassa vasemmalla näkyvä männyntaimi olisi ”arvottomien” koivujen hakattavana muutamassa vuodessa..
Vahinko oli jo ehtinyt tapahtua . Myös kolme muuta saman puskan vaikutuspiirissä kasvanutta mäntyä oli joutunut koivujen piiskaamaksi . Aikanaan tällä kohtaa on on tyhjä reikä . Männyt olivat sen varran pieniä , että niistä ei olisi saanut edes minimipölliä .
Yes aivan samaa mieltä s portaan kanssa. Ennakkoraivuun jäljiltä olen yleensä aina huomannut että 5v ainakin lisää kasvua, niin voisi alkaa harkita sitten harventamista.
Yksi tutkimuskin jo jonka netistä imuroin suositteli mäntymaille männikön harventamisen lykkäämistä n 10v:lla. Koko ketju saa paremman tilin. Ennakkoraivuun voi halutessaan sitten tehdä kevyesti ennen hakkuuta toiseen kertaan jos näkyvyys konemieheille heikko.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Jäikö noista mitään kasvuun ?
Kaikki ! Yksikään runko ei olisi läpäissyt kouraa ehjänä .
Tämä koivurypäs on pitänyt tehokkaasti kouran takana pilkottavan männynkin kasvuhalut minimissä . Kaikista , myös männystä, tulee aikanaan monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta . Korjattavaksi näistä ei ole .
Raivaajille vinkiksi , että kuvankaltaisia ryhmiä ei kannata suosia . Korkeintaan paras ryhmästä jätetään pystyyn ja muille annetaan kylmästi katkaisuhoitoa.
Kantovesa syntyisiä? Kannattaako edes sitä yhtä säästää jos ei polttopuuta halua kasvattaa?
Mulle MHY:n mies opetti viime vuosikymmenellä, että tuollaisesta ”tuppaasta” jätetään raivauksessa yksi pystyyn.
Tupas kai syntyy vain vesoista. Ovatko ne aina tuomittuja lahoiksi eikä yhtäkään kannattaisi armahtaa?
Nurin vaan kaikki, vesa syntyistä hieskoivua. Ei selviä päätehakkuuseen.
Taitaa olla soistunutta metsämaata.
Ainakin pari kasvatuskelpoista mutta mikäpä estää jättämästä kaikkiakin kasvuun. Sitten päätehakkuun aikoihin on tuokin sitä aivan kelpoisaa koivukuitua ja parista saattaa tyvi jopa tukiksi äityä. Koneetkin kehittyvät siihen mennessä ja ehkä kuvaajan ei enää tarvitse niitä silloin puida.
Tukkia? joo, joo.
Lahovikaista koivukuitua max, energiaa nyt.
Metsänvartijan kanssa täysin samaa mieltä.
Jesse puhuu nyt kyllä ihan omiaan.
Ei nuo kaikki ainakaan täälläpäin automaattilahoja ole. Olen noista terveitä tyviäkin nähnyt. Toki sitä paljon noissa esiintyy. Mutta varmimmin silloin jos vielä lisätään lahoavia kantoja ryppääseen. Tuo koettua ja nähtyä. Mieluummin siksi ei lainkaan pidellä tuollaisia tai sitten kaikki pois. Mutta jos ympärillä noinkin paljon tilaa jättäisin. Kaikki ne kuitenkin kuitukasaan aikanaan minimissään kelpaa. Ja tuo kuutioita joista maksetaan.
Kaikki pois, jos vieressä on runko, jolla on edellytykset kasvaa tukiksi tai edes kuiduksi. Tässä tapauksessa mänty on vieressä. Toivottavasti koivut ei ole jo vioittaneet sitä.
Jos tilaa olisi, raivauksessa voi yhden korjuukelpoisen rungon jättää. Lahoa tai ei, energiapuuna tai aukkopaikassa ei suurta merkitystä.
”Ei tule tuohesta takkia, eika lukkarista pappia.” Eika tuosta puskasta tukkia. Maahan vain raivauksessa.
Tämä kohde oli muuten ennakkoraivattu ja ”poistumaa ” senkin työlajin kohdalla oli melkoisesti . Hakkuulla ei kuitenkaan olisi ollut tällä kohtaa mitään kiirettä. Poistettavan puuston keskitilavuus oli 30 litraa / runko .
Kantovesaa on palstalle luvassa runsain määrin . Alue , jossa oli ollut enemmän koivua , näytti jo nyt raivausta seuraavana kesänä hyvin huolestuttavalta . Valkoista unelmaa tulee riittämään , kun harvennuksen jälkeen valon määrä lisääntyy kuviolla.
Toistan vielä , että kouran takana oleva männyn alku oli rispaantunut pilalle kolmen muun saman kohtalon kokeneen puun ohella kuvan koivuryppään varjostuksen seurauksena .
Olipas kumma ennakkoraivaus jos noita pahimpia vänkkyröitä ei siinä ollut poistettu. Vaikka poistuma oli jopa ”melkoinen”?
Jopa minäkin raivaisin ne.
Tuolle palstalle olisi ollut varmaankin sopiva toimenpide ”polttopuuharvennus”, jossa mo itse siistisi metsän ja poistaisi pienet pois. Jonkun vuoden päästä sitten koneiden kanssa.
Tämän palstan omistaja ei jouda pelaamaan polttopuun
kanssa . Tavoitteet ovat vähän isommat . Suuriin kokonaisuuksiin mahtuu näitä hiukan unholaan jääneitä palstojakin , mutta pääosin puu kasvaa kuten pitääkin .
Ennakkoraivaus on kuvassakin taustalla näkyvän runsaan kertymän takia jäänyt vähän varovaiseksi ja oikea päätös juuri tällä kohtaa olisi ollut , että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta . Suurin osa alueesta oli toki
harvennuskelpoista , tosin puu oli pientä sielläkin.
Tässä on tyypiesimerkki siitä , miksi ennakkoraivaus on tehtävä hyvissä ajoin ennen puukauppoihin ryhtymistä . On nimittäin helpompi siirtää hakkuuta sopivampaan ajankohtaan , kun näkee , mitä sieltä risukon keskeltä paljastuu . Ei ole lainkaan tavatonta , että korjattavaksi kelpaavaa puuta ei löydy yhtään juuri sillä hetkellä .
”Tavoitteet ovat vähän isommat” on suorittavan leimikon omistaja. Kysyä sopii miksi isoilla tavoitteilla voi jäädä palstoja unholaan. Ja vielä enemmän kummastuttaa jos niistä nyt sitten pitäisi puida 30 litraisia puunalkuja!
En tältä lukemalta kyllä käsitä noita suurten taivaallisten metsänomistajien tavoitteita. Suurihan on myös suorittavalle kovasti ollut kaunista. Kolmekymmenlitraisten puintikin näköjään käy kun omistaja on suuri ja mahtava?
Miksi nyt et lähtenyt leimikon rajalta kiitämään?
Tavoitteet on isot ja kasvatusmetoditkin ovat vaihdelleet vuosien mittaan . Yleinen herpaantuminen metsien hoidossa 90 luvulla on yltänyt kuvassa olevallekin palstalle . Enää moisia virheitä ei juuri tapahdu. Kuvassa oleva pienialainen kuvion osa oli kärsinyt selvästi hoidon laiminlyönnistä . Hakkuu tosin tehdään muun kuvion tilan perusteella . Ja pakkohan se on halkata , kun metsuri on hikoillut tekemällä ennakkoraivauksen kutakuinkin mallikkaasti . Poistettavaa vain on ollut hirvittävän paljon.
Jos tätä pienirunkoista osuutta olisi ollut enemmän , en jatkaisi hakkuuta tuolla kuviolla lomien jälkeen . Esimerkilläni tahdoin sanoa sitä , että ennakkoraivaus on tehtävä jo senkin vuoksi , että voidaan varmuudella päätellä alueen hakkuun tarve . Kuvan hakkuupisteellä oikea hakkuuajankohta olisi 5v ja + tästä hetkestä .
Kaikki vänkkyrä koivut olisi pitänyt raivata maahan. Kuvassa vasemmalla näkyvä männyntaimi olisi ”arvottomien” koivujen hakattavana muutamassa vuodessa..
Vahinko oli jo ehtinyt tapahtua . Myös kolme muuta saman puskan vaikutuspiirissä kasvanutta mäntyä oli joutunut koivujen piiskaamaksi . Aikanaan tällä kohtaa on on tyhjä reikä . Männyt olivat sen varran pieniä , että niistä ei olisi saanut edes minimipölliä .
Yes aivan samaa mieltä s portaan kanssa. Ennakkoraivuun jäljiltä olen yleensä aina huomannut että 5v ainakin lisää kasvua, niin voisi alkaa harkita sitten harventamista.
Yksi tutkimuskin jo jonka netistä imuroin suositteli mäntymaille männikön harventamisen lykkäämistä n 10v:lla. Koko ketju saa paremman tilin. Ennakkoraivuun voi halutessaan sitten tehdä kevyesti ennen hakkuuta toiseen kertaan jos näkyvyys konemieheille heikko.