Tiedämmehän hokeman, jonka mukaan jalostettu rauduskoivu kasvaa metrin vuodessa? Ehkä se kasvaakin – leveyttä. Istutetulla osakuviolla yksi ehjänä säilynyt taimi.
Mätästys ja istutus 11-12.9.2019. Kesäkoivut, ikä 0,5 vuotta, pituus noin 0,5 m. Vimpeli, Sääksjärvi.
Niinpä onkin. Kaikki ko-vesat ym. pois ja kuusta tilalle , ja tricoa perään jotta latvatkin säästyy.
Tuho kiistaton, mutta onko tuo koivun kasvupaikkaa? Oksista päätellen ollut mäntyäkin ja toisessa kuvassa kanervikkoa…..
Laitoin kyydistä tippuneen lisäkuvan, jossa on hyvin innokas herkkupala, ja sitten kuvan, jossa on sama kohde ennen päätehakkuuta.
Kohde on pohjavesivaikutteista ojitettua hiekkakangasta, jossa on paikoin ollut vanhaa turvekerrosta päällä, eli ihan hyvää mielestäni rauduskoivun kasvuympäristöksi. Vettähän tuo on kova juomaan. Kanervaa en itse kyllä löytänyt kuvista.
Ajattelin katsella vielä pari vuotta tilanteen kehitystä.
Miten hirvien syömä koivikko liittyy väärään raivaukseen?
Koska vain väärin raivatuissa taimikoissa on asiantuntijoiden mukaan sorkkaeläintuhoa.
Voitte muuten kertoa, miten itse etenisitte kohteen kanssa.
Minkä kokoisesta alasta tässä on kysymys? Lienee aika selvää, ettei kohtuullisilla kustannuksilla alueelle kunnollista koivikkoa eikä männikköäkään tule. Lopputulos on 20 hukattua kasvuvuotta ja heikkotuottoinen hieskoivu-kuusi sekametsä. Tulonmenetys kymppitonni hehtaarilta.
No, muokkaisin kevyesti ja mä-kylvö. Sitten siihen myöhemmin tarvittaessa Trico,karkoitenauha ympäri…
metsäukolta toimiva viljely- ja toimintaketju, kun taimikko on saatu syntymään aidsta huolehtiminen, tarkastus ja korjaus on hyvä tehdä ainakin alkuun suurempien lumisateiden jälkeen ja Trico levitys aidalle !
Jos ko. alue sijaitsee hirvien vakiintuneella talvehtimisalueella, ei nuo tavanomaiset torjuntakeinot valitettavasti tahdo riittää. Mutta eihän tässä mitään hätää ole, kun hirvien määrä pienenee nyt Suomessa kuin pyy maailmanlopun edellä! (Ovat kasaantuneet meille päin)
Kirveen tai ällän muotoisen päätehakkuun ala oli 1,3 ha ja päätehakkuutulo siinä 14000 euroa, ihan hyvää metsää Pohjanmaan mittakaavassa.
Ällän sisällä on 0,7 ha parimetrinen taimikko (mänty 70 %, hies 15 %, raudus 15 %) joka tuolla joissakin kuvissa kummittelee taustalla, varhaisperkaus tehty pari vuotta sitten.
Utelias persoona löytää kohteen kirjoittamalla Kansalaisen Karttapaikalle paikannimen Pikku-Heiti ja sitten katselemalla vähän aikaa ilmakuvaa.
Se, mikä kuvissa ei näy, on se, että koko aukkoa ei ole istutettu koivulle. Kuivin osa hiekkakankaasta on laitettu lehtikuuselle ja paksuturpeisin osa tavalliselle kuuselle, joka on hiukan juronut.
Mäntyä tulee reunametsästä ja säästöpuuryhmästä sen minkä tulee. Ojanvarsissa ollutta pienpuustoa on säästetty hakkuun ja maanmuokkauksen yhteydessä ehkä noin 150 kuusentaimen ja 100 hieskoivun verran. Eri lajien alueita on myös sekoitettu keskenään.
Näkymä kuitenkin kaiken kaikkiaan harmittaa ja koivu olisi hieno ja nopeakasvuinen puu kasvatettavaksi.
Olen toistaiseksi sitä mieltä, että antaa koivujen kasvaa eräänlaisena ruokintapaikkana, koska näyttää siltä, että (minulle henkisesti tärkeisiin) lehtikuusiin ei ole koskettu lainkaan. Jos tuo ainoa vahingoittumaton on vielä keväällä ehjä, sen voisi ehkä ympyröidä aitaverkolla ihan muistoksi siitä, mitkä mahdollisuudet jäävät toteutumatta.
Kyllä ne lehtikuusetkin sieltä hirvien suihin menee. Jos koivu loppuu syödään männyt ja lehtikuuset.
Istuttaisin männyt ja käsittely Tricolla elokuussa. Saisiko tuhokorvauksena vähän apuraha?
No mutta Jesse. Aivan hyvinhän nuo koivut näyttävät kasvavan. Vesaa ja oksaa riittää.
Olen ajatellut keskittyä toivomaan, että joku naapureista hakkaa jonkun aukon ja ongelma siirtyy sinne. Sitten voin ottaa oksasakset ja vesurin ja kasvattaa rauduskoivuja, joissa on outo tyvimutka ja kenties vähän lahoa.
Jean S, laita ihan piruuttas aitaverkko sen parhaan rauduksen ympärille, niin voit paikallisen hirviseurueen päällikölle esitellä ne hukatut mahdollisuudet.
Luonnonsiemen täydentää kaikkia pääpuulajejamme, kun alue on muokattu. Aikaa menee mutta kyllä siihen taimikko tulee. Metsälain vaatimat uudistamistoimet on kuitenkin tehty.
Jos hirvi päättää syödä sen ainoan koivunkin siihen ei auta aitaverkko. Olen yhdellä pienellä alalla yrittänyt suojata hybridihaapoja muutaman ihan monimuotoisuuden ja maisemoinnin vuoksi aika hyvälläkin aitaverkolla. Kaksi metriä rungon ympäri ei auta kun hirvi lähtee kaatamaan puuta latvasta repien. Kun se saa hyvän otteen puu katkeaa ja se repii sen syömäkappaleensa verkon sisältä aivan varmasti. Monet kerrat haeskellut myös verkon kappaletta kun se on lähtenyt kantturan mukaan. Sotkee ilmeisesti tarkoituksella eturorkan verkon päälle latvusta repiessään. Sitten se jää siihen koipeen kiinni ja kulkee jonkin matkaa maastossa.
Sehän rauduskoivun kasvatuksessa pirullista onkin, että alkuhankaluuksien jälkeen olet voinut saada hyvällä hoidolla aikaiseksi muutaman metrin pituisen nuoren koivikon, jonka löydät sitten jonain päivänä katkottuna. Hirvillä on täysin pettämätön paikkamuisti. Jos ovat istutuksen jälkeen käyneet syömässä taimitarhan typpilannan makeuttamia koivuntaimia, muistavat kyllä aivan varmasti uuden hirvisukupolvenkin voimin palata paikalle vielä vuosienkin päästä.
Siitä olen kyllä lähes varma, että koivunkasvatuksen nyt lisääntyessä hirvien ja pienempien sorkallisten määrät alkaa Suomessa pudota muuallakin kuin tilastoissa.
Toivottavasti Visa oikeassa. Onhan se aitaaminenkin aina aika suuri lisätyö jota ei korvaa kukaan. Metsästysseuroilta ei apuja ole pahemmin tarjoiltu aitojen kunnossa pitoon.