Paikka löytyy Kuhmosta. Tarkempaa ei viellä tällä erää.
Katson saisinko ympättyä koordinaatit.
Sattumoisin törmäsin moiseen.Paikalla saattoi vielä aistia heikon kaiun huudosta: ”Antaa pölökyn juosta”
Itse asiassa vastaavanlaiseen paikkaan liittyy vanhaa sukuhistoriaa. Isäni oli keväällä -41 14-vuotiaana poikasena joutunut viemään YH-kutsuja uittomiehille, isälleen, sedilleen ja monelle muullekin. Melkeimpä oli sekin tunnelma aistittavissa tuolla paikalla, kuinka miehet ovat hiljaisina keränneet kamppeensa ja noudattaneet tuota kutsua.
Minusta parempi noin. Menee tuolleen vielä parikymmentä vuotta jos ei enemmänkin. Paikan ”henki” menee piloille jos entistetään tuoreilla puilla. Jokea tuskin ennallistetaan, vaan jää tuohon tilaan. Natura liippaa senverta läheltä.
Hyvin sointuu rännirakennelma luontoon,vaikka on ihmisten aikanaan rakentama.Paha tuota sorkkimaan mennä,rauha säilyköön myös tulevaisuudessa.Herran hallussa parhaassa hoidossa.
Tuota jos alkaa korjata, saa rakentaa kokonaan uuden. Miten ränni mahtaa olla tehty? Jotain tukipuita on kivikkoon kai kaivettu ja niihin kuvassa näkyvät pitkittäiset rungot jollain siteillä kiinnitetty. Kova homma on siinäkin ollut, ei pelkästään metsätöissä.
Uoma oli siirrettu ja oikaistu n. 100 m:n matkalta.
Kivikkoista kolua ympäriinsä. Tehty todennäköisesti ilman koneapua. Ainakaan rautalankaa sitomiseen ei ollut käytetty.
Jotka asiasta tietää taitavat liihotella metsäpeurana noilla selkosilla.
Katson saisinko ympättyä koordinaatit############
jos linkki toimii http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=fi niin tuolta zoomaa kartta kohdalleen ja voit tehdä karttalinkin suoraan kohteeseen. On noissa ränneissä ollut aikoinaan paljon käsitöitä saanut harrastaa – jos ei ollut vesi kylmää niin itikat sitten riesana…
### On noissa ränneissä ollut aikoinaan paljon käsitöitä saanut harrastaa – jos ei ollut vesi kylmää niin itikat sitten riesana…
Lähetetty: 15 min sitten lähettäjä: Pähkäilijä ###
Tuskin kylmä vesi haittasi. Patosivat alkupään rakentamisen ajaksi tai aukaisivat alun vasta kun ränni oli valmis. Luultavasti tiesitkin jo, mutta ”varmuuden vuoksi”.
Aika käsityövaltainen ala tuo ränniuitto on – siis oli. Ei täälläkään enää taida yhtään keluvenettä olla jäljellä vaikka niitä aikoinaan olikin joka järvellä.
Sirveli on kuin käristys tai jätkänjuusto.
Joskus lisättiin tönkkösuolattuja muikkuja tirisemään sekaan. Patakukkoa kuullut jossain sanotun tirripaistiksi.
Tehty ylejään ahvenista.
Siinähän se näkyi, satelliittikuvassa, vanha ja ”uusi” uoma.
Vanhaa ”Sotkamon reittiä”. Alajuoksulle päin on kaikki raivatut uittoreitit entistämättä. Voisivat kai ne koskiosuudet entistääkin. Tuollaiset voisi jättää muistoksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Upea kuva! Vanhat, säilyneet puunuittoväylät ja -rakennelmat syrjäisimmille latvavesille asti ovat maailmanperintökohteeksi soveltuvia.
Upea on.
Vielä upeampaa, että ei ole ryhdytty ennallistaman takaisin puroksi. Annetaan luonnon hoitaa, tulee parempi tulos.
Ehkä ei kannata pahemmin kertoa sijaintia. Muuten on pian joku porukka kaivinkoneen kanssa ennallistamassa.
Noita on kyllä niin vähän, että jokusen kärsisi kunnostaakin. Tiedä koska noita taas tarvitaan, kun löpön hinta jatkuvasti nousee.
Paikka löytyy Kuhmosta. Tarkempaa ei viellä tällä erää.
Katson saisinko ympättyä koordinaatit.
Sattumoisin törmäsin moiseen.Paikalla saattoi vielä aistia heikon kaiun huudosta: ”Antaa pölökyn juosta”
Itse asiassa vastaavanlaiseen paikkaan liittyy vanhaa sukuhistoriaa. Isäni oli keväällä -41 14-vuotiaana poikasena joutunut viemään YH-kutsuja uittomiehille, isälleen, sedilleen ja monelle muullekin. Melkeimpä oli sekin tunnelma aistittavissa tuolla paikalla, kuinka miehet ovat hiljaisina keränneet kamppeensa ja noudattaneet tuota kutsua.
Alakas olla viimenen hetki pistää ränni reilaan (Vipattajan kanssa taas samoilla linjoilla!).
Minusta parempi noin. Menee tuolleen vielä parikymmentä vuotta jos ei enemmänkin. Paikan ”henki” menee piloille jos entistetään tuoreilla puilla. Jokea tuskin ennallistetaan, vaan jää tuohon tilaan. Natura liippaa senverta läheltä.
Hyvin sointuu rännirakennelma luontoon,vaikka on ihmisten aikanaan rakentama.Paha tuota sorkkimaan mennä,rauha säilyköön myös tulevaisuudessa.Herran hallussa parhaassa hoidossa.
Tuota jos alkaa korjata, saa rakentaa kokonaan uuden. Miten ränni mahtaa olla tehty? Jotain tukipuita on kivikkoon kai kaivettu ja niihin kuvassa näkyvät pitkittäiset rungot jollain siteillä kiinnitetty. Kova homma on siinäkin ollut, ei pelkästään metsätöissä.
Uoma oli siirrettu ja oikaistu n. 100 m:n matkalta.
Kivikkoista kolua ympäriinsä. Tehty todennäköisesti ilman koneapua. Ainakaan rautalankaa sitomiseen ei ollut käytetty.
Jotka asiasta tietää taitavat liihotella metsäpeurana noilla selkosilla.
6 m3 kirjoitti
Katson saisinko ympättyä koordinaatit############
jos linkki toimii http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=fi niin tuolta zoomaa kartta kohdalleen ja voit tehdä karttalinkin suoraan kohteeseen. On noissa ränneissä ollut aikoinaan paljon käsitöitä saanut harrastaa – jos ei ollut vesi kylmää niin itikat sitten riesana…
### On noissa ränneissä ollut aikoinaan paljon käsitöitä saanut harrastaa – jos ei ollut vesi kylmää niin itikat sitten riesana…
Lähetetty: 15 min sitten lähettäjä: Pähkäilijä ###
Tuskin kylmä vesi haittasi. Patosivat alkupään rakentamisen ajaksi tai aukaisivat alun vasta kun ränni oli valmis. Luultavasti tiesitkin jo, mutta ”varmuuden vuoksi”.
Aika käsityövaltainen ala tuo ränniuitto on – siis oli. Ei täälläkään enää taida yhtään keluvenettä olla jäljellä vaikka niitä aikoinaan olikin joka järvellä.
Kaikki tietävät, mikä on keluvene. Kun tukkilaissanasto kuitenkin vähitellen katoaa jokapäiväisestä (!) käytöstä, on hyvä, että apua löytyy: http://www.luomulaituri.net/tuomarla/tukkilaissanasto.htm (turhat välit pois)
Kertookohan tuo linkki sen, mitä tapahtuu jos uittopuomeja yhdistävä närelenkki laitetaankin ”akan köytökseen”?
Kannattaa googlata ”savotta- ja uittomiesten sanasto”.
Sanastosta puuttui ”sirveli” ja ”pukkuri”.
Ongelmia koordinoinnin kanssa. Nokialaiseni ei syystä tai toisesta jaksa pyörittää karttapaikkaa.
Palaan asiaan tuonnempana.
Liekö sirveli sama kuin tirri?
Sirveli on kuin käristys tai jätkänjuusto.
Joskus lisättiin tönkkösuolattuja muikkuja tirisemään sekaan. Patakukkoa kuullut jossain sanotun tirripaistiksi.
Tehty ylejään ahvenista.
N7136608 E597859
Niin että Niskajoki. Ja Kuivajärveen puut uitettiin. Hyvin erottuu se sadan metrin oikaisu ja vanha uoma.
Siinähän se näkyi, satelliittikuvassa, vanha ja ”uusi” uoma.
Vanhaa ”Sotkamon reittiä”. Alajuoksulle päin on kaikki raivatut uittoreitit entistämättä. Voisivat kai ne koskiosuudet entistääkin. Tuollaiset voisi jättää muistoksi.