Kuvassa on rajun ennakkoraivauskuurin kokenut metsäkuvio . Ravinnetilan epätasapainosta kielii runsas haaroittuneiden ja mutkaisten kuusten määrä (seuraava kuva). Männyn laadussakaan ei ole kehumista .
Mäntyä lienee alueelle aikanan yritetty , mutta loputulos on jotain muuta . Voi olla , että taimikko on raivattu kertaalleen . Sen jälkeen on siirrytty
odotteluvaiheeseen . On myös mahdollista , että palstan uudistaminen on sattunut ajankohtaan , jolloin taimikoiden raivauksista luovuttiin muutamaksi vuodeksi kokonaan .
Suurimmat männyt ovat kooltaan 250-400 litraa , kuuset samaa luokkaa . Koivujen runkotilavuus jäi 100:aan litraan . Hakkuussa poistettujen koivujen keskitilavuus oli 41 litraa . Suurin osa lehtipuusta rojottaa kuitenkin raivattuna maahan .
Palsta on esimerkki siitä , miten ravinnetilan epätasapaino ja puutteet taimikonhoidossa heikentävät metsän kasvua ja alentavat puuston laatua .
Nyt viritettäville taimikonhoitokampanjoille on selkeää tilausta . Kuvassa tehty raivaus on ollut erittäin työläs ja vaikutukseltaan vain hakuuolosuhteita parantava .
Taimikossa tehtynä samalla työmäärällä on mahdollista parantaa myös kasvuolosuhteita ja lisätä metsän
tuottoa . Pinta-alaakin saa käsiteltyä helposti tuplat verrattuna kuvan tilanteeseen , kun ollaan liikkeellä riittävän ajoissa .
Olisi ollut energiapuun kohde ilman muuta. Turhaa haaskata koivuja ennestäänkin yliravinteiseen maahan varsinkin mäntyä ajatellen. Mutta kun kokonaisnäkemystä palstojen tilasta ei ole sinne mennään samalla kalustolla ja rytinällä kuin kaikkiin hoidettuihinkin. Noihin juuri Kaidi tulee tarpeeseen ja alkaakin kehittää kalustoa ja osaamista tuollaisten kohteiden järkevämpään hyödynnykseen.
Ei kai nyt noita tikkuja energiaksi pitäisi tehdä. Ainakaan koneella, Minusta ne ovat ihan oikeassa paikassa.
Olisiko tätä hehtaarin palasta varten vielä eri vehkeetkin roudattava ? Kaiken lisäksi kahteen kertaan . Teko- ja ajokone erikseen .
Kolme eri vierekkäistä kuviota korjattiin samalla kertaa yhtenä lohkona (kts. kolmas kuva ). Hehtaarikertymäkin oli keskimäärin yli 100m3/ha . Tosin noiden koivutikkujen teossa vierähti teoriassa yksi työvuoro , jonka tuotos jäi neljännekseen keskimääräisestä pienen runkokon takia . Siis siltäkin osin hakkuu työllisti , mutta ei ollut tuottavaa . Koko palstan poistettujen runkojen keskitilavuus oli männyllä 200 litraa , kuusella 150 ja
koivulla 41 litraa /runko(=ihan joutavaa silppua) .
Mitä tuohon energiapuun korjuuseen tulee , kolmannen kuvan taustalla naapurin puolella häämöttää muutama vuosi sitten energiaharvennuksen kohteena ollut palsta . Harvalta näytti ja luonto oli harventanut lisää . Lähes kaikki pystyyn jätetyt koivutkin olivat tanakasti kumarassa johonkin suuntaan . Ei kulu montaakaan vuotta , kun ne ovat pitkin pituuttaan maassa lahoamassa .
Voin näyttää H-vallasta kauniin e-puuharvennuksen tuloksen ja kasvaa kyllä kohinalla. Siisti, eikä sitä versontaakaan mainittavasti jota eräs suorittava niin varmana piti.
Tuo kieltämättä jo hiukan yli-ikäiseksi päässyt hoitamattomana mutta olisi ollut tehtävissä ja varmasti yhdellä kalustolla kasvukuntoon. Eihän siinä sentään eroa ole. Tulee sen suorittavankin perään ajokone.
Onko tuolle tehty koskaan mitään. Nyt sitten jonkinlainen ennakkoraivaus taitaa olla ainoa raivaus koko metsän historiassa.
Meillä on noita työnalla aika paljon . Väljemmissä kohdin puu on päässyt järeytymään kuten kuvan etualla ja muualla missä on on ollut tihempää metsä on alkanut riukuuntumaan ja runkokoko jäänyt olemattomaksi. Nyt kun tuo sitten harvennetaan ja jos maassa on vähänkin vetisyyttä niin luonto iskee kovalla kädellä toistamiseen tuulituhoina.
Mitähän tuon maassa olevan koivutikun keskikoko lienee, jotain 10-15 litraa? Sellaisen keruu ihan manutyönä menee harrastelun puolelle, mutta tietysti jättää mukavamman jäljen.
Näitä on nykymenolla tulossa entistä enemmän vastaan, jos ei tosissaan saada suomalaisia metsänomistajia tajuamaan taimikonhoitojen tärkeyttä. Nyt saattaa monella olla luulo, että vähäisemmällä metsänhoidolla kasvatus olisi luonnonmukaisempaa…
Kuvan palsta on kärsinyt jossakin vaiheessa märkyydestä .
Ojia on kaivettu tai perattu uudistamisen jälkeen (kolhittuja runkoja ojien varsilla) . Raivaussahakin on ollut jossakin vaiheessa käytössä kuvion reunoilla . Siitä on merkkinä raivauskannoista versoneet ja kasvaneet monihaaraiset kuuset . ”Parhaasta” kannosta oli lähtenyt jopa kuusi kappaletta kuitupuun mitat täyttävää haaraa .
Harmittavasti koivuista ei ollut täydentämään heikkolaatuista
havupuuvoittoista sekametsää . Ne olivat kasvaneet liian kauan liian tiheässä . Elävän latvuksen osuus oli tässäkin tapauksessa livahtanut 10%:n tietämiin . Kasvatuskelpoisia oli vain muutama runko .
Kovasti höpistään koivun kasvatuksesta . Valitettavasti sitä ei osata kasvattaa . Koivikoiden raivaukset ja harvennukset on tehtävä voimakkaampina verrattuna havupuihin . Käytännössä nämä operaatiot jäävät useimmilta kokonaan tekemättä . Koivu kiittää , kun se saa riittävästi kasvutilaa . Kun tilaa ei ole se muuttuu valkoiseksi valheeksi .
Enpä tiedä onko noissa jätetyissäkään mitään valkoista valhetta vaan koivut aivan kelporungolla kasvamaan jopa huippulaadun tukkipuuksi.
Metsänomistaja on tullut uskoon taimikon varhaisperkauksen jälkeen – ja jättänyt nuoren taimikon herran haltuun. (Herra ei ole hoitanut hommaa).
Taimikonhoito kaksi kertaa olisi ollut tarpeen ja tulee olemaan lähes joka taimikossa aina. Metsässä ei kannata kasvattaa energiapuuta, vaan mitat ja laadun täyttävää ainespuuta.
Jos sen 20,00 motilta nykyisin saisi kun aiemmin jo sai muutaman tuulenkaadon myynnistä olisi ehkä aivan järkevää vaikka se e-puukauppakin. (Ja kun se tosiaan oli nk. pystykauppa vaikka ne maassa makasivatkin.) Yleensäkkään ei kannata yleistää mikä kasvatus kannattaa ja mikä ei. Totuudet muuttuu yllättävän äkkiä kun niikseen menee.