Maaseudulla kesätyöt nuorille ja koululaisille oli lähinnä metsään liittyviä viljelytöitä, kuva on Metsähallituksen työmaalta vuodelta 1973.
Kylvöryhmä oli 4-8 henkilöä ja lisäksi ryhmänvetäjä, joka yleensä oli metsäharjoittelija, tai aputyönjohtaja.
Koululaiset tykkäsi kesätöistä, työt alkoi toukokuun lopulla ja päättyi sopivasti juhannukseen. Yleensä lämpimät ilmat kuivatti äestysalueet jo siihen mennessä kylvölle sopimattomaksi.
Miksi kylväjien piti työskennellä noin kumarassa? Meilläpäin mänty on kylvetty selkä suorana.
Kyseessähän kylväjät on nuoria ja koululaisia, työvälineinä tässä on osalla muovipullot ja lopuilla metsävaltion kylvökannu. Muovipullossa oli reijitetty korkki joka pienellä ravistuksella antoi 8-12 siementä. Kylvökannu joka oli liipasimella varustettu antoi n. 10 siementä kerrallaan.
Nähtävästi työnhön perehdyttäminen on oli otettu tosissaan, koska nuoret seurasi siemen määriä kylväessään. Maaston painanteet ja notkelmat kylvettiin hajakylvönä, äestusvakoa seuraten, mutta sinne vistattiin joka toinen siemen määrä vaon ulkopuolelle, nähtävästi suorin selin.
2020 kävin tutustumassa silloiseen kylvöalueeseen, oli maamerkit tarpeen kun maisemat oli niin paljon muuttuneet. Metsänvartian pihapiiri paljasti- ja varmisti paikan, kuvan kuvio oli hieman vajaa 10 ha.
Kuvio oli ollut hyvässä hoidossa koko kasvuajan, raivaukset ja ensiharvennus oli tehty ajallaan, jossa oli hyvä hakkuun jälki. Läheisestä vaarasta oli kulkeitunut rauduskoivun siementä, joka oli huomattu kasvattaa sopivasti lisäämään sekapuustoa, rehevämmät painanteet loisti hyvästä kasvupaikasta.
Kevätkesä -73 oli myös lämmin, ja kylvöjen päättäminen juhannukselle läheni, silloin kyseltiin vapaaehtoiset jos tehtäisiin lauantait päivät, jotta sovitut kuviot tulisi kylvetyksi, yllätys oli myönteinen kaikki halusi, ja rahakin varmasti ratkaisi kun lauantaista sai 50%:n korotuksen. Reilun kolmen viikon aherruksella metsänkylvöllä tienasi hieman vajaan 1000 mk / henkilö, puhtaana käteen.