Luonto leimaa rannikon lähellä niin, ettei tahdo joka myrskyn jälkeen ehtiä helppojakaan tapauksia hyödyksi korjaamaan.
Luonto leimaa rannikon lähellä niin, ettei tahdo joka myrskyn jälkeen ehtiä helppojakaan tapauksia hyödyksi korjaamaan.
Metsänhoito
Täällä rannikon lähellä luonto leimannut yksittäisiä puita Kaskisissa mitattiin siinä 23…27mps tuulennopeuksia. Kuusiakin meni muutama mulla ja ne oli kaikki lahoja yksilöitä. Mitään laajoja alueita ei ole mennyt täälläpäin vaikka merellä tuullutkin lujaa monena päivänä.
Vähän näyttää pehmeältä ei vetiseltä. Kun noin hyvää tuo kasvukin on ei liene turvetta kovin paksulti. Hyvin ovat puut kiinni maassa, kun kestäneet lähes 30m/s myrskyjä, joita täälläkin kauempanan rannikolta tälle talvelle on ollut useita. Ei tosin tuota luokkaa n. 20m/s ja lyhytaikaisia. Yhtään puuta ei ole kaatunut.
Naapurin tuoreen aukon reunasta meni taas kymmenkunta runkoa, vaikka pahimmat tuulet on toistaiseksi mennyt ylempää ohi. Ei auttanut oikea kasvuasento tai tiukka moreenipohjakaan.
Aika kovilla pintapaineilla siinä on menty aivan puiden vierestä.
Itä-Suomeen tullessaan samaiset tuulet laantuivat ja olivat alle 10 m /s, eikä tuulenkaatoja tullut !
Juu ei mene kauan kun saa hakea urien vierus petäjätkin pois
Ompas se herkkää. Silloin ei puuta kannata korjata ollenkaan jos tuollaisista painumista tulee ongelma.
Juu vanha harvennuksen aikaanen ajoura. Vieläkin harmittaa kun kanervat meni läjään….
Kunhan ei pystypuiden pintoja kolhita. Silloin vasta alkaa puustoa mennä kun tyvitervas alkaa kulkea. Silloin menee enemmän kuin uran varresta. Menee koko metsä.
Seitsemänkymmentä senttiä pitää jäädä renkaasta puuhun, eikä raide saisi olla yli kymmenen senttiä syvä. Noissa tuulenkaatojen korjuuhommissa kannattaa avata ajoura huolellisesti suunniteltuun paikkaan. Usenkin puusto on niin tiheää, että harvennustarvettakin olisi, eli korjuuvaurioiden välttämiseksi kunnolliset ajourat!
Ylivoimaisesti suurin osa juuristovaurioista on tehty juuri kuvan kaltaisissa tilanteissa. Pahimmissa tapauksissa voi kaikki liian kapean uran varressa olevat puut olla juuristoviallisia. Tätä ei helposti tunnusteta tai tiedetä, sillä tapahtuman ja vian havaitsemisen välissä voi olla parikymmentäkin vuotta.
Se reunapuiden juuristojen vaurioituminen on tapahtunut jo silloin harvennuksen aikaan, jos on, eikä tuo puolikkaan metsäperäkärryllisen vienti sitä muuta. Kun ei kolise reunapuihin , niin ei mitään ongelmaa.
Tuuma puolelleen renkaan ja puun väliin riittää hyvin maataloutraktorin kanssa liikkuessa, samaa vastaava 3 kertaa painavemmalla metsäkoneella telojen kanssa on lähes metri ja tuo traktorin jälki näkyy maastossa muutaman viikon, metsäkoneen vuosia. Tulipa vaurioita tai ei niin eivät ainakaan ole mitenkään näkyneet puustossa 20 vuotta myöhemmin.
Jokainen tekee omissa metsissään kuten parhaaksi näkee, mutta meilläpäin ei puiden seassa tuolla tavalla ajella.
400 tai 500 kärrynrengas, jää renkaanmitta ainakin väliä puuhun. Jos vielä käyttää aisaohjausta jää vielä enemmän. Kangasmaa(?) , kevyt telikärry, kuormaa 3m3 ,ei havaittavaa painumaa. Ei pitäs männystä tuntua missään.
Visakallon linjoilla, ei sulan tai vähän rouran aikaan varsinkaan. Nytkin yritin tasoittaa ajouria viime hakkuun jäljiltä ajamalla Valtralla kuormalla keskiharjalla ja reunanousuja tasoitellen. Ajokoneen telaurissa oli senverran sillä hetkellä vesi jäässä että uskalsi temputa vaikka välillä tuppasi varhoihin putoamaankin kärry varsinkin. Eikä kuorma painoltaan iso että olisi se mahastaan lahnaamallakin sitä kuormaa perässä kiskonut. Ylivuotinen koivu ei paljon paina vaikka kovaa polttotavaraa onkin.
Siellä taas kaksi energia puumie….henkilöä puhuu puuta heinää. Itse teettävät joka rääseikköön kesäharvennuksena ja sitten arvostelevat muita, kun muuta tekemistä ei taida olla.
Eriasia olisi jos tuo painuisi, mutta ei näytä painuvan senttiäkään. Tuohon kärryn renkaan eteen tohtisi kännykän heittää tuuman syvyiselle sammaleen alle ja ajaa yli, eikä hajoaisi, niin naurettavan pieni pintapaine on kyseessä, puu ei heilahdakkaan kun ohi ajetaan. Metsäkoneella jos ajaisi kerran, tuo puu kallistuisi ja ottaisi telaan tai pankkoon kiinni, kura olisi jäljessä jo kerta-ajolla.
Onhan kuvassa viiden sentin urat, eikä takeita ole siitä, että kuva olisi otettu pehmeimmässä kohdassa.
Maan pinta ei ole rikkoontunut, joten näyttää kestäneen hyvin. Traktorin renkaiden alla olisi jo murtunut eikä peräkärryn, koska pintapaine on suurempi tr-alla . Pehmeiköissä ei ehkä kanna mutta ei tuo maisema siltä näytä, että olisi upottavaa.
Minä näen tuossa renkaan takana kuopan jossa on melkein vesi, sellaisen yli kun ajaa traktorilla kerran, ei painumaa tule, mutta sammal kaatuu ja jää muutamaksi viikoksi alas kuten kuvassa näkyy. Todennäköisesti jos tuosta kävelisi juurten yli hirvi, olisi vaurion riski huomattavasti isompi,
Kyllä tuossa ei painu muutako sammal. Kuorma kevyt ja renkaat normaalit 400 leveät. Jos tuolla tyylillä ei tohdi metsään mennä niin millä sitten. Jos olalla kantaa tukkia niin tulee isompi pintapaine.
Muutenkin ihmettelen tuollaista vauhkoilua kun joku puu metässä vaurioituu. Löysätkää pikkusen sitä remmiä….
Terävä havainto joltakin”meilläpäin ei puiden seassa tuolla tavalla ajella”. Varmaan johtuu siitä, että ei ole niitä puita joiden seassa ajella?
Jokainen toki ajelee metsissään miten parhaaksi näkee. Meillä ei vain aivan vierestä ajelemalla riskeerata noin hyvälaatuisten runkojen tulevaisuutta. En väitäkään, että juuri kuvan ajokerralla olisi suurta vahinkoa tullut, mutta kun selvisi, että samaa uraa oli ajettu jo aikaisemmin, ja ajetaan ehkä vielä jatkossakin. Tuosta voi toki saada ihan laadukkaan tukkipuun. Jos siitä tulee kuivanen, niin voihan sen sitten päätehakkuussa jättää pystyyn jättöpuuksi.
Tuo nimenomainen runko näyttää pystykarsitulta.. Jos ja kun samalla kohdalla toisella puolen on karsimaton runko, niin periaatteessa se olisi joutanut ajouran tekovaiheessa poistoon. Kun kärry on n. 220 leveä, ja toisen puolen karsimaton mänty on samalla etäisyydellä karikoista, lienee puiden väli 270 cm. Näin ollen ajouralla on runkoja tiheämmässä kuin palstalla pitäisi olla! Eli yhdistelmä mahtuisi väljemmin liikkumaan ajouran ulkopuolella.
Jos kuormassa olisi enemmän pöllejä, niin olisi lähellä tilanne, että kärryn pyörien siirtyessä rungon kohdalle, männyn latva heilahtaa uran päälle, palatakseen takaisin, kun vaara on ohi – taikka sitten ei!