Samaa mieltä- tästäo n jo otettu varmaan kaksi kolme tiliä ja taas koht otetaan.
Taitaa olla että siinä ajassa kun motolla harvennetaan alkaa taas uudet puut nouseen ylös latvaansa elikkä onkos jatkuva kasvatus mahdollista tässä?
Itsellä on yksi semmoinen rehevä mäensyrjäkaistale jota ei ole ikinä menty avohakkaan ja aina tuottaapi. Sehän sitte on nk.ikiliikkuja se metsäkasvatustapa.
Joo, mielestäni aluskasvustoa on kokonaisuudessaan liian vähän, eli tulisi aukkoinen ja harva metsä. Saa nyt lihoa vielä 5-10 vuotta ja sitten uudistus.
Olen nimittäin juuri ylispuun poistona tuon kaltaista tänä vuoden hakkuisiin myynyt. Ja ajatus on jäävän kuusen lisukkeeksi muokata ja istuttaa hybridihaavat joukkoon. Tulee perästä sopivaan tahtiin ja kun alkaa olla kuusen ohi riittämiin taas se kaadetaan ja sitähän ei sitten tarviikkaan enää uudistaa vaan annetaan mennä kuusikko sekana loppuun.
Joo tosiaankin, jos on turvepohja ja VT niin ei kait sittten taida oikein onnistua toi jatkuva kasvu, pohja pitää olla hyvä. Itselllä se jatkuvan kavun sekametsä on vähintään MT ravinneluokkaa.
Jos tähän tekisi uudistuksen niin se on kait siemen männyt -maanmuokkaus ja varuuksi kylvö. Sitten saa hyvän täystiheen männikön. Voihan kytätä tietty hyvän männynsiemen vuoden mutta voi joutua odottaan sen vajaat kymmenen vuotta ja se on tilistä pois se turha odottelukin, jos on rahantarvetta metsätalous sijoitukselle….
Ihan mielenkiintoisia mielipiteitä. Täytyy tutkia koko alue vielä tarkemmin. Pohja on suurimmalta osin VT turvekangasta, joka lienee väärä kasvupohja raudukselle ja haavalle. Hiestä tulisi varmaan täytteeksi ihan itsekseenkin aukkopaikkoihin, kun kevyesti tekisi muokkauksen.
Kokonaan aukoksi ja männyn kylvö tai istutus takaisi varmiten tasaisen taimikon, tosin suuremmalla kustannuksella.
Kyllähän tuo on niin männyn maata, ettei kuusikaan siinä kunnolla kasva, eli taloudellisessa mielessä on vain yksi vaihtoento: Uudistaminen männylle. Kaiken lisäksi se on kustannuksiltaan kokonaisedullisin vaihtoehto.
Metsälehden lukijoidenkuvien resoluutio on niin heikko, että yleensä pohjakasvillisuudesta ei saa kunnolla selvää. Kuva tulisi voida avata suuremmaksi niinkuin joskus olikin.
Jos kyseessä on turvemaa, niin kuvassa näkyvät katajat indikoivat kyllä melko runsastakin rehevyyttä, kiisikin saattaisi menestyä hyvinkin.
Jos turvekerros on ohut ja kivennäismaata saa pintaan, eli mättäille, niin saattaisi onnista rauduskoivullakin. Turvemaat vetävät hirviä puoleensa, eli tuskin se onnistuisi. Hybridihaavan arvokkaille taimille valitsisin paremman pohjan kuin tämä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
riista metsää.. sopivasti alla kasvustoa
Samaa mieltä torpparin kanssa.
Samaa mieltä- tästäo n jo otettu varmaan kaksi kolme tiliä ja taas koht otetaan.
Taitaa olla että siinä ajassa kun motolla harvennetaan alkaa taas uudet puut nouseen ylös latvaansa elikkä onkos jatkuva kasvatus mahdollista tässä?
Itsellä on yksi semmoinen rehevä mäensyrjäkaistale jota ei ole ikinä menty avohakkaan ja aina tuottaapi. Sehän sitte on nk.ikiliikkuja se metsäkasvatustapa.
Minä kylä epäilen jatkuvaa kasvatusta tällä kuviolla
Joo, mielestäni aluskasvustoa on kokonaisuudessaan liian vähän, eli tulisi aukkoinen ja harva metsä. Saa nyt lihoa vielä 5-10 vuotta ja sitten uudistus.
Tuollaisten alustojen täydennyspuuksi aukkoihin sopisi hienosti nopeakasvuinen lehtipuu mutta jos on ”kanttura”ongelmaa ei kyllä sitten.
Olen nimittäin juuri ylispuun poistona tuon kaltaista tänä vuoden hakkuisiin myynyt. Ja ajatus on jäävän kuusen lisukkeeksi muokata ja istuttaa hybridihaavat joukkoon. Tulee perästä sopivaan tahtiin ja kun alkaa olla kuusen ohi riittämiin taas se kaadetaan ja sitähän ei sitten tarviikkaan enää uudistaa vaan annetaan mennä kuusikko sekana loppuun.
Joo tosiaankin, jos on turvepohja ja VT niin ei kait sittten taida oikein onnistua toi jatkuva kasvu, pohja pitää olla hyvä. Itselllä se jatkuvan kavun sekametsä on vähintään MT ravinneluokkaa.
Jos tähän tekisi uudistuksen niin se on kait siemen männyt -maanmuokkaus ja varuuksi kylvö. Sitten saa hyvän täystiheen männikön. Voihan kytätä tietty hyvän männynsiemen vuoden mutta voi joutua odottaan sen vajaat kymmenen vuotta ja se on tilistä pois se turha odottelukin, jos on rahantarvetta metsätalous sijoitukselle….
Ihan mielenkiintoisia mielipiteitä. Täytyy tutkia koko alue vielä tarkemmin. Pohja on suurimmalta osin VT turvekangasta, joka lienee väärä kasvupohja raudukselle ja haavalle. Hiestä tulisi varmaan täytteeksi ihan itsekseenkin aukkopaikkoihin, kun kevyesti tekisi muokkauksen.
Kokonaan aukoksi ja männyn kylvö tai istutus takaisi varmiten tasaisen taimikon, tosin suuremmalla kustannuksella.
Kyllähän tuo on niin männyn maata, ettei kuusikaan siinä kunnolla kasva, eli taloudellisessa mielessä on vain yksi vaihtoento: Uudistaminen männylle. Kaiken lisäksi se on kustannuksiltaan kokonaisedullisin vaihtoehto.
Metsälehden lukijoidenkuvien resoluutio on niin heikko, että yleensä pohjakasvillisuudesta ei saa kunnolla selvää. Kuva tulisi voida avata suuremmaksi niinkuin joskus olikin.
Jos kyseessä on turvemaa, niin kuvassa näkyvät katajat indikoivat kyllä melko runsastakin rehevyyttä, kiisikin saattaisi menestyä hyvinkin.
Jos turvekerros on ohut ja kivennäismaata saa pintaan, eli mättäille, niin saattaisi onnista rauduskoivullakin. Turvemaat vetävät hirviä puoleensa, eli tuskin se onnistuisi. Hybridihaavan arvokkaille taimille valitsisin paremman pohjan kuin tämä.