Tähän on keväällä 2005 istutettu avojuuri-kuusentaimet. Koko kuvio on noin 0,7 ha ja kuvassa näkyvältä alueelta on jäänyt lehtipuusto raivaamatta. Taimikko on täystiheä, mutta pituutta se on sinnitellyt vain keskim. 1,3 metriä.
Kuvaajan selän takana taas on osuus, josta lehtipuusto on poistettu ja siellä kuusien latvat kurkottavat taivasta kohti jo kolmen-neljän metri korkeudessa.
Tällä hetkellä on tilanne toinen. ”Suojapuusto” on pitkin pituuttaan maata vasten lukuunottamatta muutamia lähes oksattomia leppiä.
Nyt on mukava seurata miten terhakkaan näköiset havupuun alut alkavat käyttäytyä saadessaan reippaasti valoa.
Ikävää vain kun kuva on huono. Silmillä katsottuna oli jotenkin mahtavan hellyttävää kun harmaata näkyä piristi kuusien koko maan pinnan peittävä vihreys.
Tähänkin taimikkoon on kylvetty booria keväällä 2009.
Näkyy olevan niin, että kun varjostus ylittää tietyn rajan niin kuusen vuosikasvu jää 10 senttiin.
Juuristokilpailu tiheässä kasvuasennossa ei vähentäne metsikön kokonaiskasvua, vaan vaikutus on se, että puuyksilöiden koko jää pienksi.
Jos tämä taimikko on varjossa pitemmän ja auringon valoa estävän vanhan metsän pohjoispuolella, niin taimikon kasvu jää kyllä huomattavasti pienemmäksi kuin saman vanhan metsän eteläpuolella.
Joo. Aurinkopanelin asennusohjeissa sanotaan, ettei sen eteen saa tulla edes lipputangon varjo. Jokainen taimi on eräänlainen ”aurinkopaneli”, joita isojen puitten juuristo vielä ahdistaa.
Ravinteista ja hivenaineista on yleensä ankara pula. Ei ole ollenkaan sama taisteleeko samasta boorihipusta 6000 vai 1600 yrittäjää.
Varmaan noissa metsäasioissakin pätee teollisuudesta tuttu 20/80 sääntö. Hyöty on paras, kun etsii ja poistaa sen pahimman kasvurajoitteen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Samaa mieltä ! 🙂
Tähän on keväällä 2005 istutettu avojuuri-kuusentaimet. Koko kuvio on noin 0,7 ha ja kuvassa näkyvältä alueelta on jäänyt lehtipuusto raivaamatta. Taimikko on täystiheä, mutta pituutta se on sinnitellyt vain keskim. 1,3 metriä.
Kuvaajan selän takana taas on osuus, josta lehtipuusto on poistettu ja siellä kuusien latvat kurkottavat taivasta kohti jo kolmen-neljän metri korkeudessa.
Tällä hetkellä on tilanne toinen. ”Suojapuusto” on pitkin pituuttaan maata vasten lukuunottamatta muutamia lähes oksattomia leppiä.
Nyt on mukava seurata miten terhakkaan näköiset havupuun alut alkavat käyttäytyä saadessaan reippaasti valoa.
Ikävää vain kun kuva on huono. Silmillä katsottuna oli jotenkin mahtavan hellyttävää kun harmaata näkyä piristi kuusien koko maan pinnan peittävä vihreys.
Saattaapi tulla boorin puutetta kun tuo lepikko työntää typpeä maahan tolkuttomasti. Varmaan boorilannoitus olisi hyvä kun ylispuut ovat poistettu.
Tähänkin taimikkoon on kylvetty booria keväällä 2009.
Näkyy olevan niin, että kun varjostus ylittää tietyn rajan niin kuusen vuosikasvu jää 10 senttiin.
Valo taitaa olla puille ylivoisesti tärkein kasvutekijä.
on tuossa juuristokilpailu ollut valompuutettakin pahepi asia
Juuristokilpailu tiheässä kasvuasennossa ei vähentäne metsikön kokonaiskasvua, vaan vaikutus on se, että puuyksilöiden koko jää pienksi.
Jos tämä taimikko on varjossa pitemmän ja auringon valoa estävän vanhan metsän pohjoispuolella, niin taimikon kasvu jää kyllä huomattavasti pienemmäksi kuin saman vanhan metsän eteläpuolella.
Joo. Aurinkopanelin asennusohjeissa sanotaan, ettei sen eteen saa tulla edes lipputangon varjo. Jokainen taimi on eräänlainen ”aurinkopaneli”, joita isojen puitten juuristo vielä ahdistaa.
Ravinteista ja hivenaineista on yleensä ankara pula. Ei ole ollenkaan sama taisteleeko samasta boorihipusta 6000 vai 1600 yrittäjää.
Varmaan noissa metsäasioissakin pätee teollisuudesta tuttu 20/80 sääntö. Hyöty on paras, kun etsii ja poistaa sen pahimman kasvurajoitteen.