Kyseessä ei mänty vaan kontorta. Yhdessäkään männyssä ei ole tällaista hirven syötiä.
Tämä kuva liittyy tuohon aiemmin lähettämääni kuvaan. Ikävää että uudistus vei mahdollisuuden lähettää samalla kertaa kolme kuvaa ja nyt pitää jatkaa aina uudella erillisellä kuvalla.
Kuten keskustelupalstalla keroin lähes kaikissa kontortapuissa on tällainen hirvien syöntikoro.
Kirjoitatko taimikosta vai yksittäisestä puusta? Olet kärsinyt ehkä tässä tapauksessa kahden euron tappion. Takana olevissa puissa ei ainakaan näy vaurioita.
Ei ole kysymys nyt omasta taimikosta. On myynnissä oleva kohde Kainuussa. Alue on 35 ha suuruinen ja männyn sekaan on istutettu harvakseltaan kontortaa. Melkein kaikki kontortat on näin vioitettu. Kontortan kuori ei sisällä samanlaista kuivaa puutunutta pintakaarnaa kuin männyn, vaan on sileää ja tuoretta kuorta, joka näkyy kelpaavan hirville.
Edelleenkin ihmettelen sitä , että vauriot ovat noin alhaalla. Ei ole lainkaan luonnollisella korkeudella hirvien syömäjäljiksi. Sarvien hiomiseen korkeus täsmää hyvinkin. Harvensin tänään kuviota jossa oli kymmeniä haapoja , joita hirvi oli maistellut. Hampaan jäljet alkoivat reilusti metriä korkeammalta ja ylettyivät 2-2,5 metriin.
Onhan nuo ylimmät oksat kahdessa metrissä ja voisi olla myös vasan syöntiä. Varmasti nämä on hirvien tekemät , ei siitä ole epäilystäkään. Tuossa on selvät hampaanjäljet, jotka ei tosin tässä kuvassa ole saatavissa näkyviin kuten oli ennen uudistusta, kun kuvaa saatoi suurentaa.
Jos nopeakasvuista kontortaa kasvattaa vain kuitupuuksi, niin ei sillä ole väliä karsiutuuko se hyvin tai heikosti. Kuulin, että kotimaassaan ”suuren rapakon takana” sitä kasvatetaan hyvin tiheänä ja hakataan kerralla puhtaaksi. Miten lienee Ruotsissa, jossa kontortametsiä on huomattavasti enemmän kasvamassa kuin meillä?
Jos on puulajikin ”susi” niin on tuhoajana hirvi. Tuollaisia ei vain pitäisi suomen luontoon levitellä ollenkaan.
Ilmeisesti kuori on huomattu maistuvaksi ja toisin kuin Arto tuolla totesi niin makupaloja syödään kontallaankin. Olen itse nähnyt kun hirvi kaluaa kontallaan pienen haapakasan päältä kuorta. Etujalat kontallaan perä pystyssä.
Jos on vielä sopivan sitkonen kuori niin tulee pitkää viilua perässä. Kuten hiukan kuva viittaisi.
On aivan totta, että hirvi syö kontallaankin. Itse olen nähnyt kuinka suurikokoinen hirvilehmä konttasi heinäsaralla keskellä kirkasta päivää lähellä maantietä ja talon pihaa. Ajankohta oli kevät ja vihreä hyvin lannoitettu pelto kasvoi maittavaa uutta nurmea. Kun vajaan tunnin kuluttua ajoin takaisin, oli hirvi edelleen samalla pellolla, vain jonkinverran paikkaa muutettuaan ja samassa asennossa, takapuoli pystyssä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tämäkin kuva kumoaa selkeästi käsityksemme, jonka mukaan 4 – 5 metrinen mäntytaimikko olisi jo turvassa hirvivahingoilta.
Korkean hirvikannan vallitessa myös jo harvennetuissa männiköissä voi hirvien aiheuttamat tuhot yhteenlaskettuna koko maan osalta nousta melkoisiksi.
Kyseessä ei mänty vaan kontorta. Yhdessäkään männyssä ei ole tällaista hirven syötiä.
Tämä kuva liittyy tuohon aiemmin lähettämääni kuvaan. Ikävää että uudistus vei mahdollisuuden lähettää samalla kertaa kolme kuvaa ja nyt pitää jatkaa aina uudella erillisellä kuvalla.
Kuten keskustelupalstalla keroin lähes kaikissa kontortapuissa on tällainen hirvien syöntikoro.
Kirjoitatko taimikosta vai yksittäisestä puusta? Olet kärsinyt ehkä tässä tapauksessa kahden euron tappion. Takana olevissa puissa ei ainakaan näy vaurioita.
Ei ole kysymys nyt omasta taimikosta. On myynnissä oleva kohde Kainuussa. Alue on 35 ha suuruinen ja männyn sekaan on istutettu harvakseltaan kontortaa. Melkein kaikki kontortat on näin vioitettu. Kontortan kuori ei sisällä samanlaista kuivaa puutunutta pintakaarnaa kuin männyn, vaan on sileää ja tuoretta kuorta, joka näkyy kelpaavan hirville.
Edelleenkin ihmettelen sitä , että vauriot ovat noin alhaalla. Ei ole lainkaan luonnollisella korkeudella hirvien syömäjäljiksi. Sarvien hiomiseen korkeus täsmää hyvinkin. Harvensin tänään kuviota jossa oli kymmeniä haapoja , joita hirvi oli maistellut. Hampaan jäljet alkoivat reilusti metriä korkeammalta ja ylettyivät 2-2,5 metriin.
No eipä ainakaan kannatra kontortaa Kainuussa istuttaa.
Oksatkin alkaa maanrajasta. Vai onko omistaja säästellyt istutus tiheydessä?
Onhan nuo ylimmät oksat kahdessa metrissä ja voisi olla myös vasan syöntiä. Varmasti nämä on hirvien tekemät , ei siitä ole epäilystäkään. Tuossa on selvät hampaanjäljet, jotka ei tosin tässä kuvassa ole saatavissa näkyviin kuten oli ennen uudistusta, kun kuvaa saatoi suurentaa.
Jos nopeakasvuista kontortaa kasvattaa vain kuitupuuksi, niin ei sillä ole väliä karsiutuuko se hyvin tai heikosti. Kuulin, että kotimaassaan ”suuren rapakon takana” sitä kasvatetaan hyvin tiheänä ja hakataan kerralla puhtaaksi. Miten lienee Ruotsissa, jossa kontortametsiä on huomattavasti enemmän kasvamassa kuin meillä?
Jos on puulajikin ”susi” niin on tuhoajana hirvi. Tuollaisia ei vain pitäisi suomen luontoon levitellä ollenkaan.
Ilmeisesti kuori on huomattu maistuvaksi ja toisin kuin Arto tuolla totesi niin makupaloja syödään kontallaankin. Olen itse nähnyt kun hirvi kaluaa kontallaan pienen haapakasan päältä kuorta. Etujalat kontallaan perä pystyssä.
Jos on vielä sopivan sitkonen kuori niin tulee pitkää viilua perässä. Kuten hiukan kuva viittaisi.
On pirulauta viisaita elikoita kun osaavat viilua tehrä,nehän pitää rauhoittaa joka sorkka.
Varmasti voikin rauhoittaa. Ne sorkat. Tuskin ne kovin maistuvaisia onkaan.
On aivan totta, että hirvi syö kontallaankin. Itse olen nähnyt kuinka suurikokoinen hirvilehmä konttasi heinäsaralla keskellä kirkasta päivää lähellä maantietä ja talon pihaa. Ajankohta oli kevät ja vihreä hyvin lannoitettu pelto kasvoi maittavaa uutta nurmea. Kun vajaan tunnin kuluttua ajoin takaisin, oli hirvi edelleen samalla pellolla, vain jonkinverran paikkaa muutettuaan ja samassa asennossa, takapuoli pystyssä.