Tämä liittyy kuviin ”tulossa harvennukseen 1 ja 2”.
Tässä kuva ja tilanne hakkuun jälkeen: Pohjapinta-ala 17 m2/ha, keskilpm 20 cm, puuta jäi kasvamaan n 160 m3/ha hakkuun jälkeen.
Kuvan kohta on koko savotan järeimmästä kohdasta, keskimäärin poistettujen runkojen koko oli 100 l/kpl ja kertymä 59 m3/ha. Keskijäreyttä ja kertymää pudotti hehtaarin ensiharvennus, loput oli toista harvennusta.
Itse olin lopputulokseen tyytyväinen, hankintakaupassa jäi korjuukulujen jälkeen itselle ihan kohtuullinen osuus eli kuidusta 15,50 e/m3 ja tukista 40,50 e/m3. Tärkeämpi puoli oli, että hakkuun jälkeen jäi parhaat puut kasvamaan ja korjuuvaurioita ei juurikaan tullut (kolhuja oli vain keskimäärin 1/ha ja ajourat kestivät lähikuljetuksen koska hakkuu ajoitettiin poutajaksoon ja motokuski havutti ajourat hyvin).
Nämäkin vähät ajokoneen tekemät kolhut olisivat jääneet pois, jos motokuski olisi tehnyt vielä suoremmat ajourat. Vaikka ajokonen itse mahtuisikin ajamaan mutkista niin 5,5 m pitkän kuitupökyn pää heittää melko laajan kaaren ulkokurvin puolelle.
Kannoista laskin 46 rengasta. Nuorena oli ollut liiankin tiheässä, nyt viimeiset 20 vuotta kasvanut kohtuullisen hyvin.
Valistunut veikkaukseni on että tähän mennessä olisi kasvanut puuta yhteensä 270 m3/ha (ensiharvennus 40 m3, nyt toinen harvennus 70 m3 ja kasvamaan jäi 160 m3) eli 5,8 m3/ha/vuosi tähänmennessä.
No ei se ainakaan liian tiukaksi jäänyt. Meilläpäin ei isännät oikein anna hakata tuohon tiheyteen. Tuollain se pitäisikin harventaa jos maksimi kasvua haluaa.
..ja kun ne kasvatuskelvottomat kituvat tupsulatvat poistaa voi leimikko näyttää jokseenkin harvalta…. eikä vaan näyttää vaan olla sitä ihan oikeasti .
Savolaisen Metsämiehen toiminta on esimerkillistä . Näitä kuvia kehtaa näyttää .
Hyviä kasvuja !
t. Sp
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Nopeasti katsottauna voisi luulla että on harvennettu jo, mutta on se varmaan tulossakin harvennukseen…;) Ainakin seuraavan puusukupolven tiimoilta.
Tämä liittyy kuviin ”tulossa harvennukseen 1 ja 2”.
Tässä kuva ja tilanne hakkuun jälkeen: Pohjapinta-ala 17 m2/ha, keskilpm 20 cm, puuta jäi kasvamaan n 160 m3/ha hakkuun jälkeen.
Kuvan kohta on koko savotan järeimmästä kohdasta, keskimäärin poistettujen runkojen koko oli 100 l/kpl ja kertymä 59 m3/ha. Keskijäreyttä ja kertymää pudotti hehtaarin ensiharvennus, loput oli toista harvennusta.
Itse olin lopputulokseen tyytyväinen, hankintakaupassa jäi korjuukulujen jälkeen itselle ihan kohtuullinen osuus eli kuidusta 15,50 e/m3 ja tukista 40,50 e/m3. Tärkeämpi puoli oli, että hakkuun jälkeen jäi parhaat puut kasvamaan ja korjuuvaurioita ei juurikaan tullut (kolhuja oli vain keskimäärin 1/ha ja ajourat kestivät lähikuljetuksen koska hakkuu ajoitettiin poutajaksoon ja motokuski havutti ajourat hyvin).
Nämäkin vähät ajokoneen tekemät kolhut olisivat jääneet pois, jos motokuski olisi tehnyt vielä suoremmat ajourat. Vaikka ajokonen itse mahtuisikin ajamaan mutkista niin 5,5 m pitkän kuitupökyn pää heittää melko laajan kaaren ulkokurvin puolelle.
Hienoa! Kuvasarja täydentyi.
Aika iso ero, kun katsoo kuvaa 1 ennen raivausta ja tätä viimeistä. Tuosta lähtee puut järeytymään.
Keskipituus on siis luokkaa 20 metriä.
Mutta mikä on ikä?
Kannoista laskin 46 rengasta. Nuorena oli ollut liiankin tiheässä, nyt viimeiset 20 vuotta kasvanut kohtuullisen hyvin.
Valistunut veikkaukseni on että tähän mennessä olisi kasvanut puuta yhteensä 270 m3/ha (ensiharvennus 40 m3, nyt toinen harvennus 70 m3 ja kasvamaan jäi 160 m3) eli 5,8 m3/ha/vuosi tähänmennessä.
No ei se ainakaan liian tiukaksi jäänyt. Meilläpäin ei isännät oikein anna hakata tuohon tiheyteen. Tuollain se pitäisikin harventaa jos maksimi kasvua haluaa.
Tiheässä syntyy kituvia tupsulatvoja, valitettavasti todettua 🙁
..ja kun ne kasvatuskelvottomat kituvat tupsulatvat poistaa voi leimikko näyttää jokseenkin harvalta…. eikä vaan näyttää vaan olla sitä ihan oikeasti .
Savolaisen Metsämiehen toiminta on esimerkillistä . Näitä kuvia kehtaa näyttää .
Hyviä kasvuja !
t. Sp