Tuossa kun talvi painaa raivaustähteet maahan, on tuloksena täydellinen harvennuskohde ja laatuharvennuksella tulee hieno laatumännikkö.
Monesti unhoittuu ensiharvennusmänniköiden laatukeskustelussa se, että ei pidä katsoa kaikkien puiden tukkilaatuisuutta, vaan niiden jotka kasvatetaan tukkikokoon. Aika tappisestakin männiköstä kuorituu useasti käypäisen laatuinen metsä.
Kuva on samasta paikasta kuin ”Tulossa harvennukseen 1”. Tässä vain näkymä jo raivatulle alueelle. Työkaluna on 252rx Huski, vanha mutta soiva peli edelleen.
Kuvassa näyttää harvemmalta kuin mitä luonnossa. Tällä kuviolla pohjapinta-ala on 25, keskilpm 19, puuta n 220 m3/ha. Ravinteisuus vaihtelee tuoreen ja kuivahkon kankaan välillä. Edellinen (lievä) harvennus tehty 2008, jonka jälkeen lannoitin NP1:llä.
Kuva on otettu viime viikolla, alue nyt jo harvennettu ja odottaa ajokonetta. Kertymä oli koko savotasta 59 m3/ha, tällä kohdalla arvoisin sen olleen 75 m3/ha.
Seuraava toimenpide on toinen lannoituskerta vuoden tai parin päästä metsäsalpietarilla ja sitten odotellaankin päätehakkuuta, joka tulee viimeistään 20 v kuluttua.
Tutun yrittäjän kanssa on helppo tehdä yhteistyötä hankintakauppojen hakkuussa. Minä osuutena on sanoa millaisen jäljen haluan ja hoitaa hakkuuolosuhteet kuntoon ennen hakkuuta. Yrittäjän hommana on tehdä työ kunnolla ja minun ohjeiden mukaan ja kertoa työn jälkeen mitä se tuli maksamaan. Ilmeisesti molemmat ovat olleet tyytyväisä systeemiin, koska seuraavan vuoden savotta on sovittu aina alustavasti valmiiksi kun edellinen päättyy.
Onhan tuollaista ”mono”metsää helppo tuosta asennosta koneellakin tehdä. Eipä kait tuota juuri pilata voi kunhan parhaita jättää eikä liikaa ota. Jos tuon vetää harvaksi on tuuliharvennus sen jälkeen myös raju.
Millaisias ne istutushaavikot on, käsittääkseni kokolailla eucaliptusviljelmiin verrattavia yhden puulajin puistoja?
Vai onko Luutavallassa sitten jokin piodynaamisempi kasvatustapa käytössä?
Vain vanhoissa peltophjissa on puhtaita haavikoita. Niissä ei liiemmin vainnanvaraa. Toki sielläkin vanhoissa sarkaojissa oli hiukan muutakin puuta ja on edelleen eli ei aivan puhtaita nekään. Metsissä tehdään metsää, ei puupeltoa. Siellä hyvinkin sekametsää vaikka haapa tietty pääosassa.
Mitäs eroa noilla harvennuksilla loppu pelissä on ?. Joka tapauksessa pienin ja jälkeen jäänyt puuaines poistetaan ja suuremmista ne huonolaatuiset ”rössikät” jos niitä löytyy.
Ainahan harvennus pitäisi olla laatuharvennus. Paras ja tuottoisin aines jätetään kasvamaan. Se mitä niistä tehdään riipuu katkonnasta ja hakkuuohjeesta, Tuskin missään hakkuutavassa kielleltään tukin teko jos sitä vain tulee. Pikkutukki onkin eriasia. Nyt näyttää siltä ettei sahat sitä hirveästi himoitse.
Mielestäni on aivan sama mitenkuten harventaa ja onko tulos sitten 500-1000 kun hiukan on tilaa lisää annettava että loput alkaa järeytyä kunnolla. Harvennus tuppaa satamaan puunostajan laariin seteleitä mutta onko vaihtoehto tuokaan että alkaa varrota tuossa asennossa vielä viisikymmentä vuotta että lakaisee kerralla?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tuossa kun talvi painaa raivaustähteet maahan, on tuloksena täydellinen harvennuskohde ja laatuharvennuksella tulee hieno laatumännikkö.
Monesti unhoittuu ensiharvennusmänniköiden laatukeskustelussa se, että ei pidä katsoa kaikkien puiden tukkilaatuisuutta, vaan niiden jotka kasvatetaan tukkikokoon. Aika tappisestakin männiköstä kuorituu useasti käypäisen laatuinen metsä.
Kuva on samasta paikasta kuin ”Tulossa harvennukseen 1”. Tässä vain näkymä jo raivatulle alueelle. Työkaluna on 252rx Huski, vanha mutta soiva peli edelleen.
Kuvassa näyttää harvemmalta kuin mitä luonnossa. Tällä kuviolla pohjapinta-ala on 25, keskilpm 19, puuta n 220 m3/ha. Ravinteisuus vaihtelee tuoreen ja kuivahkon kankaan välillä. Edellinen (lievä) harvennus tehty 2008, jonka jälkeen lannoitin NP1:llä.
Kuva on otettu viime viikolla, alue nyt jo harvennettu ja odottaa ajokonetta. Kertymä oli koko savotasta 59 m3/ha, tällä kohdalla arvoisin sen olleen 75 m3/ha.
Seuraava toimenpide on toinen lannoituskerta vuoden tai parin päästä metsäsalpietarilla ja sitten odotellaankin päätehakkuuta, joka tulee viimeistään 20 v kuluttua.
Tutun yrittäjän kanssa on helppo tehdä yhteistyötä hankintakauppojen hakkuussa. Minä osuutena on sanoa millaisen jäljen haluan ja hoitaa hakkuuolosuhteet kuntoon ennen hakkuuta. Yrittäjän hommana on tehdä työ kunnolla ja minun ohjeiden mukaan ja kertoa työn jälkeen mitä se tuli maksamaan. Ilmeisesti molemmat ovat olleet tyytyväisä systeemiin, koska seuraavan vuoden savotta on sovittu aina alustavasti valmiiksi kun edellinen päättyy.
On hieno männikkö. Noin kun sen tekee niin on kunnia-asia tehdä sellainen jälki että varmaan isäntää mielyttää. Tuollaisia kohteita on aika harvassa.
Onhan tuollaista ”mono”metsää helppo tuosta asennosta koneellakin tehdä. Eipä kait tuota juuri pilata voi kunhan parhaita jättää eikä liikaa ota. Jos tuon vetää harvaksi on tuuliharvennus sen jälkeen myös raju.
LOL sanon minä tuohon mono-metsä -kommenttiin 😀
Millaisias ne istutushaavikot on, käsittääkseni kokolailla eucaliptusviljelmiin verrattavia yhden puulajin puistoja?
Vai onko Luutavallassa sitten jokin piodynaamisempi kasvatustapa käytössä?
Vain vanhoissa peltophjissa on puhtaita haavikoita. Niissä ei liiemmin vainnanvaraa. Toki sielläkin vanhoissa sarkaojissa oli hiukan muutakin puuta ja on edelleen eli ei aivan puhtaita nekään. Metsissä tehdään metsää, ei puupeltoa. Siellä hyvinkin sekametsää vaikka haapa tietty pääosassa.
10 pistettä savolaiselle .
€i harvennusta, antaa vaan kasvaa.
Näin on hyvä.
Hyvältä näyttää.
Harvennuksessa motokuskilla kaksi vaihtoehtoa.
Pätkiikö lähes kaiken kuituun. (selkeä alaharvennus /laatuharvennus)
Vai teleeko laatuharvennuksen ja lisäksi pyrkii osin tekemään tukkia ja/tai pikkutukkia?
Molemmissa poistuma voi olla sama (esim.50-70m3) mutta metsänomistajan harvennustili voi silti vaihdella 500-1000 €/ha.
Tietysti myös jäävä puusto on osin erilainen harvennuksen jälkeen.
Mitäs eroa noilla harvennuksilla loppu pelissä on ?. Joka tapauksessa pienin ja jälkeen jäänyt puuaines poistetaan ja suuremmista ne huonolaatuiset ”rössikät” jos niitä löytyy.
Ainahan harvennus pitäisi olla laatuharvennus. Paras ja tuottoisin aines jätetään kasvamaan. Se mitä niistä tehdään riipuu katkonnasta ja hakkuuohjeesta, Tuskin missään hakkuutavassa kielleltään tukin teko jos sitä vain tulee. Pikkutukki onkin eriasia. Nyt näyttää siltä ettei sahat sitä hirveästi himoitse.
Mielestäni on aivan sama mitenkuten harventaa ja onko tulos sitten 500-1000 kun hiukan on tilaa lisää annettava että loput alkaa järeytyä kunnolla. Harvennus tuppaa satamaan puunostajan laariin seteleitä mutta onko vaihtoehto tuokaan että alkaa varrota tuossa asennossa vielä viisikymmentä vuotta että lakaisee kerralla?