Kaksi mäntyä pistää silmään.Ovat suoria.
Mutta ovatko toisesta suunnasta katsottuna suoria.
Maapohja päättelisin on puota kallistelevaa routivaa savea ja eikä siksi männyillä paalujuurta, joka pitäisi rungon paremmin suorassa.
Eihän noista risukarhi-hierrinpuuaihoista juuri tukkia tule. Mutta vaikka tulisikin jokunen tukki päätehakkuussa, niin tod.näk. yksikköhinta ei eroa A-luokan tyvitukin hinnasta . Siinä on suomalaisen tukkipuukaupan vääristymä . Kun laadusta ei makseta mitään, niin ei sitä lajia ole tulevaisuudessakaan saatavilla.
Niitä mutkia riittää ihan latvaan asti.
Kun ”osuuskaupan” siemenistä kasvatettuja taimia on istutettu ajan hengen mukaan pikkuisen vinoon ja vanhaan peltoon , on lopputulos kuvien mukainen. Aikanaan on kuviteltu , että menetellään oikein. Nyt ongelmat tiedetään ja asiat tehdään toisin.
… ja tässäkin joku asiaa tuntematon jääräpää isäntä voisi valittaa alhaisesta tukkisaanosta ja perustella väitettään , että alue on kahteen kertaan harvennettu. Kuvassa on kaksi kertaa harvennettu palsta , mutta puiden tukkiosuus jää päätehakkuussakin olemattomaksi harvennuksista huolimatta.
Nuo on niitä sen ajan viljelysmetsiä, kun suositeltiin (metsäteollisuuden sen ajan tarpeen mukaisesti) mä-istutusta melkein joka paikkaan. Taimet oli avojuurisia. Istutusvirheet, puulajille sopimaton kasvupaikka ja hirvet mm. takasi lopputuloksen kuitupuun käyttäjille sopivaksi.
Onhan metsäteollisuus virheitä jakanut metsiin oikein urakalla. Mutta jos tuossakin on ikähaarukka 30-35 vuotta niin ehkei siinä kuitenkaan massan kasvatus kovin paljon pieleen ole mennt. Olisi vain hiukan aiemmin pitänyt jättää harventamatta ja laittaa kerralla kuidun hinta kuntoon ja päätehakkuu.
Visakallolle vastaan ,että hirvikin voi olla yhtenä tekijänä ,mutta suurimmat ongelmat ovat ihan muualla ,kuten jo joku edellä totesi. Viikko sitten lähettämäni kuvat taimikosta ja nuoresta metsästä ovat linnuntietä alle 5 kilometrin päästä ja näiden välillä sijaitsi suoalue ,jolta laskettiin lentolaskennassa enimmillään yli 140 talvehtivaa hirveä. Nyt kiertäessäni suota kuvan kohteelle metsäteitä pitkin olen nähnyt vain yhdet hirvenjäljet kahden viikon aikana. Vuosikymmen sitten samat tiet olivat päivittäin kuin karjalauman jäljiltä . Muutos hirvien määrässä on valtava.
Sikarin kanssa samaa mieltä ,mutta päätökset on tehty muualla. Viereen aiemmin hakattua aukkoa olisi varsin hyvin voinut kasvattaa tämän kuvion verran ja aloittaa homma alusta paremmalla menestyksellä. Nyt tehtiin vain ,mitä muut tahot olivat keskenään sopineet.
Ajatellaanpa, että kuvissa olisi yksi niistä 60 000:sta koealasta, joita käydään läpi valtion metsien inventointiohjelmassa (VMI).
VMI on todennut metsätuhoja 24,5%:lla puuntuotannon metsämaalla.
Kuuluuko kuvien kuvio mielestäsi huonoimpaan neljännekseen puuntuotannon metsämaasta, vai onko tässä koko totuus, metsistä valtaosa Suomen metsistä on laadultaan kuvan mukaisia?
Näkisitkö kuviolla metsätuhon? Jos näkisit, mitkä olisivat ne kaksi merkittävintä tuhon aiheuttajaa, jotka toteaisit kuvista? VMI kirjaa enintään 2 merkittävintä tuhoa / puusto-osite.
VMI tuholuokat:
-tunnistamaton
-abioottiset ( myrskyn, hallan tai lumen…)
-sienet
-hirvi
-ihmisen toiminta
-kilpailu
-hyönteiset
-selkärankaiset
Alunperin on tehty virheratkaisu istuttaa mäntyä tyhjiin lypsettyyn peltoon. Maaperä ja ravinnetila on jo luonnostaan epäkelpo.Ratkaisu on tehty aikana ,jolloin ei ollut tietoa ,kuinka tulisi käymään. Pellon ympärillä on luonnollisesti ollut pajukkoa ja muuta risukkoa ,joten olisi suoranainen ihme ,jos kuvan tienoo ei olisi hirviä kiinnostanut. Kokonaisuutena hirven osuus jäi vaikutukseltaan pieneksi ,kun alueelle on osunut viiden metrin korkeudessa olleiden haarottumien perusteella kohtalainen lumituhokin. Latvaan asti jatkuva runkojen monivääryyskään ei kuulu hirven syntilistaan.
Minusta omituista, että puissa vuosikasvut noin lyhytä. Tiheässä olisi kasvu venynyt ja rehevässä alustassa luulisi oksien olevan paksumpia.
Ilomantsissa misä lunta paljon ja yleensä vielä hankikanteita, tapahtuu taimikoissa sitä, että lumi taivuttaa yli metrisiäkin taimia hyvin voimakkaasti. Nuorempana jaksoin kiertää taimikoilla oikomassa taimia ja leikkelemässä kilpa-ja poikaoksia pois. Joidenkin runko ehti puutua jo mutkalle, joka ei oiennut ja uusi kasvu lähti kyllä suorana ylöspäin. Nämä kävin myöhemmin kaatamassa raivuusahalla, taimia kun oli mitä harventaa.
Olisiko ollut veden vaivaama pelto. Alkuvuosien kasvu hidasta. Haihdunnan lisäännyttyä (tai ojituksen jälk.?) pituuskasvukin parantunut . Peltoheitoilla on ravinnehäiriötkin yleisiä.
https://aijaa.com/FF8I3t
Näkyyhän tuossa jo oivalletun mitä pitää tehdä, kun aloitettu oksien karsinta. Minä oksisin kaikki tyvitukkia kasvavat ohuemmatkin männyt 5..6m ja istuttaisin alle lisää kuusentaimia ensiharvennuksen (jätetään vain karsitut puut) jälkeen. Kuusen maata.
Pystykarsintaa ajatellen ollaan jo liian järeässä puustossa, suoria runkoja on liian vähän (400 r/ ha pitäisi olla) Mutta se olisi periaatteessa ollut mahdollista, ellei Suoriva olisi niitä suoria – ohuempia runkoja ajanut kourasta läpi. Eli olisi tehty se Jees-miehen ylispuuhakkuu, jossa tukkiprosentti on MG:n listan mukaan 80 %. Tuon hakkuun jälkeen ainoa temppu olisi avohakkuu ja uudistus. Mille puulajille tahansa, mutta taimet suoraan! HETI !
Näyttää olevan harvakseltaan alikasvoskuusta. Harvennukset niitä suosien, ehkäpä kuusista 300-400 runkoa saisi päätehakkuuseen kasvatettua. Jos jossain on aukko kuusissa, siinä mahtuu muutama mänty kasvamaan.
Selvästi kuvassa olevaa metsää harvennettu lokakuun räntäsateissa , iltavuorossa ja työskentelevän rappusen okulaarit olleet vähän sameana. Kiire kotiin ja napsittu tantereeseen ns. helpotpuut. Jos 2harvennusta jo tehty jo ja tollaiset puut jätetty voi syyllistä kyllä epäillä myös harventajassa.
Tuossa Palanterin männikössä tekisin pystykarsintaa laadultaan parhaimpiin puihin ; niiden rkl päätehakkuuta varten sopivaksi. Pieni tyvilenko ei paljon haittaa, jos sen jälkeen on suoraa runkoa. Tyvileikoista voi sitten aikanaan tehdä klapeja tai halkoja.
Tietäjille infoa sen verran ,että kuvassa olevalta palstalta tehtiin vuorossa kokonaista kolme tukkipölkkyä. Ihan varma en ole siitäkään ,täyttävätkö tukin laatuvaatimuksia….että se niistä suorista rungoista.
Olen myöskin liittänyt melkoisesti kuvamateriaalia palstan puustosta hakkuuohjelmiston liitteeksi tilanteesta ennen hakkuuta ,että pärjätään vaikka käräjäsalissa.
No, mitäs mieltä Suorittava on, montako sataa euroa / ha tällaisen palstan ennakkoraivaukseen kannattaisi panostaa? Että näkee valita poistettavat puut 😛
Itselläni muuten samanlaista, mutta männyt suoria ja kuusia ei käytännössä yhtään. Niiden tilalla koivun räippiä enemmän kuin noissa kuvissa, mutta nekin isompia. Pitäiskö niitäkin ennakkoraivata pois. Kuvioni on iso, lannoitettu ja ojat perattu harvennuksen jälkeen 15v sitten.
Martti
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Aika haastellinen tuostakin on kovin hyvää tukkiprosenttia ottaa. Saa olla aika lyhyet mitat käytössä.
Kaksi mäntyä pistää silmään.Ovat suoria.
Mutta ovatko toisesta suunnasta katsottuna suoria.
Maapohja päättelisin on puota kallistelevaa routivaa savea ja eikä siksi männyillä paalujuurta, joka pitäisi rungon paremmin suorassa.
Eihän noista risukarhi-hierrinpuuaihoista juuri tukkia tule. Mutta vaikka tulisikin jokunen tukki päätehakkuussa, niin tod.näk. yksikköhinta ei eroa A-luokan tyvitukin hinnasta . Siinä on suomalaisen tukkipuukaupan vääristymä . Kun laadusta ei makseta mitään, niin ei sitä lajia ole tulevaisuudessakaan saatavilla.
Mistähän nuo parin metrin korkeudessa olevat mutkat mäntyjen rungoissa mahtanee johtua…?
Niitä mutkia riittää ihan latvaan asti.
Kun ”osuuskaupan” siemenistä kasvatettuja taimia on istutettu ajan hengen mukaan pikkuisen vinoon ja vanhaan peltoon , on lopputulos kuvien mukainen. Aikanaan on kuviteltu , että menetellään oikein. Nyt ongelmat tiedetään ja asiat tehdään toisin.
… ja tässäkin joku asiaa tuntematon jääräpää isäntä voisi valittaa alhaisesta tukkisaanosta ja perustella väitettään , että alue on kahteen kertaan harvennettu. Kuvassa on kaksi kertaa harvennettu palsta , mutta puiden tukkiosuus jää päätehakkuussakin olemattomaksi harvennuksista huolimatta.
Onko nyt niin, ettei tälläkään palstalla ole hirvituhoja?
Nuo on niitä sen ajan viljelysmetsiä, kun suositeltiin (metsäteollisuuden sen ajan tarpeen mukaisesti) mä-istutusta melkein joka paikkaan. Taimet oli avojuurisia. Istutusvirheet, puulajille sopimaton kasvupaikka ja hirvet mm. takasi lopputuloksen kuitupuun käyttäjille sopivaksi.
Onhan metsäteollisuus virheitä jakanut metsiin oikein urakalla. Mutta jos tuossakin on ikähaarukka 30-35 vuotta niin ehkei siinä kuitenkaan massan kasvatus kovin paljon pieleen ole mennt. Olisi vain hiukan aiemmin pitänyt jättää harventamatta ja laittaa kerralla kuidun hinta kuntoon ja päätehakkuu.
Ei tuollaisia pidä mennä harventelemaan. Kone lavetille ja kotiin.
Ainoa hoitotoimi päätehakkuu sitten kun siltä tuntuu.
Visakallolle vastaan ,että hirvikin voi olla yhtenä tekijänä ,mutta suurimmat ongelmat ovat ihan muualla ,kuten jo joku edellä totesi. Viikko sitten lähettämäni kuvat taimikosta ja nuoresta metsästä ovat linnuntietä alle 5 kilometrin päästä ja näiden välillä sijaitsi suoalue ,jolta laskettiin lentolaskennassa enimmillään yli 140 talvehtivaa hirveä. Nyt kiertäessäni suota kuvan kohteelle metsäteitä pitkin olen nähnyt vain yhdet hirvenjäljet kahden viikon aikana. Vuosikymmen sitten samat tiet olivat päivittäin kuin karjalauman jäljiltä . Muutos hirvien määrässä on valtava.
Sikarin kanssa samaa mieltä ,mutta päätökset on tehty muualla. Viereen aiemmin hakattua aukkoa olisi varsin hyvin voinut kasvattaa tämän kuvion verran ja aloittaa homma alusta paremmalla menestyksellä. Nyt tehtiin vain ,mitä muut tahot olivat keskenään sopineet.
Ajatellaanpa, että kuvissa olisi yksi niistä 60 000:sta koealasta, joita käydään läpi valtion metsien inventointiohjelmassa (VMI).
VMI on todennut metsätuhoja 24,5%:lla puuntuotannon metsämaalla.
Kuuluuko kuvien kuvio mielestäsi huonoimpaan neljännekseen puuntuotannon metsämaasta, vai onko tässä koko totuus, metsistä valtaosa Suomen metsistä on laadultaan kuvan mukaisia?
Näkisitkö kuviolla metsätuhon? Jos näkisit, mitkä olisivat ne kaksi merkittävintä tuhon aiheuttajaa, jotka toteaisit kuvista? VMI kirjaa enintään 2 merkittävintä tuhoa / puusto-osite.
VMI tuholuokat:
-tunnistamaton
-abioottiset ( myrskyn, hallan tai lumen…)
-sienet
-hirvi
-ihmisen toiminta
-kilpailu
-hyönteiset
-selkärankaiset
Alunperin on tehty virheratkaisu istuttaa mäntyä tyhjiin lypsettyyn peltoon. Maaperä ja ravinnetila on jo luonnostaan epäkelpo.Ratkaisu on tehty aikana ,jolloin ei ollut tietoa ,kuinka tulisi käymään. Pellon ympärillä on luonnollisesti ollut pajukkoa ja muuta risukkoa ,joten olisi suoranainen ihme ,jos kuvan tienoo ei olisi hirviä kiinnostanut. Kokonaisuutena hirven osuus jäi vaikutukseltaan pieneksi ,kun alueelle on osunut viiden metrin korkeudessa olleiden haarottumien perusteella kohtalainen lumituhokin. Latvaan asti jatkuva runkojen monivääryyskään ei kuulu hirven syntilistaan.
Minusta omituista, että puissa vuosikasvut noin lyhytä. Tiheässä olisi kasvu venynyt ja rehevässä alustassa luulisi oksien olevan paksumpia.
Ilomantsissa misä lunta paljon ja yleensä vielä hankikanteita, tapahtuu taimikoissa sitä, että lumi taivuttaa yli metrisiäkin taimia hyvin voimakkaasti. Nuorempana jaksoin kiertää taimikoilla oikomassa taimia ja leikkelemässä kilpa-ja poikaoksia pois. Joidenkin runko ehti puutua jo mutkalle, joka ei oiennut ja uusi kasvu lähti kyllä suorana ylöspäin. Nämä kävin myöhemmin kaatamassa raivuusahalla, taimia kun oli mitä harventaa.
Olisiko ollut veden vaivaama pelto. Alkuvuosien kasvu hidasta. Haihdunnan lisäännyttyä (tai ojituksen jälk.?) pituuskasvukin parantunut . Peltoheitoilla on ravinnehäiriötkin yleisiä.
Mitenkä tätä pitäisi käsitellä:
https://aijaa.com/FF8I3t
https://aijaa.com/FF8I3t
Näkyyhän tuossa jo oivalletun mitä pitää tehdä, kun aloitettu oksien karsinta. Minä oksisin kaikki tyvitukkia kasvavat ohuemmatkin männyt 5..6m ja istuttaisin alle lisää kuusentaimia ensiharvennuksen (jätetään vain karsitut puut) jälkeen. Kuusen maata.
Pystykarsintaa ajatellen ollaan jo liian järeässä puustossa, suoria runkoja on liian vähän (400 r/ ha pitäisi olla) Mutta se olisi periaatteessa ollut mahdollista, ellei Suoriva olisi niitä suoria – ohuempia runkoja ajanut kourasta läpi. Eli olisi tehty se Jees-miehen ylispuuhakkuu, jossa tukkiprosentti on MG:n listan mukaan 80 %. Tuon hakkuun jälkeen ainoa temppu olisi avohakkuu ja uudistus. Mille puulajille tahansa, mutta taimet suoraan! HETI !
Näyttää olevan harvakseltaan alikasvoskuusta. Harvennukset niitä suosien, ehkäpä kuusista 300-400 runkoa saisi päätehakkuuseen kasvatettua. Jos jossain on aukko kuusissa, siinä mahtuu muutama mänty kasvamaan.
Selvästi kuvassa olevaa metsää harvennettu lokakuun räntäsateissa , iltavuorossa ja työskentelevän rappusen okulaarit olleet vähän sameana. Kiire kotiin ja napsittu tantereeseen ns. helpotpuut. Jos 2harvennusta jo tehty jo ja tollaiset puut jätetty voi syyllistä kyllä epäillä myös harventajassa.
Tuossa Palanterin männikössä tekisin pystykarsintaa laadultaan parhaimpiin puihin ; niiden rkl päätehakkuuta varten sopivaksi. Pieni tyvilenko ei paljon haittaa, jos sen jälkeen on suoraa runkoa. Tyvileikoista voi sitten aikanaan tehdä klapeja tai halkoja.
Tietäjille infoa sen verran ,että kuvassa olevalta palstalta tehtiin vuorossa kokonaista kolme tukkipölkkyä. Ihan varma en ole siitäkään ,täyttävätkö tukin laatuvaatimuksia….että se niistä suorista rungoista.
Olen myöskin liittänyt melkoisesti kuvamateriaalia palstan puustosta hakkuuohjelmiston liitteeksi tilanteesta ennen hakkuuta ,että pärjätään vaikka käräjäsalissa.
Motohakkuussa ei kyllä harvennusten helpot tai hankalat puut tee valintaan mitään jakoa.Myhistyksen manuhakkuussa se on kyllä todettu.
No, mitäs mieltä Suorittava on, montako sataa euroa / ha tällaisen palstan ennakkoraivaukseen kannattaisi panostaa? Että näkee valita poistettavat puut 😛
Samaa kyselen kuin JeanS.
Itselläni muuten samanlaista, mutta männyt suoria ja kuusia ei käytännössä yhtään. Niiden tilalla koivun räippiä enemmän kuin noissa kuvissa, mutta nekin isompia. Pitäiskö niitäkin ennakkoraivata pois. Kuvioni on iso, lannoitettu ja ojat perattu harvennuksen jälkeen 15v sitten.
Martti