Pelkän kuvan perusteella ei pysty sanomaan. Perustilanteessa koko puukasa ei saisi yhtä aikaa olla tulessa, mutta olennaista on, miten happea saatavilla. Eli riittääkö happi kaiken palokaasun polttamiseen. Keinoja on kaksi perusmuotoa: lisätä hapen saantia kuumille palokaasuille ja rajoittaa palokaasujen muodostusta. ”päältä sytyttäminen” tähtää tuohon jälkimmäiseen. Siksi päältä sytytettäessä puukasa ei saa olla kovin harva, sillä tällöin tuli leviää koko kasaan eikä happi riitä. Mieluummin alhaalta ilma ohjataan puiden sivuilta päällä olevalle tulelle tai sitten suoraan keon päälle. Itse annan lisähappea leivinuunin puolelta, jonka palokanavan pää vajaat puoli metriä takan tulipesän yläpuolella. Eipä piipun suusta juuri savua näy.
Päältäsytyttäessä puut on nimenomaan ladottava ilmavasti, jotta altapäin pääsee riittävästi ilmaa. Alle saa laittaa hyvin isoja huonommin syttyviä klapeja kuten kuvassa ja päälle pienemmät jotka syttyvät helposti. Kun päällimmäiset puut ovat palaneet ja niistä alkaa syntyä hiillosta, hiillos pääsee laskeutumaan alaspäin sytyttäen alimmat puut. Tässä en ole huomannut eroa savun muodostumisessa siihen sytyttääkö sen noin vai kunnon sytykkeillä alta kaikki kerralla palamaan, mutta tärkeintä on että takassa ei koskaan ole liian kuuma, tuo puumäärä kerralla tulessa on liian kuuma. Toinen kuva on kun on lisätty toiseen pesälliseen kolme klapia.
Kuten kirjoitin parempi kuin ”ilmava” pinoaminen on se, että ilma ohjataan sivulta tai suoraan päälle. Muutoin on se vaara, että tuli leviää liian nopeasti koko kasaan. Tulen rajoittaminen pinon yläosaan on se juttu. Muutoin on turha sytyttää päältä.
Isaskar Keturi:”Tulen rajoittaminen pinon yläosaan on se juttu. Muutoin on turha sytyttää päältä.”
Koko hommahan menee reisille siinä vaiheessa kun aloituspanos on lähellä loppuaan ja pitää lisätä puita. Tilanteen oikein kunnolla sössivä lataa tulisijaan koko pesällisen ja sehän syttyy ALTA!
Milloin tulipesä on liian kuuma? V= Silloin, kun sen tiilet alkavat sulaa.Oikein tehdyssä tulisijassa on hormit, joissa palavat savukaasut kiertävät – jopa piippu lämpiää, mutta ei toki kuumaksi asti.
Liekki saa palaa melko ahnaasti, kunhan se on oranssin sävyinen, Toisioilma on hyvä ”jälkipolttoa” ajatellen, mutta on myös toisenlaisia tulisijoja. Minulla on Takka/leivinuuni, jossa takassa on valurautainen rosti, vetoluukku antaa ilman rostin alle (muutenhan rosti sulaisi). Suuluukku on lasilla, ja sen ala- ja yläreunassa on toisioilmaventtiilit. Yläreunan venttiili on juuri sitä jälkipolttoa varten.
Leivinuunissa on pelkkä kiviarina ja palamisilma syötetään suuluukun ritilän läpi. Ei toisioilmaa, vaikka tulipesään mahtuu puolimetriset klapit pituussuunnassa.
Puunpoltto ei ole mitään avaruustiedettä, kun hyvin palaa, niin puhtaasti palaa.
Pitää tuntea palamisen perusteet, että osaa polttaa. Tarvitaan lämpö ja happi. Tuleen ei voi johtaa liikaa happea.
Jätkän kanssa samaa mieltä palaminen on yksinkertaista: ei ole liian kuumaa, jos tulipesä kestää. Mitä kuumempi sen puhtaampi palo. Tästä syystä esim. ongelmajätteitä poltetaan vain siihen erikoistuneissa laitoksissa.
Palavaan massaan pitää saada tarpeeksi ilmaa. Varmin keino rajoittaa paloa niin, että ilma riittää, on Jätkän mainitsema puiden lisääminen vähän kerrallaan. Päältä sytyttämisen idea on täydessä pesällisessä rajoittaa tuli yläosaan, josta palo etenee rauhallisesti pohjalle. Palo on hyvä, jos ilmaa saatavilla tarpeeksi. Jos ladonta on ilmava, kekäleet putoaa raoista alas ja sytyttää koko kasan.
Jokainen taablaa tyylillään, ja on muutama kymmen vuosi tullut tuota oman takan/uunin lämmitystä harjoiteltua, eikä naapurit savuista valita, joten homma hoidossa.
Jätkä varmaan tietää, että jätkänkynttiläkin sytytetään päältä päinvastoin kuin kaupunkilaistollot laittavat sytykkeet sahausten alapäähän, jolloin puut palavat vain poikki. Parhaillaan puolitoistametrinen jytäkkä pystykuivuneen kuusen jätkänkynttilä palaa yli 12 tuntia, kun sytyttää päästä
Täydennettäköön heti, ennen kuin joku pilkunviilaaja iskee ”PUUN polttamiseen tarvitaan lämpö ja happi” Jollekin on kuitenkin jäänyt epäselväksi, että tässä kommentointikeskustelussa puhutaan puun polttamisesta 🙂
Jätkä eiväthän tiilet sula vaikka niitä kuumentais kuinka, leivinuunia saa lämmittää aika paljon, mutta kyllä jos vielä kolmannen täyden pesällisen jälkeen lykkää pesän täyteen, syntyy halkeamia. Jos on lasiluukku, ensimmäinen merkki liiasta kuumuudesta on harmaantuva lasi. Uuniin alkaa tulla halkeamia. Oikein tollo kun polttaa niin on yhdestä poltosta uuni tai takka pilalla. Itse poltan noin 15 klapia päivässä joka on noin kymmenen kiloa puuta. Ensimmäisessä panoksessa on 6-8 klapia, lisättäessä hiilloksen päälle maksimissaan neljä klapia kerrallaan, muutoin on jo takan edustakin niin kuuma että kissalla palaa tassut.
Paljonko kuivaa koivuklapia kannattaa päivässä poltella 4,5 tonnisessa kiertoilmatakassa ? Iso hissi-kulmaluukku mikä on melkoinen lämmönheijastin. Sisälämpö pirtissä ei tarvitse ylittää 19-20 c. cm Ei meinaa maltti aina riittää, kun kuorihan noissa kiertolaisissa ei paljoa lämpiä,eikä kuulukkaan,mutta sähkömittari raksuttaa maalämmölläkin…
Pari isonmiehen syliä.päivässä, luokkaa noin 40 pinolitraa päivässä polteltu. Paloaikana ehkä 3 h
Eikö tuo kannnattane poltella sen mukaan mikä lämpötila on pirtissä. Jos alkaa laskea alle 19 ast. niin lisää puita takkaan. 4,5 tn hinta vai paino ? Miksi (jos massa) noin painava kiertoilma- takka ? Jos pinnat ei lämpiä varaaviksi, menee suurempi osa lämmöstä harakoille.
4,5 tn paino. 2 päivää meni muurarin kanssa , noin 1200 erilaista tiiltä muistelisin. Talossa on 225m2 huoneistoala, kait sitä takan kokoa peilattiin talon kokoon. Kuori lämpiää max 50 astetta ,mutta se noissa lienee tarkoituksenmukaista. Kuoren ja sydänosan väliin laitettiin 20 mm kivivilla. Hieman sitä ihmettelin. Hitaasti tuolla pystyy vaikuttamaan sisälämpöön. On vaan tasaisuutta vaativa lämmitettävä vissiin.
Kerran tehtiin vastaava takka yhdelle mökille. (olin muurarimestarin hanslankarina). Kivivilla laitettiin siinäkin sydämen ympärille vaan ei kiertävän hormin ympärille. Tiilitakka lämpeni ja kuumui varaavaksi , kun latoi tarpeeksi puita lisäten ja polttaen ne.
Jätin 2 koloa ( 250×250) kuoreen ,sellaisiksi ulkonäköön vaikuttaviksi missä voi kynttilää polttaa. Niissä on vain seinälaatta kuoren edessä ilman villaa ja niistä kohdin on kyllä kuuma.
P.s meillä näkee yläkerrasta takan laen. Itsesiliävällä plaanotasoitteella n. 20mm kerros valoin laen ja siihen kiiltävä maali. Hyvä idea ja toteutus,paitsi että takan lakea ei saa sitoa kuoreen millään tavalla. Nyt kun takka lämpiää enemmän niin nostaa kuoren kahta ylintä tiilivarvia millin pari ja jäähtyessä rako sulkeutuu. Oppia ikäkaikki
En nyt ihan hahmota minkälainen takka on. Kiertoilmatakka lämmittää ilman takan kuoren ja takkasydämen välissä. Ottaa ilmaa alaosasta ja kierrättää sydämen ja vaipan välissä ja poistaa takan yläosan aukoista lämmintä ilmaa huoneeseen. Kiertoilmatakka lämmittää nopeasti, mutta ei ole varaava.
Tämä Hämiksen lienee jonkinlainen hybridi, varaava kiertoilmatakka? Onko siinä metallinen takkasydän, vai onko tulipesä muurattu? Miten ilman kierto tulipesän ympäri on järjestetty, jos se on muurattu?
Varaavuus on tietysti järjestetty niin, että tulipesästä ylhäältä poistuvat kuumat savukaasut kierrätetään perusmuurissa alas ja takaisin ylös ja ne lämmittävät sen massivisen massan.
Itsellä on varaava, osana tiiliseinää, joten massaa on. Siinä on kivivillaa vai puoli neliötä luukun yläpuolella, ettei tule siitä kohtaa liian kuumaksi. Päivittäin palaa 10-15kg puuta, kovilla pakkasilla hieman enemmän, mutta aamuin illoin.
No niin, käsi ylös virheen merkiksi. Takkani on varaava eikä mikään kiertoilmatakka… Kyllä, palokaasut kulkevat tulipesästä lähelle lakea, sitten alas ja taas ylös ja teräspiippuun. Talo on 25 metriä peltojen yläpuolella ison mäen päällä, veto-ongelmia ei ole ollut ikinä. Tarvii olla tarkkana ettei ilmaluukut ihan täysillä ole.
Kelonpolttaja:”eiväthän tiilet sula vaikka niitä kuumentais kuinka, leivinuunia saa lämmittää aika paljon, mutta kyllä jos vielä kolmannen täyden pesällisen jälkeen lykkää pesän täyteen, syntyy halkeamia. Jos on lasiluukku, ensimmäinen merkki liiasta kuumuudesta on harmaantuva lasi. ”
Kyllä tiilet ja vaikka kivi sulaa, kun kuumuutta on tarpeeksi. Kaikki kivet ovat olleet joskus sulaa massaa. Tiilien polttouunissa on ennenaikaan osa tiilistä sulanut, käpristynyt jne. Puhuttiin ”Rautapoltetuista” tiilistä.
Sekin lasinen luukku sulaa, kun lämpöä on riittävästi, ei vain taida puista irrota niin paljoa kuumuutta, että lörähtää.
Eräs vanhan liiton hitsaaja väitti pystyvänsä kaasulla hitsaamaan jonkin matkaa myös lasia niin, että liitos kestää.
Lämmittämisestä puheenollen takka on helpompi. Monessa leivinuunissa jonkinasteinen ongelma on hiillos.
Mihin sijoittaa hiillos / hiilet – ja miten?
Minulla se on Nunnauunin valmistamassa Takka/ leivinuuniyhdistelmässä helppo ja tehokas järjestelmä:
-Kun uuni on lämmitetty sopivaan malliin, ja kekäleet on sellaisia, että ne sopii luukusta alas, avaan arinan takaosassa olevan valurautaluukin, työnnän hehkuvat hiilet luukusta alla olevaan takkaan. Uunin voi harjata puhtaaksi tuhkasta ja hiilistä – luukku kiinni ja takan kimppuun. Takan rostin päällä on hiilet ja avattuani vetoluukun, syttyy takkaan reipas ja kuuma valkea.
Hiilet voi polttaa nopeasti tai hitaasti – ihan halujen mukaan. Niistä jää pari kourallista tuhkaa tuhkakaukaloon.
Ei tarvitse ihmetellä, tuleeko häkää tai käryjä hiilistä, kun niitä ei enää ole.
Kermansaven varaavassa takkaleivinuunissa ei tarvi lämmittää kuin takkaa. Leivinuuni lämpiää itsekseen samalla. Tuhkat valuu takan tulipesän alla olevaan laatikkoon.
Itsellä samanlainen kompo kuin Jätkällä. Voi lämmittää leivinuuninkin, niin saa sen tarpeeksi kuumaksi leivän paistoa varten. Monikäyttöinen. Olen savustanut siinä koiranluutkin. Takan arina kuumaksi ja vähän hiillosta vielä tuhkapesässä. Puhtaalle arinalle pieniä leppäklapeja. Veto pieneksi alta ja piipun pellistä. Uunin takaluukku auki, niin savu kiertää leivinuunin kautta, jossa hirven luut. Hyvin säilyivät ja koiralle maistuivat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Pelkän kuvan perusteella ei pysty sanomaan. Perustilanteessa koko puukasa ei saisi yhtä aikaa olla tulessa, mutta olennaista on, miten happea saatavilla. Eli riittääkö happi kaiken palokaasun polttamiseen. Keinoja on kaksi perusmuotoa: lisätä hapen saantia kuumille palokaasuille ja rajoittaa palokaasujen muodostusta. ”päältä sytyttäminen” tähtää tuohon jälkimmäiseen. Siksi päältä sytytettäessä puukasa ei saa olla kovin harva, sillä tällöin tuli leviää koko kasaan eikä happi riitä. Mieluummin alhaalta ilma ohjataan puiden sivuilta päällä olevalle tulelle tai sitten suoraan keon päälle. Itse annan lisähappea leivinuunin puolelta, jonka palokanavan pää vajaat puoli metriä takan tulipesän yläpuolella. Eipä piipun suusta juuri savua näy.
Päältäsytyttäessä puut on nimenomaan ladottava ilmavasti, jotta altapäin pääsee riittävästi ilmaa. Alle saa laittaa hyvin isoja huonommin syttyviä klapeja kuten kuvassa ja päälle pienemmät jotka syttyvät helposti. Kun päällimmäiset puut ovat palaneet ja niistä alkaa syntyä hiillosta, hiillos pääsee laskeutumaan alaspäin sytyttäen alimmat puut. Tässä en ole huomannut eroa savun muodostumisessa siihen sytyttääkö sen noin vai kunnon sytykkeillä alta kaikki kerralla palamaan, mutta tärkeintä on että takassa ei koskaan ole liian kuuma, tuo puumäärä kerralla tulessa on liian kuuma. Toinen kuva on kun on lisätty toiseen pesälliseen kolme klapia.
Kuten kirjoitin parempi kuin ”ilmava” pinoaminen on se, että ilma ohjataan sivulta tai suoraan päälle. Muutoin on se vaara, että tuli leviää liian nopeasti koko kasaan. Tulen rajoittaminen pinon yläosaan on se juttu. Muutoin on turha sytyttää päältä.
Isaskar Keturi:”Tulen rajoittaminen pinon yläosaan on se juttu. Muutoin on turha sytyttää päältä.”
Koko hommahan menee reisille siinä vaiheessa kun aloituspanos on lähellä loppuaan ja pitää lisätä puita. Tilanteen oikein kunnolla sössivä lataa tulisijaan koko pesällisen ja sehän syttyy ALTA!
Milloin tulipesä on liian kuuma? V= Silloin, kun sen tiilet alkavat sulaa.Oikein tehdyssä tulisijassa on hormit, joissa palavat savukaasut kiertävät – jopa piippu lämpiää, mutta ei toki kuumaksi asti.
Liekki saa palaa melko ahnaasti, kunhan se on oranssin sävyinen, Toisioilma on hyvä ”jälkipolttoa” ajatellen, mutta on myös toisenlaisia tulisijoja. Minulla on Takka/leivinuuni, jossa takassa on valurautainen rosti, vetoluukku antaa ilman rostin alle (muutenhan rosti sulaisi). Suuluukku on lasilla, ja sen ala- ja yläreunassa on toisioilmaventtiilit. Yläreunan venttiili on juuri sitä jälkipolttoa varten.
Leivinuunissa on pelkkä kiviarina ja palamisilma syötetään suuluukun ritilän läpi. Ei toisioilmaa, vaikka tulipesään mahtuu puolimetriset klapit pituussuunnassa.
Puunpoltto ei ole mitään avaruustiedettä, kun hyvin palaa, niin puhtaasti palaa.
Pitää tuntea palamisen perusteet, että osaa polttaa. Tarvitaan lämpö ja happi. Tuleen ei voi johtaa liikaa happea.
Jätkän kanssa samaa mieltä palaminen on yksinkertaista: ei ole liian kuumaa, jos tulipesä kestää. Mitä kuumempi sen puhtaampi palo. Tästä syystä esim. ongelmajätteitä poltetaan vain siihen erikoistuneissa laitoksissa.
Palavaan massaan pitää saada tarpeeksi ilmaa. Varmin keino rajoittaa paloa niin, että ilma riittää, on Jätkän mainitsema puiden lisääminen vähän kerrallaan. Päältä sytyttämisen idea on täydessä pesällisessä rajoittaa tuli yläosaan, josta palo etenee rauhallisesti pohjalle. Palo on hyvä, jos ilmaa saatavilla tarpeeksi. Jos ladonta on ilmava, kekäleet putoaa raoista alas ja sytyttää koko kasan.
Jokainen taablaa tyylillään, ja on muutama kymmen vuosi tullut tuota oman takan/uunin lämmitystä harjoiteltua, eikä naapurit savuista valita, joten homma hoidossa.
Jätkä varmaan tietää, että jätkänkynttiläkin sytytetään päältä päinvastoin kuin kaupunkilaistollot laittavat sytykkeet sahausten alapäähän, jolloin puut palavat vain poikki. Parhaillaan puolitoistametrinen jytäkkä pystykuivuneen kuusen jätkänkynttilä palaa yli 12 tuntia, kun sytyttää päästä
Täydennettäköön heti, ennen kuin joku pilkunviilaaja iskee ”PUUN polttamiseen tarvitaan lämpö ja happi” Jollekin on kuitenkin jäänyt epäselväksi, että tässä kommentointikeskustelussa puhutaan puun polttamisesta 🙂
Jätkä eiväthän tiilet sula vaikka niitä kuumentais kuinka, leivinuunia saa lämmittää aika paljon, mutta kyllä jos vielä kolmannen täyden pesällisen jälkeen lykkää pesän täyteen, syntyy halkeamia. Jos on lasiluukku, ensimmäinen merkki liiasta kuumuudesta on harmaantuva lasi. Uuniin alkaa tulla halkeamia. Oikein tollo kun polttaa niin on yhdestä poltosta uuni tai takka pilalla. Itse poltan noin 15 klapia päivässä joka on noin kymmenen kiloa puuta. Ensimmäisessä panoksessa on 6-8 klapia, lisättäessä hiilloksen päälle maksimissaan neljä klapia kerrallaan, muutoin on jo takan edustakin niin kuuma että kissalla palaa tassut.
Paljonko kuivaa koivuklapia kannattaa päivässä poltella 4,5 tonnisessa kiertoilmatakassa ? Iso hissi-kulmaluukku mikä on melkoinen lämmönheijastin. Sisälämpö pirtissä ei tarvitse ylittää 19-20 c. cm Ei meinaa maltti aina riittää, kun kuorihan noissa kiertolaisissa ei paljoa lämpiä,eikä kuulukkaan,mutta sähkömittari raksuttaa maalämmölläkin…
Pari isonmiehen syliä.päivässä, luokkaa noin 40 pinolitraa päivässä polteltu. Paloaikana ehkä 3 h
Eikö tuo kannnattane poltella sen mukaan mikä lämpötila on pirtissä. Jos alkaa laskea alle 19 ast. niin lisää puita takkaan. 4,5 tn hinta vai paino ? Miksi (jos massa) noin painava kiertoilma- takka ? Jos pinnat ei lämpiä varaaviksi, menee suurempi osa lämmöstä harakoille.
4,5 tn paino. 2 päivää meni muurarin kanssa , noin 1200 erilaista tiiltä muistelisin. Talossa on 225m2 huoneistoala, kait sitä takan kokoa peilattiin talon kokoon. Kuori lämpiää max 50 astetta ,mutta se noissa lienee tarkoituksenmukaista. Kuoren ja sydänosan väliin laitettiin 20 mm kivivilla. Hieman sitä ihmettelin. Hitaasti tuolla pystyy vaikuttamaan sisälämpöön. On vaan tasaisuutta vaativa lämmitettävä vissiin.
Kerran tehtiin vastaava takka yhdelle mökille. (olin muurarimestarin hanslankarina). Kivivilla laitettiin siinäkin sydämen ympärille vaan ei kiertävän hormin ympärille. Tiilitakka lämpeni ja kuumui varaavaksi , kun latoi tarpeeksi puita lisäten ja polttaen ne.
Jätin 2 koloa ( 250×250) kuoreen ,sellaisiksi ulkonäköön vaikuttaviksi missä voi kynttilää polttaa. Niissä on vain seinälaatta kuoren edessä ilman villaa ja niistä kohdin on kyllä kuuma.
P.s meillä näkee yläkerrasta takan laen. Itsesiliävällä plaanotasoitteella n. 20mm kerros valoin laen ja siihen kiiltävä maali. Hyvä idea ja toteutus,paitsi että takan lakea ei saa sitoa kuoreen millään tavalla. Nyt kun takka lämpiää enemmän niin nostaa kuoren kahta ylintä tiilivarvia millin pari ja jäähtyessä rako sulkeutuu. Oppia ikäkaikki
En nyt ihan hahmota minkälainen takka on. Kiertoilmatakka lämmittää ilman takan kuoren ja takkasydämen välissä. Ottaa ilmaa alaosasta ja kierrättää sydämen ja vaipan välissä ja poistaa takan yläosan aukoista lämmintä ilmaa huoneeseen. Kiertoilmatakka lämmittää nopeasti, mutta ei ole varaava.
Tämä Hämiksen lienee jonkinlainen hybridi, varaava kiertoilmatakka? Onko siinä metallinen takkasydän, vai onko tulipesä muurattu? Miten ilman kierto tulipesän ympäri on järjestetty, jos se on muurattu?
Varaavuus on tietysti järjestetty niin, että tulipesästä ylhäältä poistuvat kuumat savukaasut kierrätetään perusmuurissa alas ja takaisin ylös ja ne lämmittävät sen massivisen massan.
Itsellä on varaava, osana tiiliseinää, joten massaa on. Siinä on kivivillaa vai puoli neliötä luukun yläpuolella, ettei tule siitä kohtaa liian kuumaksi. Päivittäin palaa 10-15kg puuta, kovilla pakkasilla hieman enemmän, mutta aamuin illoin.
No niin, käsi ylös virheen merkiksi. Takkani on varaava eikä mikään kiertoilmatakka… Kyllä, palokaasut kulkevat tulipesästä lähelle lakea, sitten alas ja taas ylös ja teräspiippuun. Talo on 25 metriä peltojen yläpuolella ison mäen päällä, veto-ongelmia ei ole ollut ikinä. Tarvii olla tarkkana ettei ilmaluukut ihan täysillä ole.
Kelonpolttaja:”eiväthän tiilet sula vaikka niitä kuumentais kuinka, leivinuunia saa lämmittää aika paljon, mutta kyllä jos vielä kolmannen täyden pesällisen jälkeen lykkää pesän täyteen, syntyy halkeamia. Jos on lasiluukku, ensimmäinen merkki liiasta kuumuudesta on harmaantuva lasi. ”
Kyllä tiilet ja vaikka kivi sulaa, kun kuumuutta on tarpeeksi. Kaikki kivet ovat olleet joskus sulaa massaa. Tiilien polttouunissa on ennenaikaan osa tiilistä sulanut, käpristynyt jne. Puhuttiin ”Rautapoltetuista” tiilistä.
Sekin lasinen luukku sulaa, kun lämpöä on riittävästi, ei vain taida puista irrota niin paljoa kuumuutta, että lörähtää.
Eräs vanhan liiton hitsaaja väitti pystyvänsä kaasulla hitsaamaan jonkin matkaa myös lasia niin, että liitos kestää.
Yhtäkään ”Täyttä” pesää ei kannata polttaa!
Onneksi ei ole takkaa vaan vuolukivinen leivinuuni. On se helppoa lämmittää ?
Lämmittämisestä puheenollen takka on helpompi. Monessa leivinuunissa jonkinasteinen ongelma on hiillos.
Mihin sijoittaa hiillos / hiilet – ja miten?
Minulla se on Nunnauunin valmistamassa Takka/ leivinuuniyhdistelmässä helppo ja tehokas järjestelmä:
-Kun uuni on lämmitetty sopivaan malliin, ja kekäleet on sellaisia, että ne sopii luukusta alas, avaan arinan takaosassa olevan valurautaluukin, työnnän hehkuvat hiilet luukusta alla olevaan takkaan. Uunin voi harjata puhtaaksi tuhkasta ja hiilistä – luukku kiinni ja takan kimppuun. Takan rostin päällä on hiilet ja avattuani vetoluukun, syttyy takkaan reipas ja kuuma valkea.
Hiilet voi polttaa nopeasti tai hitaasti – ihan halujen mukaan. Niistä jää pari kourallista tuhkaa tuhkakaukaloon.
Ei tarvitse ihmetellä, tuleeko häkää tai käryjä hiilistä, kun niitä ei enää ole.
Juuri niin. Minullakin Nunnauuni. On helppoo, tälläinen taviskin osaa. Lämmön nousua voi seurata mittarista.
Kermansaven varaavassa takkaleivinuunissa ei tarvi lämmittää kuin takkaa. Leivinuuni lämpiää itsekseen samalla. Tuhkat valuu takan tulipesän alla olevaan laatikkoon.
Puuki. Lämmitätkö kesäisinkin leivinuunia, kun vietät romanttista iltaa takkatulen loisteessa?
On se hyvä että on jokin tulisija jos niitä sähkökatkoja alkaa olla. Nyt lauhassa säässä ilmalämpöpumppu tosin on hyvä laite.
Itsellä samanlainen kompo kuin Jätkällä. Voi lämmittää leivinuuninkin, niin saa sen tarpeeksi kuumaksi leivän paistoa varten. Monikäyttöinen. Olen savustanut siinä koiranluutkin. Takan arina kuumaksi ja vähän hiillosta vielä tuhkapesässä. Puhtaalle arinalle pieniä leppäklapeja. Veto pieneksi alta ja piipun pellistä. Uunin takaluukku auki, niin savu kiertää leivinuunin kautta, jossa hirven luut. Hyvin säilyivät ja koiralle maistuivat.