Tämä leimikon osa on hieman kärsineenoloinen .
Metsän alkutaipaleelle on osunut hieman ongelmia vesitalouden suhteen . 80-luvun puolivälin versosurma (versosyöpä) ja saman vuosikymmenen lopun lumituhot ovat lisäksi saattaneet kuvion vähitellen tiheydeltään päätehakkuuasentoon . Ei ole poissuljettua sekään , että hirvi olisi osavastuussa puuston tilasta.
Seuraavassa kuvassa on samaisesta kohteesta kaadettuja runkoja pitkällään ja sitä seuraavassa tsuumattuna samoja pölkkyjä vähän lähempää .
Kuten mittanauhasta voi lukea , on pölkyn latvaläpimitta 20 senttiä . Pölkkyjen pituus 5,5 metriä. Laatu järeää kuitua.
Tuolla keskusteluosastolla haikailtiin valvonnan perään tukkisaannon parantamiseksi ja toisaalta väitettiin , että
puukaupan tulos ratkaistaan korjuuvaiheessa . Väitän , että tässä tapauksessa ratkaisut on tehty jo paljon aikaisemmin . Hakkuun yhteydessä ei tilannetta enää korjata .
Laitoin tämän kuvasarjan esille siksi , että huonolaatuisia ,soille ja reheville paikoille istutettuja männiköitä hakataan lähitulevaisuudessa runsaasti . Puuston laatuun kannattaa perehtyä huolella ennen hakkuuta , että ei tule ikäviä yllätyksiä.
Suorittavalla portaalla perattavaa sarkaa riittää, näemmä aikas nuorta metsää tukkia ei oikein tuollaisesta ole ehtinyt siunaantua.
Tyypillinen 70-80-lukujen hirviraiskio. Tuollaista jälkeä on tulossa miljoonia hehtaareita.
Osa on hieskoivu- ja kuusiharveikkoja (männyt syöty totaalisesti).
Ei ole eikä tule tukkia, mutta se lienee ollut omistajan tiedossa jo pitkään jotenka mitä ihmeellistä siinä on?
Olisin kyllä tässä harkinnut aukkoakin jo ihan tosissaan
Noiden kokonaissyy ei nyt ole hirvi. Jokainen se näkee mistä tuo laatu johtuu. Jos hirviä ei olisi ollut koko alueella ei laatu olisi ollut sen parempi. Väärästä puulajista, vesitaloudesta tai huonosta taimiaineksesta on turha hirveä syyttää. Tänään olin raivuulla 8 ha männikössä ja siellä oli hirvituhoja ihan kunnolla. Poistin kaikki huonot ja vielä sinne jä hyvä taimikko jäljelle johonka hirvikään ei enää yllä.
Kyllä se rungon yltää kaluta.
Olen samaa mieltä siitä, että puuston laatuun kannattaa kiinnittää huomiota ja että isoja ratkaisuja tehdään usein jo paljon aiemmin kuin leimikkoa aletaan edes suunnitella. Suomessa on otettu opiksi siitä, ettei mäntyä enää yleisesti istuteta liian reheville paikoille. Sen sijaan kuusen ja koivun kanssa vielä opetellaan. Tuoreen tilaston mukaan hirvikanta jatkaa edelleen kasvuaan. Ellei tähän saada selkeää trendimuutosta, juurikääpäongelma jatkaa pahenemistaan ja suorittavan portaan perikunta voi jatkaa huonoista leimikoista otettujen kuvien lähettelyä Metsälehden palstalle.
Juu tyhjästä on huono nyhjästä, se lienee selvää.
Metsän uudistus männylle vaatii hyvän siemenkylvön ja tällä pohjalla olisi hyvinkin onnistunut jos olisi maltettu tehdä uudistus oikein kylvämällöä ja kasvattamalla alkuunsa tihkussa…olen lähetellyt hiukan toisenlaisia kuvia tänne aiemmin kylvöaloista. Mänty pitää llla tihkussa alkuunsa se. hirvillekin rtiittää osansa.
Mutta kyllä tähänkin ihan kunnon metsä tulee ottaa aikansa. Tää kuvan kohde on valitu ja hiukka provokatiivinen….